Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: myyrä - 14.05.12 - klo:10:26
-
Kevään hienoin luonnonnäytelmä on pian käsillä: arktisten hanhien, vesilintujen ja kahlaajien massamuutto ylittää maamme sopivien itäisten ja kaakkoisten tuulien siivittämänä. Ehkäpä jo tällä viikolla menevät massat.
Esimakua:
14.5.2012 Kotka Meripuisto valkoposkihanhi 8180 m
havainnoijat Antto Mäkinen ja Jukka Rokkanen, ilmoittaja Jukka Rokkanen
-
14.5.2012 Kotka Meripuisto valkoposkihanhi 8180 m
Klo 4.40-9.00
-
Satakieli laulelee kotimetsikössä sointuisasti.
-
Mökillä lokkipari päätti tänäkin vuonna pesiä piha-alueen keskellä olevalla kivellä. Aluksi arastelivat, mutta jo sunnuntaina katselivat ihmeissään meidän touhuja. Tiirat valtasivat tuttuuun tapaan ns uimakiven. Taas saa uimassa käydessä olla varovainen, etteivät nokkaise. Joutsenparikin on paikalla, tosin ilm. eri kun viimekesänä, kun ovat paljon arempia. Kuikka huhuilee ja käki kukkuu. Joku iso rastas teki pesän kuuseen niin alas, että hyvin päästään seuraamaan touhuja. Pääskyset ilmestyivät sunnuntaina, juuri äitienpäivä lounaan kunniaksi. Saa nähdä mihin pesivät, käymme neuvottelua, ettei kuistilla oven yläpuolinen hirsi ole pesäpaikka, mutta pääskyspari on ainakin aikaisempana vuona ollut asiasta erimieltä. Muutenkin kaikenlasita pisertäjää oli jo paljon paikalla.
-
Sunnuntaikävelyllä tunnistin urpiaisen. Joskus talvisaikaan olen nähnyt koivussa ison urpiaisparven, nyt sain miettiä yksinäisen linnun kohdalla jonkin aikaa ennen kuin hoksasin vanhaksi tutuksi.
-
Mökillä lokkipari päätti tänäkin vuonna pesiä piha-alueen keskellä olevalla kivellä. Aluksi arastelivat, mutta jo sunnuntaina katselivat ihmeissään meidän touhuja. Tiirat valtasivat tuttuuun tapaan ns uimakiven. Taas saa uimassa käydessä olla varovainen, etteivät nokkaise. Joutsenparikin on paikalla, tosin ilm. eri kun viimekesänä, kun ovat paljon arempia. Kuikka huhuilee ja käki kukkuu. Joku iso rastas teki pesän kuuseen niin alas, että hyvin päästään seuraamaan touhuja. Pääskyset ilmestyivät sunnuntaina, juuri äitienpäivä lounaan kunniaksi. Saa nähdä mihin pesivät, käymme neuvottelua, ettei kuistilla oven yläpuolinen hirsi ole pesäpaikka, mutta pääskyspari on ainakin aikaisempana vuona ollut asiasta erimieltä. Muutenkin kaikenlasita pisertäjää oli jo paljon paikalla.
Meillä on yllättävän hiljaista vain kirjosiepot ja kuikat ovat äänessä.
-
Kevään hienoin luonnonnäytelmä on pian käsillä: arktisten hanhien, vesilintujen ja kahlaajien massamuutto ylittää maamme sopivien itäisten ja kaakkoisten tuulien siivittämänä. Ehkäpä jo tällä viikolla menevät massat.
Esimakua:
14.5.2012 Kotka Meripuisto valkoposkihanhi 8180 m
havainnoijat Antto Mäkinen ja Jukka Rokkanen, ilmoittaja Jukka Rokkanen
Lukemia: Helsinki Vanhankaupunginlahti Mölylä, klo 8.00-13.00, 73000 m (sis. kaikki hanhet), mukana punakaulahanhi.
Helsinki Taka-Töölö, 24600 m (sis. kaikki hanhet)
ym.
Taitavat nousta mereltä Hangon ja Virolahden väliltä ja mennä (taas) liian idästä. Virolahdelta tulee perinteisesti kovimmat lukemat.
*
Satakieli ei laula täällä vielä, mutta kun se tulee, niin kuuluu ikkunastakin.
-
Ripustin pyykkiä narulle ja ihailin tuulihaukan taitoa pysyä paikallaan pellon yllä navakasta tuulesta huolimatta. Siihen viittaa ehkä nimikin. Metkasti sen pyrstö oli mutkalla. Ei valitettavasti siitä kohdasta myyrää löytynyt, vaan oli jatkettava matkaa.
-
Ei valitettavasti siitä kohdasta myyrää löytynyt, vaan oli jatkettava matkaa.
myyrän kannalta toki hyvä asia!
-
ihailin tuulihaukan taitoa pysyä paikallaan pellon yllä navakasta tuulesta huolimatta. Siihen viittaa ehkä nimikin.
Tuulihaukalle oli vanha kansa antanut osuvan nimen: tuulentallaaja.
-
Hain äsken pyykit pois narulta. Kirjosieppo miulle lauleli vuoroin koivun oksalta, pesäpöntön vierestä, vuoroin omenapuun oksalta. Siitä ihan pyykkitelineen viereltä. Sitten kun tavotin sen katseellani ja sanoin, että siekös se miulle laulelet. Niin ottipa tuo mokoma nokkiinsa ja lopetti, lensi tiehensä. Oliko tuo lie ujo vai ylpiä.
-
Peippo vaan jaksaa veivata säettään aamusta iltaan ikkunan takana...
-
Tervapääskyt tulivat pihaan pesimäpaikoilleen :109:
...pääskysestä ei päivääkään tarkoitti vanhan kansan mukaan ilmeisesti juuri tervapääskyjä.
-
Tämän päivän kohokohtana oli kukkivassa koristekirsikassa kottaraisia.
-
Tänään näin joutsenia, sorsia, kirjosiepon, naakkoja, variksia, harakoita, peipposia, viherpeippoja....ainakin nämä. :eusa_angel:
-
Lintuja en tänään nähnyt, mutta bongareiksi epäiltäviä henkilöitä kylläkin.
Havaintopaikka: Loviisantie 326 Porvoo (löytyy nettikartoista, mm. Maanmittaushallituksen karttapaikasta). Aukeahkoa maastoa tien kummallakin puolen, pohjoispuolella golfkenttä, eteläpuolella peltoa, metsäinen (hakattu) kukkula ja entinen kaatopaikka, nykyinen pienjäteasema. Lähellä myös Veckjärven pohjoiseen pistävä pitkä ja kapea lahti.
Kaksi tummanvihreään sonnustautunutta urosta oli pysäköinyt autonsa Loviisantien pohjoispuolelle pienelle tienpätkälle. Iso kaukoputki jalustalla osoitti tien eteläpuoliselle pellolle.
Muutama auto pysäköity pientareelle tien eteläpuolelle. Vihreäasuinen uros kiipeili kukkulan rinteessä.
Yksi auto pysähtynyt tien pohjoispuolen pientareelle, kuljettajan paikalla kiikaria pitelevä naaras.
Havaitut bongarit vaikuttivat rauhallisilta ja vaarattomilta.
Mt
-
Jo muutamamina päivinä on lennellyt useita tervapääskyjä. :eusa_angel:
-
... bongareiksi epäiltäviä henkilöitä kylläkin.
Havaitut bongarit vaikuttivat rauhallisilta ja vaarattomilta.
tuttava oli nähnyt eilen neitokurjen ja samalla kymmeniä bongareita, katumaasturi oli aika yleinen...
-
tuttava oli nähnyt eilen neitokurjen ja samalla kymmeniä bongareita, katumaasturi oli aika yleinen...
Neitokurkia taitaa tällä hetkellä olla Suomessa ainakin kaksi.
Nyt on paras aika kuunnella laululintuja ja vaikkapa yrittää kiikareilla tunnistaa niitä. Kaveri oli kuullut tänä aamuna yhdessä vanhassa sekametsässä samoille jalansijoille pikkusiepon, idänuunilinnun, tiltaltin, peukaloisen ja kuusitiaisen.
Juhannuksena on jo aika hiljaista ja silloin on kahlaajien syysmuutto jo alkanut. Heinäkuu on linnuille täyttä syksyä.
-
Vanhemmat maanantaina kertoi viikonvaihteessa mökillä käydessä nähneensä hanhia valtavissa parvissa muuttomatkalla, mutta voiko se olla enää ajankohtaista? Olivat tulossa, eivät menossa. Kun yksi sakki ennätti yli, jo kuului kova mekkala ja uusi lauma saapui. Tai miten niitä pitää kutsua. Aloin ihmetellä, kun minullakin on ollut lintuharrastajia jotka matkustaa juuri sinne itärajalle katselemaan kevätmuuttoa aikaisemmin?
-
Olivat varmaan Siperiaan meneviä arktisia hanhia.
-
Kävin tässä lukemisen ja kirjoittamisen välissä syöttämässä Klaus-varikseni. Se tulee joka aamu tuohon pyytelemään. Ja nyt luomuleipää viedään. Kaisakin tuli osille.
