Historia on mielenkiintoista osa 3

[Leena]

Mielestäni polttopullo on kehitetty v. 1936 Espanjan sisällisodan vaiheissa. Toisaalta tuossa espanjalaisessa pullossa ei ole ollut molotovin cocktailin ainesosasia.

olin epätarkka, kirjoitin Molotovin coctailista. En tiedä oliko muualla --- epäilen että polttopullo on vielä tuotakin vanhempi --- myöskään kylkeen kiinnitettyä pitkää tulitikkua, johon raapaistiin valmiiksi tuli. Erilaisia polttopulloja on muöhemmissäkin yhteenotoissa kiteytynyt verkkokalvolloe, ainakin Ukrainassa kamera oli napannut kuvaa jossa nesteeseen oli upotettu kangassuikale, kiedottu sitten pullonkaulan ympärille. Joku nimitti niitäkin Molotoveiksi.  Noh, ei nimi pulloa pahenna kun se on oikeassa käytössä. 

[007]

Herman Lindqvist - Ruotsin historia, jääkaudesta tulevaisuuteen. Suomennettu ruotsinkielisestä alkuteoksesta Historien om Sverige - från istid till framtid, Suomentanut Seppo Hyrkäs.

"Sinulle, joka olet osa Ruotsin historiaa, asuit sitten Ruotsissa, Suomessa tai missä muualla hyvänsä"

Kirjassa on 805 sivua, joten voi olla, että jos kiinnostaa lukea kokonaan, niin joudun uusimaan lainan. Alun muutama kymmenen sivua jotka olen nyt lukenut, on todella kiinnostavaa tällaiselle, jota kiinnostaa esihistoria ja varhaiskeskiaika.

[Riitta-mummi]

Olen kertoillut molempien vanhempieni kotikylien muistoja. Äidin kotipitäjän Virolahden Orslahdesta minulla on äidinkertomia ja kirjoittamia muistoja, mutta isän Valkjärven Salokylästä on vähemmän.

Tosin Laila Hietamies on kirjoittanut salokyläläisistä kirjasarja alk. Mäeltä näkyy toinen mäki.
Tietoja L H:lle on kertonut opettaja Karin Tikka.

Äsken siivosin lipastosta yli 20 vuotta vanhempia papereita. Paljon jouti pois, mutta ruskea puolen arkin kuori oli yllätys. Se sisältää isän serkun, mielisairaahoitaja Aino Turkin minulle lähettämän muistelma kotikylästään. Aino oli isän serkku.

Muistelma kertoo kylän taloista ja suvuista. Taloja oli 40 ja sellaiset minulle tutut sukunimet kuin:Hännikäinen, Talikainen, Temonen, Sällinen, Kaivolainen, Kopra,Oinas, Uosukainen, Turunen, Pekki,Pulkkinen ja Tikka, joka viimeisin on oma sukuni. Myös Sälliset ja Talikaiset tiedän sukulaisiksi.

Varsinaisesti lähes kaikki viljelivät maata ja pitivät karjaa. Muitakin ammatteja harjoitettiin laajalti.
Oli kauppa, pärehöylä,kotitarvemylly, seppiä, ajokalujen valmistajia, kuten isoisäni ja hänen veljensä. Pietariin ajopelit myytiin.
Ompelijoita oli useita, neulomakone oli Uosukaisella, suutareita, hierojia . Seppä Jooseppi Sällinen iski suonta.

Erikoinen lisä-ansio saatiin keräämällä muurahaisenmunia. Sitä isovanhempanikin tekivät. Muistan mummon käyneen meillä kyläillessän säkin kanssa Simolan metsässä pesiä keräämässä. Munat seulottiin jollakin menetelmällä erikseen . Tavara myytiin ymmärtääkseni apteekeille.

Metsät olivat marjaisia ja marjoja kerättiin myös myyntiin.

Koululla, joka oli kylään saatu 1919, pidettiin monenlaisia tilaisuuksia, kuten kaiketi kaikkialla maassamme.
Aino-täti kirjoittaa:Koululla toimivat Martat, Lotat ja Suojeluskunta voimakkaasti.
Opettajat olivat 1919 - 1939 Helen Pulkkinen, Karin Tikka ja Otto Sihvo.

Nurisolle oli juhlia Laskiaisena, Pääsiäisenä ja Juhannuksena. Mäenlaskun, keinumisej ja kokon polton ollessa huvina.

Japaninlähetys toimi kylässä, Tahvo Miettisen ollessa sen sydän.

Sama mies yhdessä Tuomas Temosen ja Kaapre Talikaisen kanssa piti pyhäkouluja
kiertäen taloissa.  Sitä käytiin aina rippikoulu-ikään asti.
Seuroja pidettiin parin viikon välein( ilm. evankelisia).

Kirkkotie ei kyläläisiltä nurmettunut. Kävellen mentiin useimmiten 10 - 12 km matka.

Kylän sosiaalihuolto oli emäntien käsissä. Aino-täti muistelee kuinka hän vei liinasen sisälle pakattua uunijuustoa tai muuta viemistä, uutisleipää ym.
Saadut kiitokset ja siunaukset hän kertoo siunanneen koko elämäänsä.

Loppusanat kuuluvat vuonna 1990: Nyt on asiat aineellisesti paremmin täällä, ja olisivat Salokylässäkin jos olisimme saaneet olla siellä.

[007]

Liikuttava esihistoriallinen hautalöytö Outokummusta.

https://yle.fi/uutiset/74-20003451

[Riitta-mummi]

Kiitos linkistäsi, nyt kiinnostuin jo lukemaankin. Olin nähnyt otsikon, mutta on ollut pientä hoppua hiihtokilpailujen ja ruokatouhujen kanssa.

