Tuo otsikko oli aika vaarallinen.
Uskonnon uhrien tukijärjestöllä on hieno esitys siitä, kuinka hengellisessä yhteisössä aivopestään ihmisiä:
1. Käytöksen valvonta: Käytöksen valvonta säätelee yksilön fyysistä todellisuutta ja ympäristöä. Jäsenen tulee käyttäytyä, pukeutua, syödä, nukkua, suorittaa rituaalit ja tehdä työtä juuri sillä tavoin kuin ryhmä vaatii. Päivät ovat täynnä rituaaleja ja muita kultin määräämiä tehtäviä, joten vapaa aikaa ei jää. Tuhoisat kultit eivät suvaitse joutavaa lekottelua, vaan niissä on aina jotakin tehtävää.
2. Ajattelun valvonta: Ajattelun valvonta ohjaa yksilön sisäistämään yhteisön oppirakennelman, oppimaan uuden tavan käyttää kieltä ja vaimentamaan epäilynsä ajatuksenpysäyttämistekniikoiden avulla. Kunnollisen jäsenen on hallittava ajatuksensa.
3. Tunteiden valvonta: Tunteiden valvonta käyttää instrumentteinaan syyllistämistä ja pelottelua. Jäsenet voidaan ehdollistaa niin tehokkaasti syyttämään aina itseään, että he ovat vain iloisia, kun johtaja moittii heitä liian tehottomasta varainhankinnasta tms. Tuhoavissa kulteissa määritellään tarkasti, mitkä tunteet ovat hyväksyttyjä: uskollisuus liikkeelle ja johtajalle palkitaan arvonannolla, mutta epäilyt, persoonalliset halut ja tunteet leimataan synniksi ja itsekkyydeksi.
4. Informaation valvonta: Informaation valvonta estää kultille haitallisen informaation pääsyn jäsenien ulottuville. Ulkopuolisten tiedotusvälineiden seuraamista ei pidetä tarpeellisena tai siihen ei jää aikaa. Kaikki tieto saadaan kultin omista julkaisuista, jotka vääristävät informaation kultille edulliseen muotoon. Ennen kaikkea on vältettävä kahdenkeskistä keskustelua kultista eronneen jäsenen tai sitä muuten vastustavan kanssa.
Nämä kuulostavat kovin tutuilta menetelmiltä suljetuissa uskonnollisissa yhteisöissä ja johtavat usein jäsenten mielenhäiriöihin. Myös henkinen irtautuminen uskonnollisesta yhteisöstä saattaa viedä vuosia ja vaatii ammattiauttajaa.
Vakava asia on nostettu esille ja siitä pitää keskustella avoimesti.
