Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: myyrä - 21.01.14 - klo:15:42
-
Asia ei minua henk.kohtaisesti paljon kiinnosta, mutta laitan nyt tähän jos jollakulla on joku mielipide asiaan ja kiinnostaa. Nimittäin täällä aiotaan siirtyä khra vaalissa välilliseen vaaliin eli seurakunnan elimet valitsee tulevan Joensuun kirkkoherran. Se päätös kai vielä vaatii jonkin tuomiokapitulin tai vastaavan siunauksen. Suomessahan khran on valinneet perinteisesti seurakuntalaiset, joten tämä uuden systeemin kokeilu olisi kai eka kerta koko maassa.
-
Kirkkoherralla on valtaa, presidentillä ei.. Näin se yhteiskunnassa menee. :039:
Suurten yhtymien rovasteilla on paljon muutakin tehtävää, kuin pitää saarna silloin tällöin... Ovatko vaalit sitten menneet yllätyksellisesti ja joku ryhmittymä saanut masinoitua kannattajansa valitsemaan oman kirkkoherran? Ilmeisesti joissain pienehköissä maaseurakunnissa on päästy joltiseenkin osallistumisprosenttiin.... Alle 10% äänestysprosentit, eivät oikein kerro seurakuntalaisten tahdosta, enintään aktiivien ja poliittisten populistien toiveista...
Silläkin voi olla merkitystä pääsevätkö vanhat seurakuntaneuvostot viime työkseen valitsemaan, vai ajoittuuko vaali uusien seurakuntaneuvostojen ensimm'isiin tehtäviin...
Monenmoista yhtymärovastia ja johtavaa kirkkoherraa on tulossa, jotkut joutuvat alennetuiksi aluekappalaisiksi.
Monenmoisten kirkkoherrojen kanssa olen toimeen tullut vuosikymmeniä, vaikken yhtään ole ollut valitsemassa.
-
Voihan Joensuu tehdä pilotin uudesta kirkkoherranvallitavasta. Kokeillaan, miten oikeasti toimisi ja mitä mieltä seurakunta on valinnasta. Tosin olisin itse pettynyt, jos äänestämäni srk-valtuutettu olisikin eri kirkkoherraehdokkaan kannalla kuin minä.
Kirkkoherran vaalien äänestysprosentti on pieni, riviseurakuntalaista ei ainakaan isommilla paikkakunnilla paljoa kiinnosta, kuka on kirkkoherrana. Tietävätkökään kaikki edes, että kyseessä on vaaleilla valittava työntekijä? Eihän kaupunginjohtajaakaan äänestämällä valita.
Omassa seurakunnassani ei muuten voittanut ehdokaslistan ykköseksi laitettu, vaan kakkonen. Vanhanaikainen perheeni käy kansalaisvelvollisuutensa hoitamassa vaaleissa kuin vaaleissa, ja voin kertoa, että kirkkoherran vaalit ovat olleet helpoimmat. Minulla oli selkeä mielikuva ehdokkaista, ja oikeasti tiesin, ketä äänestän. Jo kaupunginvaltuustoon on vaikeampi äänestää, kun sinne antaisin mieluummin miinusääniä (eli ei ainakaan tuota ehdokasta).
-
Tuntuisi järkevämmältä, että seurakuntalaiset saisivat valita kappalaisen, joka kuitenkin enemmän on mukana käytännön toiminnassa, kuin kirkkoherran, jolla pitäisi olla hyvä johtamis- ja organisointikyky sekä tietotaitoa talousasioissa. Siinä ei saarnanuotin sävellaji tai lauluääni ihan riitä (jos nyt ei ehkä kappalaisellakaan). Äänestyksiin osallistuu pieni osa srk:n jäsenistä, mutta joissakin tapauksissa saatetaan innostaa joukkovoimalla uurnille paljon sellaistakin väkeä, joka ei oikeastaan srk:sta mitään tiedä, ja silloin äänestysprosentti nousee tavallista korkeammaksi.
-
Otan kantaa minäkin.
En tiedä onko kirkkolaissa muuta mahdollisuutta kuin vaali, jos ei ole niin menettely on selvä. Toisaalta jos halutaan kuulla kansan ääntä niin kansan vaali on parempi. Varsinkin kaupunkipaikoissa on äänestysprosentti matala, mutta kunnon markkinoinnilla sitä saisi nostettua. Toisekseen useinmiten tuttuhenkilö voittaa oli hän kuinka vaatimaton kyky tahansa. Oltuani tarpeeksi monta vuotta kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa en usko niiden olevan yhtään parempia valinnassaan, vaan ovat kyvyiltään aika vaatimattomia ja täysin kokemattomia henkilövalinnoissaan. Minusta olisi parasta jos olisi haastettelu ja valinta ryhmä (noin eli tarkalleen viisi henkeä), joiden jäseniltä edellytettäisiin kokemusta rekrytoinnista siviilielämässä. Me olemme saavuttaneet muissa viroissa tällä erinomaisia tuloksia eikä ole kysytty turhia kysymyksiä, vaan on selvitetty henkilön luonteen ja asenteiden sopivuus tehtävään. Lisäkoulutusta voi aina antaa, mutta luonnetta ei muuteta.
Onnea matkaan.
-
:) Minäkin otan kantaa, kun tässä olen kiinteistöpällikkö koulutuksen saanut käytyä ja pikkasen sitäkin puolta hallinnossa nähnyt.
Vaikkakin kauppamieshän sitä oikeasti on enempi.
Kirkossa noin paikkakunta kohtaisesti pitää kyllä valtaa. Taloussihteerit ja valtuuskunta ja muut.
Kiinteistön ylläpito ja rahapolitiikka se on mikä kuitenkin sanelee aika paljon mitä kirkossa tapahtuu muulloin kuin vain messuissa ja vastaavissa.
Työntekijät ja muut ovat varmaankin ihan sydämmestä mukana touhuissa ja eivät varmaankaan kaiki ahneita rahan perään, mutta kyllä kirkkoherran valta on aika pientä, mitä nyt saa kopsaista nuijan pöytään joskus jossain kokouksessa ja pikkaisen tuoda omaa näkemystään.
Jojensuuhun oisin kyllä toivonut seurakuntailaisten päätöstä kuka herraksi.
-
Tiesittekö muuten, että kerran oli kirkkoherranvaalin äänestysprosentti korkeampi kuin presidentinvaalin ja se tapahtui Keski-Pohjanmaalla
-
Melko tuore tapaus tuo korkea äänestysprosentti oli.... Kahden tahi kolmen vahvan herätysliikkeen kilpailua, kenellä oli paras kannatus...
Heränneet, vanhoilliset ja Rauhan Sana ovat näkyvästi esillä jokivarressa.... :icon_rolleyes:
-
Saattaa mennä sillä tavalla että, :eusa_angel: seurakuntavaaleissa kun äänestää vain pieni seurakunta-aktiivien joukko seurakunnan elimet, niin jos tämä seurakuntaneuvosto tms. valitsee vielä kirkkoherran, niin kansalta menee se vähäkin kiinnostus seurakunnan toimintaan. Siitä voi olla seurauksena lisääntyvä kirkosta eroaminen. Seurakunta kutistuu pieneksi aktiivien eli ns. tosiuskovaisten joukoksi, jota se kyllä nytkin taitaa olla. Päätöksenteko pitäisi tuoda mahdollisimman lähelle kansaa, vai onkohan tarkoituksenakin pitää porukka mahdollisimman pienenä, ettei vaan kukaan pääse tuomaan uusia ja radikaaleja aatoksiaan kirkkoon?