Ei ollut ikinä tullut mielenkään, että pitäisi pienentää metsästysreviiriä sen takia, että voisi seurustella vain körttien kanssa.
Tietenkin voi ottaa huomioon sen, että olen hyvin olemattomasti tekemisissä körtti-ihmisten tai körttitapahtumien kanssa, joten metsästys vaatisi suunnattomasti vaivannäköä.
Mutta jos ajatellaan että voiko seurustella ihmisen kanssa, joka ei jaa samantyylistä (körttityylistä) ajattelutapaa uskon asioista.
Kyllä voisin. Mahdollisia vastakkaisia mielipiteitä löytyy varmaan sitten muistakin kuin uskonnosta kasoittain, ja mikäli kumpikin pystyy elämään toisen outojen mielipiteiden ja niihin littyvien tekemisten kanssa, en ymmärrä miksei voisi. Tietenkin jos löytyy jotain kynnyskysymyksiä joista ei voi sopia, niin... Mutta sama pätee kaikkiin muihinkin kuin pelkästään uskon asioihin.
Kaikkea ei voi jakaa. Kuinka kauan pitäisi etsiä, että löytäisi toisen samanlaisen, joka tykkää kylmästä maksalaatikosta ketsupin kanssa?
Tästä tietenkin heijastuu käsitykseni siitä, että uskomiseni ovat aika lailla yksityisasiani.
On eri asia, jos tahtoo, että usko on parin yhteinen, ehdoton, jaettava asia.
Luulen, että moni täällä pystyisi seurustelemaan ei-körtin kanssa, kuten viesteistä on luettu, mutta kiinnostaa tietää, pystyisittekö seurustelemaan ei-uskovaisen kanssa, tai ehkä vielä tarkemmin ateistin (agnostikon, ignostikon jne.) kanssa?