(http://www.cosgan.de/images/smilie/tiere/n025.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php)
-
Vanhemmat maanantaina kertoi viikonvaihteessa mökillä käydessä nähneensä hanhia valtavissa parvissa muuttomatkalla, mutta voiko se olla enää ajankohtaista? Olivat tulossa, eivät menossa. Kun yksi sakki ennätti yli, jo kuului kova mekkala ja uusi lauma saapui. Tai miten niitä pitää kutsua. Aloin ihmetellä, kun minullakin on ollut lintuharrastajia jotka matkustaa juuri sinne itärajalle katselemaan kevätmuuttoa aikaisemmin?
Joo viikonvaihteessa meni valkoposkien viimeinen rypistys, kolmas aalto. Samoin kauemmas muuttavat sepelhanhet menivät samassa rytäkässä. Ne pesivät hyvin kaukana, jopa Taimyrin niemimaalla, joten muuttavat viimeisinä varmistuakseen, ettei lunta enää ole.
Sunnuntaina oli sitten arktisten kahlaajien päämuutto. Suuria määriä suo- ja isosirrejä sekä tundrakurmitsoita paineli itäkoilliseen. Isosirri lopettaa perinteisesti arktikan.
Parhaat havaintopaikat on olleet Virolahden Harvajanniemi ja Porvoon Söderskär.
-
Vanhemmat maanantaina kertoi viikonvaihteessa mökillä käydessä nähneensä hanhia valtavissa parvissa muuttomatkalla, mutta voiko se olla enää ajankohtaista? Olivat tulossa, eivät menossa. Kun yksi sakki ennätti yli, jo kuului kova mekkala ja uusi lauma saapui. Tai miten niitä pitää kutsua. Aloin ihmetellä, kun minullakin on ollut lintuharrastajia jotka matkustaa juuri sinne itärajalle katselemaan kevätmuuttoa aikaisemmin?
Vielä tuohon arktisten hanhien muuton ajankohtaan. Ennen muutto tapahtuikin juuri viime viikonlopun aikoihin, mutta vuosi vuodelta niiden muutto on aikaistunut ja venynyt pitemmälle ajanjaksolle. Muistan vielä 90-luvun alussa kun se oli ohi suunnilleen parissa päivässä. Nyt ei ole tilastoja tässä nenän alla.
Sepelhanhet muuttaa vieläkin entisiin aikoihin, siinä ei siis ole tapahtunut (vielä) muutosta. Ilmastonmuutos on varmasti aikaistanut lintujen muuttoa ja juuri tänään taitaa olla aihetta sivuava väitöstilaisuus Helsingissä, kun eräs biologi väittelee tohtoriksi. Oman arveluni mukaan muutto myös etenee eri vaiheissa pesimisalueiden lumitilanteen mukaan. Lähempänä pesivät muuttavat ensimmäisenä.
Nämä on mielenkiintoisia pohdiskeluja ja vanhempasi saivat olla todistamassa hienoa luonnonnäytelmää. Tiede tuo tulevaisuudessa asiaan lisävalaistusta. Lintujen muutto on ja tulee olemaan tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen tutkimuksessa.
-
Äsken 300:n metrin matkalla lauloi 3-4 punavarpusta. Se on hyötynyt kovasti pusikoitumisesta. Päivällä vedätteli täysillä sateessa viitakerttunen, enemmän yölaulaja.
-
^Totesin toissailtana, että olisi kerttuskertauksen paikka. En tunnistanut muuatta aloittelevaa laulajaa.
Tänään töistä tullessa katselin loukkaantunutta ukkofasaania ja mietin, pitäisikö jo ruveta lopetushommiin. Yhdellä jalalla pomppi, toinen oli jotenkin vääntynyt, ja peräpäästä puuttui sulkia/höyheniä niin että arvelin että se on jäänyt jonkin hampaisiin/alle. Sitten tuli paikalle mekastava lapsukainen polkupyörineen, ja lintuparka pyrähti lentoon pois ulottuviltani.
Miten fasaanin saa hengiltä, jos on tarvis?
-
Kana se on fasaanikin. Kuulin joskus nuorena, että kana surmataan kivuttomimmin nykäisemällä päästä niin, että niska taittuu. Tieto voi olla vanhentunut. Eiköhän netistä löydy siipikarjasivuja.
-
Tänään olin Kotkansaarella aivan tammen oksalla laulavan satakielen alla. Tuleeko siitäkin puistolintu?
-
Noin 30 vuotta sitten lopetettiin eräs kanala, jossa oli paikkoja kolmellesadalle kanalle. En tiedä oliko kanala täysi, kun se lopetettiin, mutta luulisin siellä silloin olleen ainakin yli sata kanaa. Paikalle siis kutsuttiin teurastaja. Kanalan hoitaja oli itse lopettanut pienemmät määrät aina silloin, kun osa kanoista vaihdettiin nuorempiin.
Tätini oli apuna teurastushommissa. Teurastaja otti kanan, käänsi sen päätä (ilmsisesti niin pitkälle kuin se kääntyy) ja sitten nopea nykäisy. Kana kuolee nopeasti. Sen jälkeen avuostajat panivat pään pölkylle ja katkaisivat kaulan.
Jos joutuisin lopettamaan linnun, niin kokeilisin varmaan tuota nykäisytaktiikkaa.
-
Kanoista puheen ollen meidän kirkkoherralla on kanoja pihatossaan, liki keskikaupunkia. Oman kanan viimekesäinen poikanen, kukko hoitaa hommiaan niin kauan kunnes naapurit valittavat aikaisesta kiekaisusta.
Kirkkoherra kertoi lehtemme jutussa että kana on ainoa eläin jonka Jeesus mainitsee uudessa testamentissa. Niinkuin kanaemo... jne.
Kunniaa kanoille! :117:
-
Mihin kirkkoherra unohti lampaat ja varpuset?
-
Pena osaa Raamattunsa ! :eusa_clap:
-
Kirkkoherra kertoi lehtemme jutussa että kana on ainoa eläin jonka Jeesus mainitsee uudessa testamentissa. Niinkuin kanaemo...
Miten muistelen, että lampaistakin olisi ollut jotain juttua :017: Ja jopa koiranpenikoista. Kyykäärmeen sikiöistä nyt puhumattakaan...
-
Ketuilla on...
-
Sitten on tietysti aasi, josta annetaan ohjeita Jerusalemin-matkaa varten, ja se kameli jonka piti sulloutua neulansilmästä, vaikka se onkin kuulemma mahdollisesti käännösvirhe eikä kameli ollenkaan. Ynnä taivaan linnut ja kaikenlaiset kalat, mutta en tiedä pitäisikö niitä laskea kun ei ole lajilleen mainittu. Mutta kelpo eläintarhan saisi kirkkoherra pihalleen jo noistakin.
-
Eilen illalla Teeman leffaa (Truffaut: Morsian pukeutui mustaan, kohtalainen, pääosassa Jeanne Moreau) katsoessani kuului avoimesta ikkunasta meriharakan ääntä kahteen otteeseen. Kaupunkialueen kautta aikojen eka pesintä on tuossa lähellä maankaivupaikalla. Se pesii avoimille paikoille: tehdasalueille, rantaniityille jne, lähelle vettä.
Räkätilläkin on jo isot lentopoikaset, joita emot syöttää tuossa nurmikolla. Ylhäältä päin niitä on hauska seurata eikä koosta pystyisi enää päättelemään, kummat on aikuisia kummat nuoria.
-
Kanoista puheen ollen meidän kirkkoherralla on kanoja pihatossaan, liki keskikaupunkia. Oman kanan viimekesäinen poikanen, kukko hoitaa hommiaan niin kauan kunnes naapurit valittavat aikaisesta kiekaisusta.
Kirkkoherra kertoi lehtemme jutussa että kana on ainoa eläin jonka Jeesus mainitsee uudessa testamentissa. Niinkuin kanaemo... jne.
Kunniaa kanoille! :117:
Sisko tiesi kertoa että kanoja saa pitää keskellä cityä ja ehdotti niitä terassilleni. Epäröin suuresti, mietin lähinnä saanko taloyhtiöltä lupaa.
Mitähän eilen yx lokki kuvitteli minulla olevan kun apteekista palailin. Takuulla jahtasi yskänlääkepulloani. Se päästeli pelottavia kirkaisuja ja teki hyvin ihmeellisiä syvyyssukelluksia useasti pääni ylitse. Olin varma että kohta lentää päin. Tämä nimittäin toistui useasti aukealla paikalla, jossa oli tilaa lentää missä tahansa.
Narkomaanilokki. Tuskin se antibioottia himoitsi.
-
^Tarvitaanko kanan pitämiseen terassilla sen kummempaa lupaa kuin koiran pitämiseen? Tai enhän minä teidän talonne sääntöjä tunne. Kuten kaikki 70-luvulla mainostelevisiota katsoneet tiedämme, kanankakka on myös kelpo lannoite.
Olisikohan lokilla ollut poikanen jossain lähellä? Artikkelissaan Lokkilinnut Tampereen kaupunkirakennusten katoilla (http://foorumi.h-y.fi/index.php?action=post;topic=2762.30;num_replies=36) Lasse Kosonen antaa vinkiksi käyttää sateenvarjoa lokkihyökkäyksen torjuntaan. Poudalla tietenkin päivänvarjo. -Joskus aikoinaan retkeilin Harakan saaressa Helsingissä; siellä sai kulkea puolentoista metrin päästä hautovan kalalokin pesästä, ihan rauhassa.
