kirkko vuotaa

[Liina]

Vähän vierastan jutun lausetta "ydinkysymys ei olekaan, miten eroamiskehitys pysäytetään, vaan keiden haluamme kirkkoon jäävän". Ketkä "me" haluavat? Ja eikö sinne haluta jäävän ihan kaikkien, ja mielellään vielä lisää porukkaa mukaan?

Mitä saarnoja olen kuullut niin rakkauden sanomaahan niissä julistetaan eikä ketään uskalleta tuomita. Vaan eihän niitä kuuntelekaan kuin pieni kirkkoon vaivautuva sisäpiiri. "Julistukseksi" kirkossa käymättömien korvissa profiloituu se, mitä tiedotusvälineistä saadaan kirkon asioista kuulla, tai kristinuskon ylipäätään - ei siinä tavallinen mediankuluttaja niin tarkka ole, mihin kirkko- tai seurakuntaan kulloinenkin julistaja kuuluu.

Lihavoinnit minun.
Kirkkoon saattaisi vaivautua useampikin, jollei tunnelma olisi usein niin sisäpiirimäinen ja pois sulkeva. Yhteisöllisyydestä -- joka on monelle, etenkin yksin elävälle tärkeä -- puhutaan korulausein, mutta käytäntö on usein toinen. Esimerkiksi kaikenlaisia erityismessuja järjestetään. Tarkoitus varmaan hyvä, mutta onko tarkoitus räätälöidä eri messut eri ryhmille? Onko rollaattorivanhus todella aidosti tervetullut popmessuun vai ajatellaanko, että nyt on mummo tai pappa eksynyt väärään tilaisuuteen? Kauneimpia joululauluja järjestetään erikseen lapsille ja vanhemmalle väelle, jotta lapset eivät häiritsisi hartautta. Jne.

Kun ehdotin yhteislauluillassa laulettavaksi Tilkkutäkkiä (koska se on aika helppo ja kiva laulu), seurasi vaivautunut hiljaisuus ja joku supisi, että eihän tuollainen ole sopiva hartaushetkeen. Miksei? Laulu oli kuitenkin vihkosissa, jotka oli pöytiin jaettu, ja sanomakin on mitä yhteisöllisin ja illan teemaan (apostolit ja lähetystyö) hyvin istuva. "Suuri lämmin peitto yhtä Herrassamme". Joopa joo. Onneksi joku sitten kohotti hartausastetta ehdottamalla Saviruukkua. Itse inhoan sitä, mutta en jupissut enkä supissut. Jokin epämääräinen "me" on todella olemassa, mutta satunnaisen seikkailijan on vaikea hahmottaa sen kirjoittamattomia sääntöjä.

[Liina]

Ei päivää ilman kirkkoskandaalia. Iltalehdessä kerrotaan, että espoolainen pappi sai neropatti-idean: vanhemmat saivat ostaa riparileirillä lapsilleen palveluksia ja vapautuksia (esim. loppusiivouksesta). Rahat tosin menivät hyväntekeväisyyteen, summa ei ollut suuri ja idea "leikkimielinen".
Minusta on hengen käyhyyttä, jos vierailupäivän leikkimielistä ohjelmaa ei voi toteuttaa keräämättä rahaa.

Tempaus oli taatusti opettavainen, orwellilaisittaan: "Kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia." "Heitä faija kybä nii mun ei tarvii siivoo." "Laita mutsi lantti nii mä saan aamiasen petiin."
Miltä mahtoi tuntua niistä nuorista, joilla ei käynyt yhtään vierasta? 

Nyt alkaa ihan oikeasti suututtaa.

[maisakai]

Espoon riparitapaus on ihan käsittämätön. Perusteluna kuulemma, että se on opettajanoppaassa. Siis mitä? Onko rippikoulun idea opettaa, että rahalla voi selviytyä kaikesta? En voi käsittää. Koulumaailmassa jotkut nuoret heittelevät roskat tahallaan lattialle roskiksen viereen, koska "siivoojille maksetaan siitä että keräävät roskat". Luultavasti samat nuoret ovat kotona tottuneet siihen, että viikkosiivooja siivoaa, itse ei tarvitse vaivautua. Tällaista ajattelutapaa vahvistetaan nyt ilmeisesti myös riparilla.

Joskus muinoin riparilla oli arvottu illallisen pöytäpaikat siinä suhteessa kuin maailman väestö saa ruokaa: muutamalle etuoikeutetulle tarjoiltiin herkkuja, jotkut saivat näkkileipää ja teetä, jotkut jäivät kokonaan ilman. Erittäin havainnollinen ohjelma kai jouduttiin lopettamaaan vanhempien tekemien valitusten vuoksi: jokaisen on saatava sama hyvä ateria.