Sielläkö Outokummussa asut ? Se liitty minuunkin sillä tavoin, että isäni oli rakentamassa Outokummun kaivosta 1940 - 1950-luvun paikkeilla.

Myös toinekin yhteys on sinne sillä tavoin että pitkäaikaisimman lapsuudenystävän tyttären sinne avioliitto vei. Hän ajoi kolarin ja kuoli parikymmentä vuotta taapäin.
Pieni  poika jäi orvoksi ja mies leskeksi. Aina ystäväni tästä asiasta puhuu kun tavataan. Tyttäremme ovat ( olivat ) lähes samanikäiset.

Samalla tavoin kun tuon hautalöydön lapsen kuolema liikuttaa, liikuttaa myöskin kun nuori äiti kuolee ja häntä jäädään kovasti kaipaamaan.

[007]

Sielläkö Outokummussa asut ?

Edelleen Joensuussa  Olen ollut kiinnostunut jo vuosia esihistoriasta ja lukenut siitä paljon. Syntymäkotikunnassani on tehty lukuisia kivikautisia löytöjä; mm. asuinpaikkalöytöjä ja esinelöytöjä. Tärkein ehkä muinainen peuranpyydys, jonka Museovirasto sai viime hetkillä pelastettua soran otolta. Se on nyt kai Kansallismuseossa. Niitä tunnetaan vain kaksi. Toinen löydettiin muistaakseni Kainuusta. Löytöjen runsaus johtuu siitä, että kivikauden ihmiset, jotka liikkuivat silloisessa Suomessa (valtioitahan ei tietenkään ollut) joko perhekunnittain tai pienissä ryhmissä, hakeutuivat mielellään vesistöjen varsille (kalastus) ja niitä syntymäkunnassani riittää. Tuhannet vuodet ovat muuttaneet ja muokanneet usein maaston nykyisin tunnistamattomaksi. Harmi, että Museovirastolla olisi paljon kiinnostavia tutkimushankkeita, mutta ei rahoitusta.

[Riitta-mummi]

https://www.youtube.com/watch?v=enm5gN21sQc

Isäni kotipitäjän esittely.

[Riitta-mummi]

Isä näkyy takana oikealla kohdassa 5.57  vasempaan käteen haavoittuneena. Se tapahtui Valkjärven asemalla . Kuva on kenttäsairaalan potilaista.

[Pena]

Sukuni on lähtöisin Hämeenkyröstä. Pitäjästä on laadittu perusteellinen kuvaus jo 1851. Kirjoittajana ei ole kukaan sen vähäisempi kuin Yrjö Koskinen.

https://fi.wikisource.org/wiki/Kertomus_H%C3%A4meenkyr%C3%B6n_pit%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4

[Riitta-mummi]

Tunnettuja hämeenkyröläisiä:

Hämeenkyrössä syntyneitä tai siellä vaikuttaneita merkkihenkilöitä

Irwin Goodman, muusikko
Arthur Hildén, agronomi, maanviljelysneuvos
Veli-Matti Järvenpää, muusikko
Katri Helena Kalaoja, iskelmälaulaja
Aleksi Jaakkola, moukarinheittäjä
Mikko Kuukka, jääkiekkoilija
Anni Kytömäki, kirjailija
Kapo Manto, näyttelijä
Helena Miller, laulaja
Jyri Niemi, jääkiekkoilija
Hannu Osara, vänrikki ja nihtilipuston päällikkö Nuijasodan aikaan
Nils Arthur ”Nisse” Osara, professori
Arvo Veikko Pentti, poliisineuvos, kansanedustaja ja ministeri, Mannerheim-ristin ritari
Klaus Pentti, kansanedustaja
Tapani Perttu, näyttelijä
Markku Petander, muusikko
Matti Pitko, toimittaja ja jalkapalloilija
Matti Raipala, kansanedustaja
Panu Rajala, kirjailija
Frans Emil Sillanpää, kirjailija
Silja Sillanpää, kirjailija ja TV-esiintyjä
Tauno ”Tappi” Suojanen, musiikkivaikuttaja
Arvo ”Poika” Tuominen, poliitikko
Uniklubi -yhtye: muun muassa Jussi Selo ja Pasi Viitala
Joonas Valtonen, jääkiekkoilija
U. W. Walakorpi, kirjailija
Elina Ylivakeri, malli
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, Suomen senaatin jäsen ja historioitsija
Matti Yrjölä, kuulantyöntäjä
Paavo Yrjölä, kymmenottelun olympiavoittaja

Pentti-sukunimi esiintyy myös Väinö Linnan Pohjantähdessä, Onko Somerolla sukulaisia ?

[Pena]

Arvo ja Klaus Pentti eivät ole sukua. Pentti on sukunimenä 807 ja entisenä sukunimenä 283 ihmisellä.

[Riitta-mummi]

Suojärvi:

https://www.youtube.com/watch?v=Y1HjOle6Ls4


Korpiselkä:

https://www.youtube.com/watch?v=xiiE10_LRSc

[Riitta-mummi]

Välirauhan rajaloukkaukset.

https://www.youtube.com/watch?v=aSzRhSH8oqo

Tämä on Leena-special !   

[Riitta-mummi]

Osittain padasjokelaisena olen tästä erakosta kuullut ja lukenutkin:

https://www.youtube.com/watch?v=j4ZX1aGZTVo

[Pena]

Osittain padasjokelaisena olen tästä erakosta kuullut ja lukenutkin:

Korjasin virheen. Pitääpä tutustua erakkoon.