Viime kesänä jouduin oikein hieraisemaan silmiäni kun näin täällä Tampereella ihan tuossa viereisessä puistossa meriharakan. Sitä nyt ei oikein mihinkään muuhun lintuun voi sekoittaa. Pikainen nettihaku selvitti, että kyllä niitä on Lielahdessa pesinyt. Minä kun olin luullut että se on nimensä mukaisesti merenrantalintu! Ovat nyt sitten ehtineet Joensuuhun asti. Ainakin tuossa Vaakkolammissa olisikin niille simpukoita syötäväksi.
-
Jännä juttu sinänsä. Vaikka asuin meren saaressa (Lauttasaaressa) niin ensimmäisen meriharakan eläissäni näin Jäämeren rannalla. Nykyään niitä näkee Helsingin rannoilla runsaasti. Ovat laajentaneet tonttiaan.
-
Meidän mummo ja vaari taisi nähdä meriharakkaa mökillä Haminan saaristossa, kun he kiinnostuivat seurailemaan ja tutustumaan lintujen esiintymistä ja elämää, sellaista matalan tason bongailua - eivät siis kotoa lähteneet mutta jos lintu ilmestyi maisemiin, ottivat heti selvää siitä ja sen elintavoista. Opin jotakin kun he aika innoissaan puhuivat niistä.
................................
Tuo onkin ajatus, olisiko lokki pesinyt tuohon pikkupöheikköön uimahallin taakse? Se kävi suorastaan hermoilleni, ja tietty poishan se minua ajoi. Itse mietin äkäisenä että mitäs sinäkin siinä olet vailla, ei minulla ole jäätelöä.
Meillä on sellainen taloyhtiön pj jolla on tämä tyyli:
Leena pihatalkoissa: Saisinko minä istuttaa tuohon muutaman perennan, omilla rahoilla tietenkin?
-Pj: Et tietenkään saa!... niin mikä se perenna muuten on?
Leena yhtiuökokouksessa: Saisinko minä käyttää joskus tuota kerhotilaa harjoitteluun, ihan lyhyen aikaa vain ja päivällä, kun siinä on akustiikkalevyt, eikä viulun ääni siinä häiritse naapureita?
-Pj: Et tietenkään saa. Soita kotonasi.
Hän on sellainen et-tietenkään - saa - tyyppi. Sellaisia tapaa joskus ja kaikki ovat häneen vähän väsyneitä - yhtiökokouksista samovat ettei niihin viitti tullakaan. Kyllä olisi kanoilta saman tien niskat nurin.
Syyksi hän varmaan selittäisi että kun ne kumminkin herättävät kiekumisellaan koko talon niin varhain. :003:
-
Minun nuoruudestani ovat selvästi lisääntyneet seuraavat linnut
Meriharakka
Merimetso
Sinitiainen
Harvinaistuneet
Varpunen
Kottarainen
Lokit
Välillä hukassa, mutta taas runsaana
Varis
Harakka
Mitä muille tulee näin epätieteellisesti mieleen?
-
Tuntuu että harvinaisuuksia nykyään putkahtaa aika usein esiin.
Jos yritän verrata omaa nuoruusaikaani ja nykypäivää:
Laulujoutsenia nykyisin kovasti, ennen todella harvinainen.
Nykyisin mielestäni kuovi harvinaisempi, ennen oli enemmän.
Samaa mieltä kuin seppos, kottarainen vähentynyt kovasti.
Kotimökin ympäristössä aikoinaan käki kukkui kaiket alkukesät,
sitten hävisi, nyt taas palannut.
Merimetson näkeminen Vanajanselällä kallioluodolla 20 vuotta
sitten oli uljas ja harvinainen näky, nyt niitä on saaristossa riesaksi asti.
Töyhtöhyypät parveilivat peltojen kevättulvissa sankoin joukoin.
-
Padasjoen horisontista:
Kottarainen vähentynyt kovasti
Laulujoutsen alkanut pesiä n. 10 v. sitten
Käenpiika hävinnyt
Punarinta tullut
Mustarastas tullu
Pöllöt vähentyneet
Palokärki vakinaistunut . Nämä meidän oman mökkiympäristön havaintoja
Räystäspääsky pesii yhä
Lahdessa:
Naakka kaksinkertaistunut 2000-luvulla
Kirjosieppo yleistynyt
Pikkuvarpunen yleistynyt
Varpunen vähentynyt paljon
Tkat runsaat, myös harmaapäätikka näyttäytyy
Nokikana vähentynyt
Lokit siirtyneet Vesijärven sataaman aallonmurtajalle ja lavaravintoloiden apajille.
Harakat vähentyneet, mutta omat lemmikit jäljellä
Tervapääskyt ennallaan
-
E tuntenut nuoruudessani lintuja, joten vaikea sanoa ihan empiirisiä haviantoja, mutta siinä vaiheessa kun lintuihin tutustuin niin yllätyin, kuinka laulujoutsenia saattoi nähdä siellä täällä, vaikka niiden lintukirjojen mukaan olisi pitänyt pesiä vain ihan pohjoisessa.
-
E tuntenut nuoruudessani lintuja, joten vaikea sanoa ihan empiirisiä haviantoja, mutta siinä vaiheessa kun lintuihin tutustuin niin yllätyin, kuinka laulujoutsenia saattoi nähdä siellä täällä, vaikka niiden lintukirjojen mukaan olisi pitänyt pesiä vain ihan pohjoisessa.
Lintukirja vanhenee. Laulujoutsenia on runsaasti, mutta meidän mökkijärven rannat ovat liian syvät linnulle, joten se pesii pikkujärvellä ja käy vain välillä kylässä.
-
Täällä meilläpäin (E-K) pikkuvarpuset on yleistyneet.
Nyt tänä vuonna on tullut naakat ihan asumaan. Viime vuosina niitä on näkynyt satunnaisesti,
Laulujoutsenet on tulleet tänä keväänä pelloille. Sen ymmärtää, että kevätmuuton aikana niitä näkee pelloilla. Eilen illalla, kun tultiin Haminasta Lähetysjuhlilta, niin kotikylän pellolle oli ilmaantunut joutsenpari pellolle. Tänään niitä oli jo neljä. Mitä ne siellä pellolla tekee? :017:
-
Mitä ne siellä pellolla tekee? :017:
Laiduntaa.
-
Pikkuvarpunen tosiaan kanssa niitä yleistyneitä lintuja! Vielä joskus 90-luvun alussa, kun lintuja rupesin katselemaan, sitä pidettiin aika harvinaisena. Hirvensalmella taisin nähdä ensimmäisen ja se tuntui ihmeelliseltä. Kymmenen vuotta myöhemmin Helsingissä pihallani näkyi vain pikkuvarpusia, ei niitä "tavallisia".
-
Laiduntaa.
Lehmät maiduntaa ja linnut laiduntaa, vaan eikös niiden pitäisi olla tekemässä jälkikasvua. Vai ovatkos nämä sen verran nuoria yksilöitä tai sinkkuja, ettei pesiminen onnistu?
-
Lehmät maiduntaa ja linnut laiduntaa, vaan eikös niiden pitäisi olla tekemässä jälkikasvua. Vai ovatkos nämä sen verran nuoria yksilöitä tai sinkkuja, ettei pesiminen onnistu?
Joutsenille on tyypillistä kihlapari ilmiö. Ne pariutuvat hyvin varhain, vaikka laulujoutsenet tulevat sukukypsiksi 4–5-vuotiaina, joskus jo 3-vuotiaina (Wikipedia) Taisivat olla oraita nykkimässä pellolta. Joutsen on kasvisyöjä ja syö yleensä pohjasta, mutta pehmeät oraat maistuva niille myös.
-
FB kuva (jos linkki toimii):
https://m.facebook.com/photo.php?fbid=10150909619306985&id=369953306984&set=a.10150726144756985.401552.369953306984&refid=7&_ft_=qid.5752515670623419458%3Amf_story_key.4097341911271022541
tai ilman kommentteja:
https://fbcdn-photos-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash4/s720x720/428434_10150909619306985_2049196068_n.jpg
tulee mieleen: parempi pyy pivossa, kuin kymmenen oksalla.
tosin se kymmenes juuri tainnut mennä piiloon.
-
Missä ovat punatulkut kesällä, en ole ainutta nähnyt?
-
Missä ovat punatulkut kesällä, en ole ainutta nähnyt?
metsässä.
-
Mielestäni punatulkku kuuluu myös niihin lajeihin jotka ovat vähentyneet.
Yhden harvinaisuuden minäkin olen sattumoisin nähnyt.
Olikohan se 15-20 vuotta sitten, aika rientää ettei perässä pysy...
Niin, se oli vuorileppälintu. Katselin Iittalan lasitehtaalla työhuoneeni ikkunasta
kun lintubongareita saapui useita kymmeniä, ihmettelin mitähän nyt tapahtuu?
Sen verran minuakin kiinnosti, kun kohdalle osui, että kävin ulkona touhua katsomassa,
ja vilauksen näin. Siellä tehdasalueen nurkissa lintu viihtyi pari päivää.
Myöhemmin Oiva Toikka suunnitteli siitä sitten lasilinnunkin, värit aika onnistuneita.