[Liina]

Espoon riparitapaus on ihan käsittämätön. Perusteluna kuulemma, että se on opettajanoppaassa. Siis mitä? Onko rippikoulun idea opettaa, että rahalla voi selviytyä kaikesta? En voi käsittää.

Käsittämätöntä on myös se, että a) pappi ihmettelee vilpittömän oloisesti, mistä kohu, kun oli niin kiva juttu ja b) vanhemmat lähtevät tuollaiseen mukaan.

En tosin pitänyt siitä pöytäpaikkojen arpomisestakaan. Minusta syyllistäminen ei ole paras tapa kasvattaa vastuuseen. Usein se saa vain niskakarvat pystyyn.

[maisakai]

Nettilehden artikkelin perässä oli kysely, ostaisivatko lukijat lapsilleen erioikeuksia rahalla, ja kolme neljännestä ostaisi! 

Pöytäpaikkojen arvonnassa minusta hyvää on idea osoittaa, miten satunnaista on, mihin ryhmään maailmassa on sattunut syntymään. Tosin riittäisi muutaman hetken "shokkiterapia", jonka jälkeen kaikki saisivat samat sapuskat ja keskusteltaisiin siitä, miltä tuntui ja miksi.

Nykymaailmassa empatiaan ja lähimmäisenrakkauteen kasvattaminen tuntuu olevan paljon vaikeampaa kun entisaikaan.

[Liina]

Nettilehden artikkelin perässä oli kysely, ostaisivatko lukijat lapsilleen erioikeuksia rahalla, ja kolme neljännestä ostaisi! 

 

Pöytäpaikkojen arvonnassa minusta hyvää on idea osoittaa, miten satunnaista on, mihin ryhmään maailmassa on sattunut syntymään. Tosin riittäisi muutaman hetken "shokkiterapia", jonka jälkeen kaikki saisivat samat sapuskat ja keskusteltaisiin siitä, miltä tuntui ja miksi.

Jep, tuo olisi erinomainen säätö.
 

[öppiäinen]

Onko rippikoulun idea opettaa, että rahalla voi selviytyä kaikesta?

Kai se idea on ollut vain antaa käytännön kokemusta siitä, miltä epätasa-arvo ja rahalla ostettavat etuoikeudet tuntuvat? Ihmettelen kyllä, oppiko tuossa kukaan nuori mitään uutta: rahalla ostettavien etuoikeuksien maailmassahan he elävät jo nyt, ja luultavasti tuossa kaupassa niitä ostettiin juuri niille, jotka ovat niitä tottuneet saamaan, ja paitsi jäämiseen tottuneet jäivät taas kerran ilman. Joutuiko kukaan asettumaan sellaiseen asemaan, jossa ei ole totunut olemaan? Sikäli pöytäpaikkojen arvontasysteemi on edes hitusen fiksumpi, tosin enpä tiedä aiheuttaako sekään aitoa toisen asemaan asettumista vai vain hetkellistä kiukkua tai vahingoniloa, pöydästä riippuen.

Rahakkaillehan on omia ripareitaankin, on lasketteluripareita, vaellusripareita, omassa seurakunnassani on järjestetty Taizé-ripari, jossa matkustetaan ulkomaille...

Siinä kyselytuloksessa minua yllättää lähinnä se, että peräti neljännes  ei olisi valmis ostamaan lapsilleen etuoikeuksia. Kai jokainen niitä lapsilleen ostaa, jos vain rahkeet riittävät.

[Liina]

Rahakkaillehan on omia ripareitaankin, on lasketteluripareita, vaellusripareita, omassa seurakunnassani on järjestetty Taizé-ripari, jossa matkustetaan ulkomaille...

Muksuni oli vaellusriparilla, joka ei muistaakseni ollut kalliimpi kuin normiripari. Majoitus itse kannetuissa teltoissa, joten ei kiinteistökuluja -- ja muonamenotkin varmasti normiriparia pienemmät, koska kaiken kokkasivat itse eikä erityisherkkuja ollut, puuroo ja makaroonii ja sit taas puuroo. Ei pullaa, ei mehua. Vedensaanti oli pikkanen pulma, koska kesä oli erityisen kuiva ja monet lähteet kuivuneet. Jokainen roska kannettiin pois. 

[öppiäinen]

^OK, hyvä sitten  . Kiitos käsityksiäni korjaavasta informaatiosta!

[maisakai]

Siinä kyselytuloksessa minua yllättää lähinnä se, että peräti neljännes  ei olisi valmis ostamaan lapsilleen etuoikeuksia. Kai jokainen niitä lapsilleen ostaa, jos vain rahkeet riittävät.

