En pistänyt kanelia, mutta pistin kyllä myös valkopippuria. Nämä siis sillille. Ja piparjuurtakin.
Uskaltauduin maistamaan kevytsuolattua sillifileetä siltään, ja sehän oli paljon parempaa kuin mikään tölkitetty ja purkitettu ja oikein laitettu silli, mitä olen syönyt. Miksi hyvä silli pitää tärvätä sokerilla? Onko se jokin jäänne ajalta, jolloin sokeri oli kallista ja suuri herkku ja sopiva juhlaruoan kuin juhlaruoan mausteeksi?
No, lasimestarin hieman normaalia vähemmällä sokerilla teen nyt kuitenkin. Mutta ehkä ostan tuollaisia sillifileitä joskus, liotan hetken ja sitten kokeilen vaikka paistaa. Ilman mitään sokereita.
Hardcore-lasimestari olisi tietenkin hankkinut kauppahallista oikean rasvasillin, joka nostetaan puutynnyristä sisälmyksineen päivineen, perannut sen, liottanut maidossa ja silpunnut mausteliemeen ruotoineen pyrstöineen. Minä teen neitiversion kevytsuolatusta fileestä.
