Päivän teksti

[Riitta-mummi]

Minulla on hiertymiä monissa paikoissa ja polvet ruvella. Mottoni on Uuno Kailaan runo
Paljain jaloin: Niin mäkerran tieni aloin, niin mä kuljen paljain jaloin...(saakohan kirjoittaa kokonaan?)

[Atanasia]

Niin mä kerran tieni aloin, niin mä kuljen paljain jaloin...

oi tämä on hienoa tekstiä!

Muistan kun se kolahti JO 10-vuotiaana
ja kirjoitin sen päiväkirjaani

[Pyryharakka]

En voi sille mitään, etten pysty juurikaan pohtimaan tuon tekstin ydinsanoaa. Se tuo minulle vain mieleen 26 vuotta sitten kokemani elämäni suurimman koulun.
Silloin oli mikkelinpäivänä juuri sama evankeliumiteksti. Olin viimeisellä kuulla raskaana, odotimme esikoistamme. Tuo teksti ja siitä pidetty saarna Keravan kirkossa puhutteli minua kovasti. Ja tuona sunnuntaina pienokaisemme menehtyi kohdussani.
Koin kuitenkin suurta Jumalan johdatusta koko sen prosessin ajan, minkä siinä jouduin läpi käymään. Vieläkin nousee kyyneleet silmiin, vaikka olen mielestäni sinut asian kanssa. Tuosta tapahtumasta ja siinä kokemastani Jumalan huolenpidosta olen saanut voimaa muihin vaikeisiin tilanteisiin.

Vielä tekstistä:
Luotan siihen että Jumala on pitänyt ja pitää huolta Tiitiäisestäni minun tekemistäni virheistä huolimatta tai juuri niiden takia.

[Riitta-mummi]

...avohaavat syvät näissä ammottavat kantapäissä. Rystysihin joka kiven jäänyt niist´on verta hiven.

Mutta niinkuin matkan aloin, päätän myös sen, paljain jaloin. Silloinkin kun tuska syvin viiltää, virkan:Näin on hyvin. Tapahtukoon tahtos Sinun, Kohtaloni, eikä minun.

p.s. Tiitiäinen on loistotyttö, miun mielestä!

[PekkaV]

Siljon Jussi tarinoi samasta:
"Isä, hatara nuttu ol eloni tää / se kylmän pitää, ei lämpimää
ja ainut antis oli nuttu tää
...
Mut aamuna uunna nutun uuden saan
...

[Pirska]

Elettyä elämää ei saa takaisin ja korjatuksi, mutta varoituksen sanat uusiin alkuihin ovat paikallaan.

Toivottavasti meillä jokaisella kasvattajalla kolahtaa tämä paikka. Kun on synnintunto, niin silloin tarvitsee armoa. Ilman armoa meistä ei kukaan selviä. Tuo sepposin mainitsema Väinö Malmivaaran siionin virsi 200 on meidänkin seuroissa kovassa käytössä.

 Hyvä on muistuttaa itselleen tätäkin raamatunkohtaa, niin voi miettiä, miten tästä eteenpäin. Mikä on tärkeintä lasten ja nuorten kasvatuksessa?

[Pirska]

"Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut."
Sanokaapa viisaammat, mitä tämä tarkoittaa. Voisiko esimerkiksi pyhäkoulun pitäminen tarkoittaa tällaista?

[Pena]

Pyhäkoulu voi olla tätä. Turvallisena naapurina oleminen myöskin.

[Salis]

"Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut."
Sanokaapa viisaammat, mitä tämä tarkoittaa. Voisiko esimerkiksi pyhäkoulun pitäminen tarkoittaa tällaista?

Kysymys lienee lapsenuskosta. Uskomme vaikka toisin tietäisimme. Uskomme kuin lapsi. Olemme Jumalan lapsia.

[Riitta-mummi]

Kummallisesti minulla vertautuu ajatus tästä paikasta Tuomiosunnuntain tekstiin Matteus 25:31-45.  Esim. Kun minä olin alaston, te vaatetitte minut.

[Pirska]

Tervesiä kirkosta. Saarnasta ei jäänyt mieleen mitään erikoista, mutta musiikista sitä vastoin siitäkin edestä.

[seppos]

Tervesiä kirkosta. Saarnasta ei jäänyt mieleen mitään erikoista, mutta musiikista sitä vastoin siitäkin edestä.

Meillä oli perhemessu kaikissa kirkoissa ja auto oli pojalla lainassa, joten olimme kotona. Perhemessu ei ole oikein meille suunnattu, kun perheen pienimmät ovat 29v. Toisekseen seisomine tällä risalla polvella on äärimmäisen hankalaa ja kävely on vain vaikeaa.

[Pyryharakka]

Meidän perhekirkko klo 11 ei osunut meidän aikatauluihin, joten seurasimme telkkarista aika svengaavaa perhemessua. 

[myyrä]

Meidän perhekirkko klo 11 ei osunut meidän aikatauluihin, joten seurasimme telkkarista aika svengaavaa perhemessua. 

Minäkin seurasin. Asetuin telkkarin eteen vähän epäluuloisena, koska en ole ollut erityinen gospelin ystävä. Pekka Simojoen ja Kari Tikan lauluista pidän kyllä paljon.

No, eläydyin mukaan menoon ja oli mukava seurata lasten, seurakunnan ja pappien yleistä innostusta. Jäipä saarnastakin mieleen jotain - kiitos kiipeilyköyden. 

[Riitta-mummi]

Meilläkin katsottiin tv-kirkkoa, kun on seuroihin valmistautuminen.Siinä menee sitten n. 4 h valmisteluineen ja tiskaamisineen.
Luulin TV-lähetyksen tulevan Hämeenlinnasta kun bongasin tutun hml-laisen naisen.
Missään meidän TV-lehdissä ei ollut mistä lähetys tulee. Sitä arvuuteltiin ja lasten paljoutta ihmeteltiin. Bändin solistin nimeä en kerinnyt lopputeksteistä lukea.
Näin iloista loppumenoa harvemmin näkee. Liturgillakin svengasi .