Kyse oli siis riparilla ostettavista etuoikeuksista. Olisin luullut, että vanhemmat haluaisivat lastensa viimeistään silloin oppivan itse petaamaan petinsä, laittamaan aamupalansa, siivoamaan jälkensä ym. eikä rahan voimalla teettämään toisilla.

[Liina]

Kyse oli siis riparilla ostettavista etuoikeuksista. Olisin luullut, että vanhemmat haluaisivat lastensa viimeistään silloin oppivan itse petaamaan petinsä, laittamaan aamupalansa, siivoamaan jälkensä ym. eikä rahan voimalla teettämään toisilla.

Myös jonossa etuilu kuului huutokaupattaviin etuuksiin. Hemmetti, pitäsiköhän tyrkätä keräyslipas eteen aina, kun päästän kaupassa edelleni jonkun (usein lapsen, joskus vanhuksen, joskus sellaisen jolla on kiire ja/tai vähän ostoksia).

Joo, EI NÄIN. Ei todellakaan näin.

Nyt ärsyttää selittely, että kyse oli vain pienestä summasta. Miten summan pienuus liittyy asiaan? 

 

[seppos]

Myös jonossa etuilu kuului huutokaupattaviin etuuksiin. Hemmetti, pitäsiköhän tyrkätä keräyslipas eteen aina, kun päästän kaupassa edelleni jonkun (usein lapsen, joskus vanhuksen, joskus sellaisen jolla on kiire ja/tai vähän ostoksia).

Joo, EI NÄIN. Ei todellakaan näin.

Nyt ärsyttää selittely, että kyse oli vain pienestä summasta. Miten summan pienuus liittyy asiaan? 

On kasvatuksellisesti aivan syvältä, että opetetaan, vaikka leikkien, että rahalla saa etuoikeuksia. Koulutus ei ole ymmärtämisen tae.

[öppiäinen]

Nyt ärsyttää selittely, että kyse oli vain pienestä summasta. Miten summan pienuus liittyy asiaan? 

Asia on vähäpätöinen, kun sen saa pienellä rahalla?

Pikkurahalla on totuttu ostamaan kaikenlaista palvelua. Jos minä maksan siitä että saan postipaketin kotiinkannettuna mutta naapurilla ei ole tähän varaa, ostanko etuoikeuden?

Siivouksestahan voi päästä ostamalla (verraten huonopalkkaisen) siivoojan kotiinsa. Rippileirillä tehtiin samoin, itsensä sai ostaa siivoamisesta vapaaksi. Olisiko pitänyt opettaa, että juuri siivouspalvelua ei saa ostaa?

[seppos]

Asia on vähäpätöinen, kun sen saa pienellä rahalla?

Pikkurahalla on totuttu ostamaan kaikenlaista palvelua. Jos minä maksan siitä että saan postipaketin kotiinkannettuna mutta naapurilla ei ole tähän varaa, ostanko etuoikeuden?

Siivouksestahan voi päästä ostamalla (verraten huonopalkkaisen) siivoojan kotiinsa. Rippileirillä tehtiin samoin, itsensä sai ostaa siivoamisesta vapaaksi. Olisiko pitänyt opettaa, että juuri siivouspalvelua ei saa ostaa?

Tarkoitin lähinnä etuilun ostamista. Jos ostat postipaketin kotiinkannon niin ostat palvelun et etuoikeutta. Jos ostat siivouksen ja vapautat itsesi siitä se voi olla hyvinkin perusteltua, jos työtehtäväsi, työmatkasi, äidin/lasten hoito tms syö aikasi muuten.

[Liina]

Siivouksestahan voi päästä ostamalla (verraten huonopalkkaisen) siivoojan kotiinsa. Rippileirillä tehtiin samoin, itsensä sai ostaa siivoamisesta vapaaksi.

Ei itseään vaan lapsensa -- eikä kavereille jääviä ylimääräisiä siivoustöitä käsitääkseni korvattu mitenkään. Kotisiivooja saa sentään palkan. Nyt vain annettiin mallia riistämisestä, toki leikkimielisesti ja pienimuotoisesti, hyvispisteitä hamuillen.
Myös etuiluoikeus oli kaupan. "Eka veskivuoro on mun, koska mutsi makso."

Minusta ripari ei ole oikea paikka opettaa markkintalouden kovaa lakia. Tai sitten siihen tarkoitukseen pitää kehittää kallis erityisripari, jonne esimerkiksi voi tilata -- käypään, tuskin ihan halpaan hintaan -- taloustietäjiä luennoimaan näkemyksistään.

Jos riparilla on ihan pakko kerätä rahaa hyväntekeväisyyteen (minusta ei, koska sen voi toteuttaa toisaallakin), sopisiko tarkoitukseen paremmin kolehti?