Tarkoitin juuri sitä. Esirukous paransi.
Voiko psyyken vapauttaminen olla syy? Ihmisenä en muuttunut miksikään. Miksi astma palasi?
Nuo ovat kysymykset, jotka minullekin ensimmäisenä tulevat mieleen.
Tässä täytyy nyt korostaa ettei meistä kumpikaan ole pätevä antamaan lääketieteellisiä lausuntoja suuntaan eikä toiseen. keskustella kumminkin voimme periaatetasolla esittämästäsi väitteestä.
Sinun kokemuksesi mukaan paranemisisei johtuu tuosta esirukouksesta, mutta minä taas en näe mitään perusteltua syytä olettaa niin. Korkeintaan saattaisi ajatella että kyse voi olla jonkinlaisesta "psyykkisestä vapautumisesta" kuten asian itse ilmaisit. Sitä en tiedä, voiko astmasta tällä tavoin "parantua" mutta tiedän että useista, hyvin vaikeistakin sairauksista voidaan tulla vaiheeseen jossa oireet helpottuvat merkittävästi tai jopa näennäisesti "parantuvat", -ainakin joksikin aikaa, -mainitsemastasi syystä eli psykosomaattisista syistä.
Orgaanisen vian tai sairauden paraneminen minusta tarkoittaa että sekä oireet, että oireiden aiheuttaja paranee jolloin sairaus ei uusiudu ja tulokset on mitattavissa lääkettieteen keinoin ihan konkreettisesti myöskin. Ei minusta tämänkaltaisen väitteen tueksi riitä pelkkä oma kokemus vaan pitäisi olla tutkimusolosuhteissa todistettua faktaa sekä sairastamisen ajalta ja syistä että itse paranemisen jälkeen joissa joku riittävän asiantutemuksen omaava riippumaton taho antaa lausuntonsa paranemistapahtumasta. Lisäksi tietenkin seuranta esim. 10 vuotta jälkeenpäin, että onko sairaus tai sen oireet palanneet?
Jos nämä täyttyvät, silloin olisi minusta perusteltua esittää väite, että ihmeparantuminen on tapahtunut.
teologiselta kannalta ajateltuna herättää kysymyksiä sekin, että jos Jumala parantaa, miksi Hän tekisi sen lähes poikkeuksetta ja aina niin huonosti, että se palaa tai ei parannu kokonaan? Onko jotain perusteltua syytä olettaa näin? Eikö ihmeparaneminen olisi tapahtumana niin ainutkertainen että jos se todella tapahtuisi, ja vieläpä Jumalan tekona, niin silloin se olisi valmis työ? Näin minä ainakin ajattelisin!
Jos ajatellaan hieman laajemmin, niin profetiat, ennustamiset ym. yliluonnollisuudet joita väitetään, ovat jostain kumman syystä tähän asti kuulemistani olleet 100%:sti sellaisia että ne ovat tapahtuneet hyvin epämääräisissä olosuhteissa, epämääräisesti ja vajaasti. Kaikki viittaa siihen, että ne ovat luonnollisia tapahtumia joille ihminen on antanut uuden tulkinnan. muutenhan Jumala olisi kuin radioasema joka ei ole koskaan oikein hyvin kohdallaan, Hän yrittäisi viestiä jostain kaukaa avaruuksien takaa mutta ääni ei kantaisi tänne asti... Tämmöinen ei sovi siihen kuvaan Kaikkivaltiaasta, jonka olen raamatsuat omaksunut. Nimittöäin raamatun tapahtumissa ei ollut sellaista epämääräisyyttä kuin näissä kerrotuissa tarinoissa. lasarus nousi haudastaan lukuisien todistajien läsnäollessa ja vastaansanomattomissa olosuhteissa. Sen tähden puhuttiin Pyhän hengen pilkasta kun ilmeisiä ja vastaansanomattomia todistuksia vastaan vielä sanottiin. Toisin on nykyaikana.
Pidän sinua kyllä vilpittömän tuntuisena ihmisenä ja korostan etten arvostele sinua tai kyseenalaista kokemustasi. Kyseenalaistan sen tulkinnan jonka olet sille antanut. Minusta sinulla ei ole riittäviä perusteita väittää ihmeparantumisen tapahtuneen. kaikella kunnioituksella!