Hölmöjä hengellisiä ongelmia

[Riitta-mummi]

Tuli ajatus tuosta Leenan mainitsemasta sosiaalisesta mielenlaadusta.  Mielestäni se on luonteenpiirre. Sitä on tai ei ole. Sitä voi hiukan kehittää molempiin suuntiin, mutta perintötekijä säilyy.
Jos ei ole sosiaalinen luonne, voi silti omata mitä hyvänsä hyviä ominaisuuksia. Yltiösosiaaliset eivät ole sen parempia, onhan se nähty vaikkapa kykypuolueen pj:n arvosteluissa. Elämä opettaa sosiaalisuuden huonot puolet.

Rakkaus taas on lahja Jumalalta. Tiedän sen omasta elämästäni. Se alkoi tunkea väkisin läpi elämääni kolmekymmentä vuotta sitten.

[Leena]

Koetan oppia rakastamaan Jumppua.     Jumalan avulla. 

[Leena]

Raamattu

Rttu, tarkennettakoon, niin sen käsittää, muuten ei sana avaudu

[Riitta-mummi]

Tämä Raamatun kohta on minulle nyt vaikea. Matteus 12: 43-45, ja siitäkin eteenpäin on kovaa tekstiä vaikka sen ymmärtää vertauksena.
Mutta tuo, että jos luulee päässeensä paremmaksi ihmiseksi, niin että saastainen henki tulee, tuo kaverinsakin ja loppu on sitten huono.

Onhan kaikilla kiusauksensa, eikä sen tarvitse olla luopumista ja kieltämistä.  Miten tämä tulisi ymmärtää. Tila huono lopussa ?

[Leena]

Tämä Raamatun kohta on minulle nyt vaikea. Matteus 12: 43-45, ja siitäkin eteenpäin on kovaa tekstiä vaikka sen ymmärtää vertauksena.
Mutta tuo, että jos luulee päässeensä paremmaksi ihmiseksi, niin että saastainen henki tulee, tuo kaverinsakin ja loppu on sitten huono.

Onhan kaikilla kiusauksensa, eikä sen tarvitse olla luopumista ja kieltämistä.  Miten tämä tulisi ymmärtää. Tila huono lopussa ?

Luin sen, näköjään olen aina ottanut kokonaisuutena, nuo alaotsikothan on myöhempää kamaa. Katson kenelle puhutaan ja mitä tapahtui ennen ja mihin voisin puheen yhdistää, mutta useasti kysyn Kari Kuulalta tai vastaan tulevalta viisausmieheltä muuten. Jeesukselta tilataan merkkiä, hän vastaa fariseuksille. Minä kysyisin miksi ovi ei pysy suljettuna. Tai kenellä, millaisessa tilassa, sen sellaista. Kai vain Jeesus itse voi pitää siistityn huoneen sotkijat pihalla.

[Pena]

Onko tämä Matteuksen kohta kuvaus itse tehdyn parannuksen tyhjyydestä? Sydämen huone on siivottu paheista, mutta jätetty tyhjäksi sen sijaan, että olisi päästetty Jumala tai lähimmäiset sinne sisälle. Minua on usein harmittanut sellainen, että hyvyys ymmärretään vain pahuuden puuttumisena. Tämän mukaan pois häädetyt pirulaiset palaavat ja tuovat kaverit mukaansa, jos ihminen jää vai omaa siisteyttään ihailemaan.

[Riitta-mummi]

Taisi minulla mennä puhdistautumis riitti juuri noin. Kiitos selkeästä ajatuksesta Pena. !

Kaivossa ei pitäisi nyt olla kannettua vettä, mutta kaivoni on taas likaantunut. Ajatusten kaivo.

[Leena]

Onko tämä Matteuksen kohta kuvaus itse tehdyn parannuksen tyhjyydestä? Sydämen huone on siivottu paheista, mutta jätetty tyhjäksi sen sijaan, että olisi päästetty Jumala tai lähimmäiset sinne sisälle. Minua on usein harmittanut sellainen, että hyvyys ymmärretään vain pahuuden puuttumisena. Tämän mukaan pois häädetyt pirulaiset palaavat ja tuovat kaverit mukaansa, jos ihminen jää vai omaa siisteyttään ihailemaan.

Kiitos. Välinpitämättömyys on pahuutta vaarallisempi, sillä pahuuteen ihmiset joskus viimein kyllästyvät ja tahtovat siitä päästä. Välinpitämättömyys sallii pahan jatkuvan sitten toisaalla. "Eihän yksi ihminen mitään voi kuitenkaan. Mitä suotta surra ja huolehtia".

[Riitta-mummi]

Kuuntelen mielelläni Jukka Norvannon Raamatun opetuksia. Hän on todella perehtynyt eksegetiikkaan, jos dogmatiikkankin. Välillä tökkäisee sopivasti synnintuntoa herätellen, välillä puistattaa se oikeassa oleminen.

Eilen alkoi taas heprealaiskijeen opetus. Tämä , Uuden Testamentin toiseksi tärkein kirje ( Norvanto ) tuli minulle kompastuskiveksi jo kolmisenkymmentä vuotta sitten. Sen aikaiset raamattupiirini korostivat liikaa ihmisen osallistumista "uskontekoihin". Niin, että kun kuulen tiettyjä katkelmia otettuna irti kokonaisuudesta koen hyvin epämiellyttäviä tunteita.

Eilen esimerkiksi Norvanto "peloitteli" että jos et käy säännöllisesti seurakunnan kokouksissa, jumalanpalveluksissa, tai rukoile, kadotat uskosi. Sain melkoisen ahdistuskokemuksen .  Miten joku uskaltaakin ryhtyä tietämään yksittäisten ihmisten uskonelämästä.