-
Pyöräilin tänään pyhtääläisellä peltoaukealla, kiurujen, töyhtöhyyppien ja hiirihaukan valtakunnassa. Harmittaa hiukan, kun saman maiseman läpi rakennetaan moottoritietä.
-
Tänään härnäsin ruisrääkkää. Tavallisesti ne eivät näyttäydy, vaan hiippaavat aina piiloon.
Pihallamme on iso kiviröykkiö pelloilta kerätyistä isoista lohkareista. Sen liepeiltä kuuli ruisrääkän ääni. Aloin matkia. Hiippailin lähemmäs. Ääni ei loitonnut. Matkin ja lähestyin. Sitten näin jo ruisrääkän pään.
Se katsoi minuun, mutta kun jatkoin matkimista, se ei mennyt piiloon. Kurkku suorana se jatkoi lauluaan. Menin lähemmäs. Lopulta olimme ihan nokatusten. Siis näin ruisrääkän seisovan isolla kivilohkareella ja se näki minut. Ja me molemmat "lauloimme". Menin vähän lähemmäs. Ruisrääkkä pörhisti höyheniään ja siipiään. Yritti kai näyttää isommalta.
Pääsin n. 7 metrin päähän siitä, ennenkuin se totesi minut liian isoksi vastukseksi. Ei siitä siis tappelua tullut. Ruisrääkkä pujahti kiven taa piiloon ja hiljeni.
Voi kai sanoa, että minä "voitin" sen mittelön. Olen kyllä satavarma, että ruisrääkkä voitti minut "lauluäänellään". En minä sitä osannut niin hyvin matkia, että olisin laulussa sen voittanut.
-
Onko lintulaji tunnistettu väärin? Pyryharakaksi luultu onkin ruisrääkkä!
-
Onko lintulaji tunnistettu väärin? Pyryharakaksi luultu onkin ruisrääkkä!
Pyryharakan jalat on kuin pakjujalan, mutta ääni niinkuin ruisrääkän.
-
... ja höyhenet kuin taviokuurnan.
-
... en olisi halunnut kuunnella evankeelista satakieltä illalla... körttiläinen mustarastas tulee aamuyöstä...
-
Mustarastas yhtyeenäkin on aika taitava esiintymään.
Pyryharakkaa ja ruisrääkkää en osaa matkia, mutta palokärkeä kylläkin,
ehkä myös taivaanvuohta.
Ei muuta kuin tavallinen hackmannin voiveitsi puupölkyn rakoon ja vääntää siitä
väpättämään niin kyllä palokärki tulee katsomaan mitäs nyt, jos sattuu olemaan
kuuloetäisyydellä.
-
Äsken tuossa pihalla, kun olin sitä karhua ihailemassa, niin vastasin taas ruisrääkälle. Se raukka hiljeni oitis. Se varmaan muisti miten isosta mötköstä tämä ääni lähtee.
Lupaan olla kiusaamatta sitä enää. :icon_biggrin:
-
Takapihalle ilmestyi eilen illalla linnunpoikanen, kirjosieppo kai. Emoa en ole ainakaan vielä nähnyt. Nyt vain on niin, että tuo on kissani ulkoilupiha, ja sen verran tiukkaan aidattu, että poikanen ei pääse siitä pois ennen kuin osaa lentää (jollen vie). Olisiko pesä ollut pihlajassa, joka taipuu pihan ylle? Kissa voi kyllä ulkoilla etupihallakin, se vain haluaisi välttämättä käydä joka päivä tsekkaamassa takapihankin, joten närkästynyttä mourua on odotettavissa.
Kuinka pitkään tuo maahansyötettävä poikanen -vaihe mahtaa kestää? Entä kuinka harvoin emot tuommoiselle ruokaa oikein tuovat? Hyönteisravintoa ainakin on tänä kesänä poikkeuksellisen runsaasti tarjolla...
-
Takapihalle ilmestyi eilen illalla linnunpoikanen, kirjosieppo kai. Emoa en ole ainakaan vielä nähnyt. Nyt vain on niin, että tuo on kissani ulkoilupiha, ja sen verran tiukkaan aidattu, että poikanen ei pääse siitä pois ennen kuin osaa lentää (jollen vie). Olisiko pesä ollut pihlajassa, joka taipuu pihan ylle? Kissa voi kyllä ulkoilla etupihallakin, se vain haluaisi välttämättä käydä joka päivä tsekkaamassa takapihankin, joten närkästynyttä mourua on odotettavissa.
Kuinka pitkään tuo maahansyötettävä poikanen -vaihe mahtaa kestää? Entä kuinka harvoin emot tuommoiselle ruokaa oikein tuovat? Hyönteisravintoa ainakin on tänä kesänä poikkeuksellisen runsaasti tarjolla...
Onko ihan varmaa, ettei se osaa lentää? Minkähän kokoinen se on? Jos se on kirjosiepon poikanen, niin se on jo toisesta pesyeestä. Kirjosieppo on kolopesijä.
Ei löytynyt tietoa, ruokkiiko kirjosieppo poikasia ollenkaan muuanne kuin pesään - luulisi, että ainakin oksalle? Pesään molemmat emot kantavat ruokaa 15-17 vrk.
Kissa kai kannattaa pitää poissa pihalta niin kauan kuin näkee, mitä poikaselle tapahtuu. Yllätkö nostamaan sen pihlajaan?
-
^No ihan varma en tässä tapauksessa ole mistään... semmoisia pikku pyrähdyksiä se tekee, kuin koettaisi vasta harjoitella. Pihlajassa ei kyllä mitään pönttöä ole. Missähän ne täkäläiset kirjosiepot pesivät, löytävätkö muita koloja kuin pönttöjä, kun en täällä kerrostaloalueella ole pönttöjä huomannut muuallakaan. Ehkä tämä päivä menee nyt sitten pihamaan tilannetta tarkkaillen.
-
^^Kävin tarkastelemassa lähempää, ei osaa lentää. Niin lähelle pääsin että sain ihan nokkaan tarjottua vaaksiaista pinseteissä, ei kelvannut. Sitten alkoikin pakoon räpyttely. Eikö kirjosiepon tuossa vaiheessa pitäisi osata lentääkin jo? Ihan satavarma en kyllä lajin tunnistuksestakaan ole, nuo poikaset on niin vaikeita.
Saisin sen kyllä varmaan siihen pihlajaan, mutta olisiko se sen parempi paikka? Myös piha-aidan päällä oleville vaakasuorille laudoille saisin vaivatta (etupihan aidalla olen aikuisia sieppoja nähnyt). Tarkkailen edelleen, mutta jotenkin minusta näyttää että kaikki ei olisi kondiksessa.
-
Meillä oli samanlainen tilanne mökillä vuosia sitten talitintin poikasen kanssa. Miten se olikin pesästä ulos päässyt. Se oli niin pieni että sillä törröttivät untuvat päälaelta, ikäänkuin pienen pöllön näköinen se oli.
Toin sen sisälle mökkiin ja syötin pinsetillä jauhelihan murusia. Sitten vein sen ulos avolaitaiseen harmaasiepon pesäkoloon. Toivon että emo kuuli sen kutsun ja alkoi ruokinnan. Ei sitä ainakaan seuraavana päivänä sielä ollut. Saattoihan olla niinkin että sen oli orava napannut, mutta sitähän minä en tiedä.
Sanovat nämä oikeat lintu-ihmiset, että poikasiin ei pitäisi puuttua, emo on kyllä jossakin lähistöllä. :051:
-
^Noinhan se pääsääntö on, että ei pitäisi puuttua... ihmetyttää vain, kun mitään emoa ei ole näkynyt. Vettä vein tarjolle. Katsoo nyt miten tilanne etenee. Ehkä vetäisen käsiin kertakäyttöhanskat, otan aseeksi vanhan t-paidan, ja siirrän poikasen jonnekin, aidalle tai puuhun.
-
Emo on voinut kuolla? Ei uskalla tulla ruokkimaan? Mistähän poikanen pihaan on tupsahtanut kun se ei osaa lentää. Pudonnut puusta tai voiko rakennuksessa pesiä lintu?
Ei niiden pitäisi lentoharjoituksissa loukkaantua, mutta tiedä häntä. Voisi sen aidalle nostaa sillä pyyhkeellä vai mikä se oli silleen, ettei poikaseen jää ihmisen tuoksua.
Eipähän siinä suurta rikosta tapahdu, vaikka poikanen kuolisikin.
-
Meidän mökin katolla on eilen ja tänään koikkelehtinut haukanpoikanen - sellaiseksi ainakin sitä luulen. Käyrä nokka, vaaleanruskeankirjava väri, aika iso. Kun olen mennyt katsomaan, se on lehahtanut pakoon pellolle, josta on siinä samassa alkanut kuulua lokkien ja kuovin varoitushuutoja. Ovatkohan kuovin poikaset suuressa vaarassa? Haukka taitaa kaiken lisäksi pesiä järvenrantapuussa. Sieltä lähtee kaksi isoa lintua pakoon, kun kävelen läheltä. En tisdä haukoista juuri mitään, mutta yhden vaatimattoman lintukirjan kuvauksen perusteella tämä voisi olla kenties hiirihaukka.
