Viime yönä, yhdessä, yössä muuttui maisema aamulla ikkunasta katsoen vihertäväksi.
Päivälenkillä katsoin lähemmin, ja monet aitapensaat ja jotkut koivut ovat nyt hiirenkorvilla. Pihan pilvikirsikoissa ja rannan tuomessa on pienet nuput.
Jo kolmena keväänä on pihaan tullut rusakko-emo ruokailemaan ja lepäilemään nurmikolle.
Sillä on poikue piilossa varmaan lähistöllä. Tässä on ruokamaa. Se syö rauhassa ja kauan, ja sitten lepää. Eilenkin pari tuntia. Sen jälkeen tulee harakka ja syö ne jänön papanat jotka se jättää jälkeensä.
Sitä pohdittiin mitä se niistä kuivista heinäpyryköistä mahtaa ravinnokseen saada.
Tosin meidän koravainajamme Basso myös söi ne aina kun näki.
Nyt ei ole 'lintu-eloa' meillä, mutta ompa rusakko ja myöhemmin on olleet poikasetkin pensaiden alla.