Luin harppoen jälleen kerran ko. kirjeen ja totesin sen olevan kyllä täynnänsä opin aakkosia. Kehoituksia, ohjeita, käskyjä ja kieltoja, joita kaikkiakaan noudattamalla ei mielestäni voita uskoa omakseen. Se on Jumalan lahja. Sen jälkeen olemme Hänen ohjauksessaan.

No, eilinen oli vasta alkusoitto.  Haluanko tulla taakoitetuksi lukujen edetessä opetuksessaan.

[vn]

No just, vaikeita asioita on...
Mulla ei riitä ymmärrystä...ei mitään...usein koen itseni huonoksi, riittämättömäksi, tyhjäksi...
Yritänkö liikaa??  Tarvitsenko opetusta, kehoituksen Sanaa, kuten itse esim. Norvannon koen,
sen vähä mitä olen kuullut, mielestäni ymmärrän kyllä...
Mutta ohjeiden noudattamisesta mulla ei oikein tule mitään...aina putoan, lankean, itken, pelkään...
Haluaisin oppia olemaan Jeesuksen jalkojen juuressa...vain olemaan...päästämään Vapahtajan
tyhjään tilaan...en saisi olla liian täynnä itseäni ja omaa touhotusta...vouhotahan minä en... ; )
Hiljentyminen...olla saavana osapuolena...olla muokattavana...nähdä...kuulla...
Ystävät täällä ovat usein sanoneet minulle "suostumisesta"...kiitos...
Mielialat mulla vaihtelee laidasta laitaan...osin lääkityksestä johtuen...mutta varmasti myös
kypsymättömyydestä johtuen....
Jumalalla ei ole toivottomia tapauksia...toivoa on niin kauan kuin on elämääkin...

Viime viikonlopun hautajaisreisulla koin ja näin...elämänlanka ei paksu ja vahva ole...
kyllä kai me ollaan vaan saamassa...   

[juhani]

Lutteerus oli sitä mieltä, että eksegeettinä hän ei olisi sitä laittanut Raamattuun. Käskyjä, kehoituksia ja eikä yhtään armon sanaa.

[Riitta-mummi]

Kiitos veljille osallistumisesta tunnustukseeni.  Tässä on hyvä aasinsilta kertoa löydöstä joka selkiinnytti tavallaan ilmiselvää asiaa.

Kierekegaardia tutkinut Sami Lind on laatinut tietyn asteikon S K:n  näkemyksistä. Se on viiden laatikon rakennelma. Toiseksi ylimpänä on
Uskonnollinen eksistenssi. Sen vaikutukset ovat; Synnintunto ja ahdistus. ( Tähän jouduin, pääsin Viidesläisyydessä)
Ylin laatikko on nimeltään; Kristillinen eksistenssi. Se vaikuttaa ; Armon ja vapauden.

Lindin gradu on korkealentoinen, en sitä lukenut kuin osittain, mutta löysin tarvitsemani sivulta 21:

http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/79810/gradu02759.pdf?sequence=1

[Leena]

Heidi Liehu joka väitteli muistoni mukaN 1990 löysi kolme. 

[Leena]

Tuli ajatus tuosta Leenan mainitsemasta sosiaalisesta mielenlaadusta.  Mielestäni se on luonteenpiirre. Sitä on tai ei ole. Sitä voi hiukan kehittää molempiin suuntiin, mutta perintötekijä säilyy.

Taisin tarkoittaa muuta kuin sosiaalisuutta ja ulospäin suuntautuneisuutta, ekstroverttiudekdikin nimitetty
Tarkoitin mielenlaatua joka ei pidä omistamista itsestäänselvyytenä vaan kysyy tasaamisen tarpeen perään.

Ei  niinkään kuin on joskus tuohtunut joku nimimerkki että aijaa siis minäkö annan kaiken omani pois ja kituutan yksiössä järsien kuivaa leivänpalaa,  katkerana siitä mitä kaikkea voisi mulla ollakaan.

Siis taisi osua käsitesekaannus. Sosiaalista mielenlaatua voi osoittaa ujo ja estynyt siinä kuin vilkas ja ulospäin suuntautunutkin.  Rakkaus löytää aina tiensä.

Muuan proffa piti tuota temperamenttityyppinä, saa nähdä kuinka kauan elää tieteessä. Temperamenttiin ei ole liitetty yleensä mitään taipumuksia. Se kertoo yksinkertaisesti ihmisen sisäisen tempomerkinnän. Sen miten hitaasti hän miettii, kävelee, syö, johon kaikkeen vaikuttaa seura ja tapain kasvatus, mutta yksin jätettynä tahtoo näyttäytyä perusnopeutensa. Ei tekemistä älynkään kanssa. Kirjallisuudesta Ville Vaitelias, siis Linnan Vilho Koskela oli hidas temperamentiltaan mutta välkky, eli älynsä osui erehtymättä kohdalleen.  Sitten on nopeita jotka eivät silti sählää. Sählääminen kuten estoisuus on toinen asia.

[Pena]

Klassiset temperamentit ovat sangvininen, flegmaattinen, koleerinen ja melankolinen. Ne voi nähdä aktiivisen tai passiivisen ja positiivisen tai negatiivisen ristiintaulukointina. Ne voi suomentaa vaikka reippaaksi, veltoksi, äreäksi ja apeaksi. Kaikissa ryhmissä taitaa olla 'hyviä, pahoja ja rumia'.