-
Tuli vielä mieleen, että kyllä emo saattaa käydä mysteeripoikasta ruokkimassa, mutta et vain ole sattunut huomaamaan.
-
Meidän mökin katolla on eilen ja tänään koikkelehtinut haukanpoikanen - sellaiseksi ainakin sitä luulen. Käyrä nokka, vaaleanruskeankirjava väri, aika iso. Kun olen mennyt katsomaan, se on lehahtanut pakoon pellolle, josta on siinä samassa alkanut kuulua lokkien ja kuovin varoitushuutoja. Ovatkohan kuovin poikaset suuressa vaarassa? Haukka taitaa kaiken lisäksi pesiä järvenrantapuussa. Sieltä lähtee kaksi isoa lintua pakoon, kun kävelen läheltä. En tisdä haukoista juuri mitään, mutta yhden vaatimattoman lintukirjan kuvauksen perusteella tämä voisi olla kenties hiirihaukka.
Hiirihaukalta vaikuttaa. Niistä ei ole vaaraa kuovin poikasille kesän tässä vaiheessa eikä paljon muutenkaan.
-
Rakennuksessa on kyllä pesinyt pääskysiä (siis oikeita, ei terva-; sitä en muista haarako vai räystäs) ihan tuolla 7. kerroksen katonrajassa, mutta onko se jokin kirjosiepon paikka?
Sitä mietinkin, kuinka tiheään emot tuommoisia ruokkivat, kun reilun tunnin toljottelun aikana ei tapahtu mitään.
-
Vielä: pääsääntöisesti lintujen ja eläinten poikasiin ei pitäisi luonnossa koskea ollenkaan vaan poistua nopeasti poikasen luota. Ihmisillä (lue naisilla) on ilmeisesti hoivaamisvietti niin kova, että esim. yksinäistä jäniksen poikaa ollaan herkästi "auttamassa", vaikka ei sillä mitään hätää ole. Pikkulinnunpoikasella voi hyvinkin olla vielä poikashöyheniä päälaella pesästä lähtiessään, mutta kyllä emot siitä huolen pitää.
Ennuste pikkulinnun poikasen selviämiseen ihmisen hoivassa on hyvin huono. Eri asia on sitten selvästi loukkaantuneet linnut ja eläimet, joita jo luonnonsuojelulain mukaan pitäisi auttaa esim. soittamalla kunnan eläinsuojeluihmiselle.
*
Kaikilla kahlaajalajeilla on nyt jo syysmuutto menossa, samoin vanhoilla vesilintukoirailla ainakin mustalinnulla, pilkkasiivellä, tukkasotkalla ja telkällä. Rastaat, pääskyt ja kottaraiset ovat alkaneet parveutua ja kohta lähtevät ensimmäiset hyönteissyöjät.
-
Vielä: pääsääntöisesti lintujen ja eläinten poikasiin ei pitäisi luonnossa koskea ollenkaan vaan poistua nopeasti poikasen luota. Ihmisillä (lue naisilla) on ilmeisesti hoivaamisvietti niin kova, että esim. yksinäistä jäniksen poikaa ollaan herkästi "auttamassa", vaikka ei sillä mitään hätää ole. Pikkulinnunpoikasella voi hyvinkin olla vielä poikashöyheniä päälaella pesästä lähtiessään, mutta kyllä emot siitä huolen pitää.
Ennuste pikkulinnun poikasen selviämiseen ihmisen hoivassa on hyvin huono. Eri asia on sitten selvästi loukkaantuneet linnut ja eläimet, joita jo luonnonsuojelulain mukaan pitäisi auttaa esim. soittamalla kunnan eläinsuojeluihmiselle.
Tämä tarina on yhdestä hoivaavasta naisihisestä n. 20 vuoden takaa.
Tiitiäisen kummitäti on vei kokonaisen talitiasien pesän hoitoon eläintieteelliseen Helsinkiin.
Heidän kesämökillään Porvoon lähellä oli pihalla linnunpönttö, johon talitiainen oli tehnyt pesän. Mökissä oli vanhanaikaiset, kaksiruutuist ikkunat, joista uloin lasi aukesi ulospäin. Kun tinttiemo oli touhussaan ruokkimassa poikasiaan, oli joku aukaissut ikkunan sillä seurauksella, että tinttiemo törmäsi ja taittoi niskansa.
Mökkiläiset seurasivat tilannetta. Tintinpojat huusivat pöntössä nälisään, eikä kukaan vienyt niille ruokaa. Tiitin kummi soitti Helsinkiin eläintieteelliseen kysyäkseen, mitä tehdä. Tuokaa tänne, oli ollut vastaus. Niinpä hän toimeliaana naisena kiipesi tikkaille, otti pöntön alas. Laittoin sen auton takapenkille. Varjosti pönttöä jollain liinalla ja ajoi Helsinkiin. :023:
-
Hienosti toimittu kummitädiltä tuossa tilanteessa.
Aikoinaan räkättirastas lensi ikkunaan ja kuoli. Oli keskikesä ja räkätti varmaankin ruuanhakureissulla poikasilleen. Ei hajuakaan, missä sen pesä olisi voinut olla. Hautasin räkätin voikukkakedolle lempeässä kesätuulessa ja olin kovin järkyttynyt :'(
-
Hauskan havainnon näin eilen täällä yläkerrassa. Meillä on metsänpuoleisen hallin ikkunoiden väliin laitettu keräämiäni savi- ja keramiikkalintuja.
Yksi on sellainen isompi tyylitelty musta-valkoinen muistuttaa hiukan harakkaa.
Oikea nuori harakka lensi sitä ikkunan ulkopuolelle katselemaan. Toisella ikkunalla olisi ollut värikkäitä kukkopillejä tarjolla. Harakanpoikanen valitsi
toisella ikkunalla olevista valkoisista riekoista, hamaasta kuukkelista ja muista mustista linnuista tämän selvästi itseään muistuttavan.
Aiemminkin ovat linnut käyneet näiden varjon puolella olevien ikkunoiden takana. Lasista ne peilaavat oman kuvansa. Eräs soitimella ollut fasaanikukko paukutteli keittiön ikkunasta näkyvää kuvaansa ihan pelottavasti. Saman teki innostunut peippo-uros.
-
Pihapiirissä liikkuu sekä varpusen että pikkuvarpusen lentopoikueet. Äsken harmaasieppo syötti jo isoa poikastaan, sekin jo lentää.
Tervapääskyistä jotkin pesii viereisen ammattikoulun räystään koloissa. Lennossa niitä on vaikea laskea, mutta 18 on melko oikea luku.
Aamupäivällä nähtiin kanahaukka kaverin kanssa.
-
Olisi taas ollut hyvä sadeaamu nähdä paikallisia kahlaajia, jotka putoavat näillä keleillä muutolta maahan, mutta kun ei jaksa herätä tarpeeksi aikaisin. Tänäänkin ollut yhdessä paikassa mm. 18 isosirriä ja tundrakurmitsa ja toisessa pari kuovisirriä.
Eilen Lieksassa muuttanut kaksi muhkeaa punakuiriparvea; 160 ja 60 lintua.
-
Hei, tiedätkö Myyrä tai tietääkö joku muu, miksi linnuille ei kelpaa ahomansikat? Olen ihmetellyt monessa paikassa avoimella metsänreunalla, metsätien varressa, rauhaisan pellon reunalla punaisenaan hehkuvia ahomansikoita ( vai onko se virallisesti metsämansikka) Luulisi lintujen niitä syövän, vaan ei. Kyllä ne sitten nokkii puutarhamansikat, kun ne alkaa punoitta.
-
Hei, tiedätkö Myyrä tai tietääkö joku muu, miksi linnuille ei kelpaa ahomansikat? Olen ihmetellyt monessa paikassa avoimella metsänreunalla, metsätien varressa, rauhaisan pellon reunalla punaisenaan hehkuvia ahomansikoita ( vai onko se virallisesti metsämansikka) Luulisi lintujen niitä syövän, vaan ei. Kyllä ne sitten nokkii puutarhamansikat, kun ne alkaa punoitta.
Voisi ajatella, että söisivätkin jos löytäisivät ne. Nimittäin ahomansikka kun kasvaa nimensä mukaisesti ahoilla ja muilla aukeilla paikoilla niin niillä ei rastaat ja muut marjoja syövät linnut viihdy. Aukeitten paikkojen linnut kuten pensastasku, pikkulepinkäinen, keltavästäräkki yms. eivät taas syö marjoja. Tai kyllähän rastaat viihtyy, mutta mansikkamailla kauas paistavat punaiset marjat näkyvät kauemmas. Metsissä ne kyllä ovat oppineet käymään?
Vaikea kysymys :-\
-
Kaveri vaan jaksaa staijata. Tänä aamuna oli ollutkin arktiset olosuhteet kun tuuli puhaltanut suoraan naamaan kilometrien pituiselta Höytiäisen selältä. Hän oli ollut paikalla klo 4.30-6.45 eli mennyt vähän tavallista myöhemmin. Hänellä onkin säännölliset elämäntavat: nukkumaan viimeistään klo 20.30 iltauutisten jälkeen, monesti jo aikaisemmin ja aamuyöstä ylös.
Saituuksissaan ei ota nettiyhteyttä vaikka tietokone onkin? Minä toimitan havainnot maailmalle!
Tänä aamuna mm.:
Mustalintu 150m (muuttavaa)
Suosirri 30m
Punakuiri 40m
Tundrakurmitsa 35m ja 30m
Iso kahlaaja 40 kiert. (kiertelevää). Isosirrin mahdollisuus, mutta ei varmuudella tunnistettuja.
Että sillai.
-
Eräs päivä näin ilmeisesti ampuhaukan.
Ensin ajattelin että olisi nuolihaukka, mutta kun aloin lintukirjaa selaamaan niin vaikutti silti enemmän tuntomerkkien perusteella ampuhaukalta.
No, joka tapauksessa jalohaukka kyseessä.
-
Miksi kurjet alkavat huutaa jo heinäkuun puolella vaikka ne lähtevät etelään vasta myöhään syksyllä?
-
Miksi kurjet alkavat huutaa jo heinäkuun puolella vaikka ne lähtevät etelään vasta myöhään syksyllä?
Ne alkavat parveutua, mutta kyllähän kurjet voivat huudella milloin vain. Tosin ei ne pesimäaikaan ainakaan aktiivisesti huutele. Kurkien muuttokausi on elo-lokakuussa, länsikurjet lähtevät aikaisemmin kuin itäkurjet. Viime vuonna esim. parhaat muuttopäivät länsikurjilla on olleet ylivoimaisesti 16-17.9. Täällä kurkien muuttoparvet ovat pieniä verrattuna muuanne maahan eikä varsinaista huippua ole.
Itse asiassa ensimmäiset kaksi muuttavaksi tulkittua kurkea on jo nähty.
-
Kivitasku pihassa. Syksyiset taskut kannattaa tsekata tarkkaan, koska silloin tänne harhautuu harvinaisempia lajeja, joista erityisesti syyspukuinen arotasku muistuttaa hyvin paljon kivitaskua.
-
Kuikkia rannan tuntumassa, 24 lintua lipuu tyynen veden pinnassa.
-
Kuikkia rannan tuntumassa, 24 lintua lipuu tyynen veden pinnassa.
Hieno parvi. Kaverikin oli nähnyt tänään kuuden paikallisen parven ja kaksi lentävän lounaaseen, jotka voisivat periaatteessa olla jo muuttavia? Ehkä ne kuitenkin olivat menossa järvelle kalaan?
Lisäksi paikallinen, vanha merikotka, naaraspukuinen ruskosuohaukka, kaksi paikallista joko hiirihaukkaa tai piekanaa (hiirihaukkojahan ne käytännössä ovat olleet), paikallinen sääksi kalastamassa, harmaahaikara samoissa hommissa ja muuttavia keltavästäräkkejä.
-
Petolintujen muuttokin on alkamassa. Aamukahvipöydästä varpushaukka selvässä muuttolennossa eli Acc nis 1m SSE klo 7.45.
-
Lähtikö varpushaukka muuttomatkalle suoraan aamukahvipöydästä? Ehtikö edes pullaa syödä loppuun.
-
Ruokin nuorta körttimustarastasta rusinoilla... väli minulla ja rastaalla oli puoli metriä. Aika kesyä.
-
Ruokin nuorta körttimustarastasta rusinoilla... väli minulla ja rastaalla oli puoli metriä. Aika kesyä.
Tämä upea veisaaja voitaisiin nimetä uudelleen asun ja veisuun perusteella körttirastaaksi. Se sulostuttaa meidänkin pihapiiriä veisuullaan.
-
Havainto: kaksi selkälokkia!
("Selkälokki on voimakkaasti vähentynyt ja se onkin uhanalaisluokituksessa ryhmässä vaarantuneet lajit". http://fi.wikipedia.org/wiki/Selk%C3%A4lokki)
-
Kaksi korppia.
Oli kettu jäänyt auton alle.
-
Vanhojen kahlaajien muutto alkaa olla ohi ja nyt on nähty jo joitakin nuoria. Niiden päämuutto menee yleensä syyskuussa. Petolinnut aloittelee ja nyt voi petoja nähdä melkein missä tahansa taivaalla kaartelemassa. Pikkulinnuilla merkittävää on ollut Virolahdella yhtenä päivänä muuttaneet lähes 4000 metsäkirvistä - hirvittävä lukema! Harmaasieppoja on ynnäilty hyvillä paikoilla joitain kymmeniä päivittäin ja eka kova haarapääskyjen summa eilen tai toissapäivänä missäpä muualla kuin Virolahdella - 1000 muuttavaa pääskystä.
Koilliseen kääntyvä tuuli ja viilenevä sää pistää nyt moniin siipipareihin vauhtia.
-
Hanhia oli rannassa iso parvi ja kauempana järvenselällä oli uimassa joitakin sorsia.
Kurkia sekä taivaalla lentäen kuin pellollakin ollen.
-
Aamulla ollut suolla 117 kurkea ja viisi metsähanhea, jotka olivat lähteneet muutolle. Lisäksi vielä kaksi muuttavaa metsähanhea.
-
Näin taas tänäänkin hanhia ja muutaman kurjen. :eusa_angel:
-
Eilen Kertun kanssa pöläytettiin tienvarresta peltopyyperhe lentoon. Eivät menneet kauas, syvemmälle pusikkoon vain. Tänään on ikkunan takana vaahterassa touhunnut rastasparvi.
-
Täällä ei ole peltopyitä kuin yhden kunnan alueella istutettuina. Joskus on saattanut olla, mutta ne on metsästetty pois. Vanhat miehet ovat kertoneet Keski-Suomessa, jossa peltopyitä vielä asustaa luontaisena kantana, niitä metsästetyn jopa katiskoilla. Katiska sopivasti ladon nurkalle niin siihen oli mennyt joskus monta lintua.
Rastasparvia liikkuu ja piha täynnä västäräkkejä.
-
Rastaat ovat kokoontuneet ja käyvät tarkistamassa pihlajanmarjojen kypysymistä. Vielä eivät ole käyneet maistelemassa.
Syksyisillä maanteillä näkee tosiaan värtäräkin poikineen. Oikein pelottaa ajella autolla niiden ohi.
Lemmikkiharakoillani on tänä vuonna ainakin kolme poikasta. Viime kesänä saivat vain yhden sen pesärikon jäkeen.
Mitään erikoisempia lintuja en ole koko kesänä nähnyt.
Padasjoella on kyllä lehtokurppia ja kanalintuja. Matti ja Themis ovat niitä saaneet liikkuessaan lentoon.
-
Ikkunavaahterassani on toki monenlaisia pikkulintuja. Uunilintujen lajia en mene arvaamaan, kun eivät laula. Pajulintu olisi tietysti aika varma veikkaus. Tiaisia pyrähtelee kaikkina vuodenaikoina. Harakka käy joskus. Sepelkyyhkyä en ole nähnyt aikoihin.
-
No kyllähän tässäkin muita lintuja näkyy ja kuuluu. "Parhaimpana" ehkä ääntelevä valkoviklo lähes päivittäin. Lienee pesinyt jossain lähistöllä kun kesällä kuului sen vidjy-vidjy soidinhuutelua.
Tulin siihen tulokseen, ettei minulla ole enää varaa pitää autoa, joten kauemmaksi ei nyt pääse. Kavereita ei oikein kehtaa vaivata - olen vähän sen luontoinen, etten halua rasittaa pyynnöillä ketään.
Vanhan auton ylläpito on yksinäiselle kallista, jäävät laskut vielä maksamatta.
-
"Parhaimpana" ehkä ääntelevä valkoviklo lähes päivittäin. Lienee pesinyt jossain lähistöllä kun kesällä kuului sen vidjy-vidjy soidinhuutelua.
Meilläpäin murrosikäiset pojat huutelevat samantapaisia.
-
Pähkinähakit on liikekannalla. Joensuun keskustan sembramännyissä aamulla 13 lintua.
Ensimmäinen merimetson pesintä on varmistunut Pohjois-Karjalassa. Nähty emo/emot ja poikanen/poikaset jollain luodolla.
-
Onko Joensuun puolessa omia hakkeja vai ovatko Siperiasta kylässä? Siperialaiset tulevat kai yleensä keskitalvella, jos ovat tullakseen.
-
Onko Joensuun puolessa omia hakkeja vai ovatko Siperiasta kylässä? Siperialaiset tulevat kai yleensä keskitalvella, jos ovat tullakseen.
Kyllä nämä idän vaeltajia (kai) ovat kun ei täällä juurikaan omia ole. En ole katsonut Tiirasta, onko muuallakin vaellusta. Niiden vaellus on loppukesällä ja alkusyksyllä - ei suinkaan talvella. Kun lähtöalueilla koillisessa ja idässä on sembrojen siemenillä katovuosi niin ne lähtevät.
-
Kyllä nämä idän vaeltajia (kai) ovat kun ei täällä juurikaan omia ole. En ole katsonut Tiirasta, onko muuallakin vaellusta. Niiden vaellus on loppukesällä ja alkusyksyllä - ei suinkaan talvella. Kun lähtöalueilla koillisessa ja idässä on sembrojen siemenillä katovuosi niin ne lähtevät.
Nyt katsoin maan ilmoitetut hakkihavainnot viikon ajalta ja kyllä niistä käy selkeästi ilmi, että itäosassa maata on vaellus käynnissä. Pääosin läntisiin ilmansuuntiin matkaavat ja myös lounaaseen. Etelä- ja Länsi-Suomessa havaintoja sotkee näiden alueiden oma kanta. Siellä niitä lepattelee joka suuntaan ravinnon keruussa. Pähkinähakin lento on vähän samantyylistä kuin sukulaisellaan närhellä. Ei välttämättä kovin vakaan näköistä, mutta kyllä silläkin tyylillä eteenpäin pääsee.
-
Eilen näin elämäni suurimman hanhifoorumin kokoontuneen sänkipellolle Malmin urheilupuistoon mitä etenen kiitovauhtia sauvajuosten. Kävi siinä melkoinen yleinen hälinä, niitä istui siis aivan vieri vieressä niin että koko se puoli peltoa oli tungoksessa. Suurehko aurallinen kaarteli yllä ja suoritti laskeutumisen ao pelloille niinikään. Sattui siihen ankarahko sadekuuro, joten en siinä jäänyt heitä tarkkailemaan, vaan etenin kotiin.
Hyvät hykkyrät! En ole koskaan nähnyt sellaista! Luulin että muuttoreitti kulkee aina paljon idempää. Jos olisin ollut asiallisemmin vaatetettu olisin jäänyt kyllä katselemaan ja kotona harmitti sillä kastuin minä läpikotaisin märäksi joka tapauksessa.
Olivatko ne mitä lintuja? Tummia, ja vaalea rinki kaulassa, ja aurana kaarsivat hakien laskupaikkaa. Ja suurina määrinä! Tulivatko ne aterioimaan vai sadetta pitämään? Oli jo iltakin kyllä.
Varsin suuriäänisiä, ja jäin kyllä miettimään mistä ne toisilleen pulisivat.
-
Lintukirjan (Euroopan linnut, Lars Jonsson) mukaan sepelhanhiksi kovin aikaisia. Kuuluiko nenäsointista matalaa porinaa 'prrot-prrot...'?
-
Eilen näin elämäni suurimman hanhifoorumin kokoontuneen sänkipellolle Malmin urheilupuistoon mitä etenen kiitovauhtia sauvajuosten. Kävi siinä melkoinen yleinen hälinä, niitä istui siis aivan vieri vieressä niin että koko se puoli peltoa oli tungoksessa. Suurehko aurallinen kaarteli yllä ja suoritti laskeutumisen ao pelloille niinikään. Sattui siihen ankarahko sadekuuro, joten en siinä jäänyt heitä tarkkailemaan, vaan etenin kotiin.
Hyvät hykkyrät! En ole koskaan nähnyt sellaista! Luulin että muuttoreitti kulkee aina paljon idempää. Jos olisin ollut asiallisemmin vaatetettu olisin jäänyt kyllä katselemaan ja kotona harmitti sillä kastuin minä läpikotaisin märäksi joka tapauksessa.
Olivatko ne mitä lintuja? Tummia, ja vaalea rinki kaulassa, ja aurana kaarsivat hakien laskupaikkaa. Ja suurina määrinä! Tulivatko ne aterioimaan vai sadetta pitämään? Oli jo iltakin kyllä.
Varsin suuriäänisiä, ja jäin kyllä miettimään mistä ne toisilleen pulisivat.
Veikkaan paikallisia valkoposkihanhia.
-
Veikkaan paikallisia valkoposkihanhia.
Sitä minäkin ensin, mutta niiden valkoinen on selvästi päässä eikä kaulassa. Valkoposkihanhet taitavat olla Stadissa varsinainen riesa.
-
Veikkaan paikallisia valkoposkihanhia.
Tiiran avulla selvisi. Eilen valkoposkihanhia mm. Helsinki, Malminkartano Mätäjoki 325 paikallista eli siinäpä ne Leenankin näkemät hanhet.
-
Lintukirjan (Euroopan linnut, Lars Jonsson) mukaan sepelhanhiksi kovin aikaisia. Kuuluiko nenäsointista matalaa porinaa 'prrot-prrot...'?
Ei, ei minun korviini. Se oli aivan kirjaimellisesti pulisemista. Sen verran tosiaan katsoin että niillä oli rinkiä kaulan ympäri ja - todella - naamassa oli kyllä, muttei aivan päässä, päälaella.
Ihmettelen aina, miksi ne pitävät niin suurta ääntä toisilleen. Yksi psykologi selitti emon pitävän poikasiin yhteysääntä, jotta poikasten olo on turvallinen, mutta tuo kuulosti jo riidalta. Kiistelläänkö ruoasta vai yöpymispaikasta vai kutsutaanko sukulaisia tykö? Lisää niitä todella sinne lappoi. Että hatutti se sade. Oli mahtavaa seurattavaa. Toivoisin että niitä tulisi lisää tänään.
-
Laumaeläimet viestivät keskenään luodakseen yhteistä tahtotilaa ja ollakseen siitä perillä. Konrad Lorenz kirjoittaa naakkojen kja! ja kjoo! -äänistä, jotka voisi 'suomentaa' vaikka merkitsemään töihin! ja kotiin!. Kun edellinen on vallitseva lennetään ruoan hakuun ja jälkimmäisen voittaessa parvi ryhtyy suuntaamaan kotiinpäin. Hanhiparvi on aika hiljakseen levätessään ja laiduntaessaan. Rupattelun kiihtyessä meteliksi lienee odotettavissa lentoonlähtö. Sinisorsilla on visuaalinenkin viestimensä, sininen siipipeili, joka on rauhallisella linnulla piilossa, mutta varuillaan olevalla tulee esiin. Lentoon lähtevä väläyttääkin sen sitten koko komeudessaan ja saa muut sorsat mukaansa. Olin hereilla, kun laulava lintumies opetti Norssissa näitä.
-
Uusin tutkimus on kuulemma osoittanut, että lintujen 'sanavalikoima' on laajempi kuin ihmisen. Linnuilla on myös ihmiskorvan erottamattomia ääniä. Lintujen ääntelyä tutkitaan nykyisin monessa maassa yhteistyönä.
*
Mitkään kirjohanhet (sepel-, valkoposki-, ja kanadanhanhi) ei muuta vielä. Metsähanhia muuttaa kyllä, mutta se kuuluukin harmaisiin hanhiin.
-
Uusin tutkimus on kuulemma osoittanut, että lintujen 'sanavalikoima' on laajempi kuin ihmisen. Linnuilla on myös ihmiskorvan erottamattomia ääniä. Lintujen ääntelyä tutkitaan nykyisin monessa maassa yhteistyönä.
*
Mitkään kirjohanhet (sepel-, valkoposki-, ja kanadanhanhi) ei muuta vielä. Metsähanhia muuttaa kyllä, mutta se kuuluukin harmaisiin hanhiin.
Linnut eivät onneksi rakentaneet Baabelin tornia. Sitten niillä vasta laaja 'sanavalikoima' olisikin.
-
Linnut eivät onneksi rakentaneet Baabelin tornia. Sitten niillä vasta laaja 'sanavalikoima' olisikin.
Linnut rakentaa hienoja pesiä. En muista, olisiko jollakin lajilla tornimainen pesä?
-
Jos jollain linnulla olisi tornimainen pesä, niin kyllähän myyrä muistaisi sen ihan lonkalta vaan.
Minä näin tänään pellolla kaksi joutsenta. Osaavat ne olla kauniita.
-
Jos jollain linnulla olisi tornimainen pesä, niin kyllähän myyrä muistaisi sen ihan lonkalta vaan.
Ei niitä niin vain muista eikä tiedä kun ei ole perehtynyt kuin eurooppalaisiin lintuihin.
-
Tänään on ollut mehiläishaukalla jo kovempaa muuttoa. Mm. Rautjärven Simpeleellä peräti 96m ja Tohmajärven Värtsilässäkin 25m. Lisäksi jonkin verran varpus- ja hiirihaukkoja on mennyt menojaan.
-
Tiedoksi, että Tiiran perushaku toimii nyt android-puhelimissa. Sovelluksen voi ladata Tiirasta :)
*
Eilisestä kovasta petopäivästä jäi pois Hangon lintuaseman kova varpushaukkalukema, 173m. Eiliset mehiläishaukat ovat muuttaneet Etelä-Karjalassa jännän tyypillisesti itäkaakkoon (ESE). Ne siis kiertävät Suomenlahden matkatessaan kauas trooppiseen Afrikkaan. Välimeren ne joutuu ylittämään. Muita tyypillisesti Karjalan kannaksen kautta kiertäviä petolintuja ovat piekana ja maakotka - esim. vain pieni osa piekanoista muuttaa Ahvenanmaan kautta yhtyäkseen Ruotsin puolen piekanoitten virtaan.
Hyviä petolintukirjoja on suomeksi ilmestynyt paljon ja yksi suositeltava on Dick Forsmanin toimittama iso A4-kokoinen 'Suomen haukat ja kotkat'. Siinä eri lajeihin erikoistuneet tutkijat ja harrastajat kertovat "omasta" lajistaan". Hienoja kuvia on myös - sopinee vaikka joululahjaksi.
-
Kaverit (3 kpl) ovat olleet tänään eri pituisia aikoja suotornilla ja yksi oli nähnyt aamulla muuttohaukan, joka oli ahdistellut korppia. Sen lisäksi paljon muuta mukavaa...
Ehkä ensi vuonna minäkin pääsen mukaan *huokaus*
-
Varhaisella aamulenkillä joukoittain hanhia jälleen saapasteli sänkipellolla. Olivat harmaankirjavasiipisiä, mustakaulaisia ja -päisiä ja valkeaposkisia. Ilmassa ne huutelivat käheämmin, ja maalla joku päästeli kuin koiranhaukkumaääntä. Eilen puoli yhdeksältä kun sauvajuoksin ohitse, pelto oli tyhjä. Niitä kaarteli siinä auroittain, olivatko poikenneet murkinalla, muutama suunnisti jo poispäin ja aurana he etenivät.
En ole nähnyt ennen yhtä komeaa.
-
Ai ai lintuja, eivät ne aina niin kilttejä ole.
http://www.raahenseutu.fi/Uutiset/1194764811322/artikkeli/isot+linnut+tihutoissa+viljassa+ja+nurmilla.html (http://www.raahenseutu.fi/Uutiset/1194764811322/artikkeli/isot+linnut+tihutoissa+viljassa+ja+nurmilla.html)
-
http://www.raahenseutu.fi/Uutiset/1194764811322/artikkeli/isot+linnut+tihutoissa+viljassa+ja+nurmilla.html (http://www.raahenseutu.fi/Uutiset/1194764811322/artikkeli/isot+linnut+tihutoissa+viljassa+ja+nurmilla.html)
Maanviljelijöiden huoli on aiheellinen. Valtio voi maksaa viljelijälle korvausta menetetystä/pilaantuneesta sadosta ja mm. ely-keskusten kautta saa neuvoja tuhojen ehkäisemiseksi. Omin päin lintuja ei kannata alkaa hävittämään. Siitä seuraa vain lisää ikävyyksiä.
www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=402621&lan=fi&clan=fi
-
"Mökkimme" pönttöuunin hormissa on noin 2 metrin syvyydeltä junttaantuneita naakanpesiä,
hormiin on piikattu aukko ja noin metrin alueelta jo saatu oksasilppua ja muuta rakennusmateriaalia pois
:117: linnut linnut
-
"Mökkimme" pönttöuunin hormissa on noin 2 metrin syvyydeltä junttaantuneita naakanpesiä,
hormiin on piikattu aukko ja noin metrin alueelta jo saatu oksasilppua ja muuta rakennusmateriaalia pois
:117: linnut linnut
Hormin päähän kannattanee laittaa verkko?
-
Niin täytyypi tehdä.
-
Maanviljelijöiden huoli on aiheellinen. Valtio voi maksaa viljelijälle korvausta menetetystä/pilaantuneesta sadosta ja mm. ely-keskusten kautta saa neuvoja tuhojen ehkäisemiseksi. Omin päin lintuja ei kannata alkaa hävittämään. Siitä seuraa vain lisää ikävyyksiä.
www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=402621&lan=fi&clan=fi
Pointtina minulla oli lähinnä se, että lintuja pidetään niin täysin viattomina. Jos lintujen määrä kasvaa aivan määrättömiin, niin haittaa se viljan syönti ja sotkeminen muitakin kuin maajusseja. Sieltähän se ruoka tulee meille jokaiselle.
En minä halveksi lintubongausta sinänsä ja ihan hyvä, että esimerkiksi joutsenien määrä on lisääntynyt. Lapsuudestani muistan, että en nähnyt koskaan luonnossa ensimmäistäkään joutsenta ja pelkäsin, etten tule näkemäänkään kun en ollut aikaisemmin syntynyt. Mutta todellakin joka asialla on kaksi puolta.
-
Helsingin kauppatorin lokit ovat aiheuttaneet paljon harmia.
-
Pointtina minulla oli lähinnä se, että lintuja pidetään niin täysin viattomina. Jos lintujen määrä kasvaa aivan määrättömiin, niin haittaa se viljan syönti ja sotkeminen muitakin kuin maajusseja. Sieltähän se ruoka tulee meille jokaiselle.
En minä halveksi lintubongausta sinänsä ja ihan hyvä, että esimerkiksi joutsenien määrä on lisääntynyt. Lapsuudestani muistan, että en nähnyt koskaan luonnossa ensimmäistäkään joutsenta ja pelkäsin, etten tule näkemäänkään kun en ollut aikaisemmin syntynyt. Mutta todellakin joka asialla on kaksi puolta.
Ei lintujen määrä, niin kuin minkään muunkaan määrä luonnossa, kasva määrättömiin, vaikka siltä vaikuttaakin. Aina joku tautiepidemia, sääolot pesimävaiheessa tai joku muu syy, pitävät kannan kurissa. Nyt on esim. merimetsokanta lähtenyt luontaiseen laskuun.
Minä oikeastaan halveksin lintubongausta.
-
Pointtina minulla oli lähinnä se, että lintuja pidetään niin täysin viattomina. Jos lintujen määrä kasvaa aivan määrättömiin, niin haittaa se viljan syönti ja sotkeminen muitakin kuin maajusseja. Sieltähän se ruoka tulee meille jokaiselle.
En minä halveksi lintubongausta sinänsä ja ihan hyvä, että esimerkiksi joutsenien määrä on lisääntynyt. Lapsuudestani muistan, että en nähnyt koskaan luonnossa ensimmäistäkään joutsenta ja pelkäsin, etten tule näkemäänkään kun en ollut aikaisemmin syntynyt. Mutta todellakin joka asialla on kaksi puolta.
Helsingissä valtavina parvina puistoissa paskantavat hanhet ovat tuontitavaraa. Samanlainen maanvaiva ne ovat esimerkiksi Toronto Islandin puistoissa. Toinen maanvaiva ovat entiset lemmikkikanit, jotka lisääntyvät kuin kanit ja kaivavat tunneleita täyteen puistot ja hautausmaat. Ihminen sotkee luonnon systeemit.
-
Helsingin kauppatorin lokit ovat aiheuttaneet paljon harmia.
Niitä tapetaan.
-
Ei lintujen määrä, niin kuin minkään muunkaan määrä luonnossa, kasva määrättömiin, vaikka siltä vaikuttaakin. Aina joku tautiepidemia, sääolot pesimävaiheessa tai joku muu syy, pitävät kannan kurissa. Nyt on esim. merimetsokanta lähtenyt luontaiseen laskuun.
Minä oikeastaan halveksin lintubongausta.
Valitettavasti monien lajien luonnolliset viholliset on tuhottu ja se sotkee tasapainoa.
Eikö bongaus ole keräilyä siinä kuin postimerkkien keräily?
-
Helsingissä valtavina parvina puistoissa paskantavat hanhet ovat tuontitavaraa. Samanlainen maanvaiva ne ovat esimerkiksi Toronto Islandin puistoissa. Toinen maanvaiva ovat entiset lemmikkikanit, jotka lisääntyvät kuin kanit ja kaivavat tunneleita täyteen puistot ja hautausmaat. Ihminen sotkee luonnon systeemit.
Valkoposkihanhi ei ole tuontitavaraa. Niitähän ne Helsingin paskovat hanhet on. Kanadanhanhi Suomessa on istutettu, mutta niitä pääkaupunkiseudulla on kesäisin alle 50.
Se on totta, että ihminen sotkee luonnon järjestyksen.
-
Valitettavasti monien lajien luonnolliset viholliset on tuhottu ja se sotkee tasapainoa.
Eikö bongaus ole keräilyä siinä kuin postimerkkien keräily?
Ihminen sotkee toimillaan luonnon tasapainon.
On, bongaus on keräilyä. Se on vain yksi lintuharrastuksen muodoista, mutta kyllä lähes jokainen harrastaja (myös bongauksen vastustaja) tietää havaitsemiensa lajien määrän.
-
Valkoposkihanhi ei ole tuontitavaraa. Niitähän ne Helsingin paskovat hanhet on. Kanadanhanhi Suomessa on istutettu, mutta niitä pääkaupunkiseudulla on kesäisin alle 50.
Se on totta, että ihminen sotkee luonnon järjestyksen.
Aina voi viisastua. Errare humanum est
-
Ihminen sotkee toimillaan luonnon tasapainon.
On, bongaus on keräilyä. Se on vain yksi lintuharrastuksen muodoista, mutta kyllä lähes jokainen harrastaja (myös bongauksen vastustaja) tietää havaitsemiensa lajien määrän.
Minä olen kuvitellut, että lintujen bongaaminen on sitä, että lasketaan, kuinka monta lintua on onnistunut näkemään ja mitä lajeja. Hei haloo, jos bongarit keräilevät lintuja, niin mitä he tekevät niillä. Päästävätkö he ne vapaaksi vai perustavatko lintutarhan? :017:
-
Minä haluaisin kanalan. Kenttäpiispallakin on. :eusa_pray:
-
Minä olen kuvitellut, että lintujen bongaaminen on sitä, että lasketaan, kuinka monta lintua on onnistunut näkemään ja mitä lajeja. Hei haloo, jos bongarit keräilevät lintuja, niin mitä he tekevät niillä. Päästävätkö he ne vapaaksi vai perustavatko lintutarhan? :017:
No, bongarit ja muutkin kyllä vertailevat pinnamääriään ja bongariliittolaisilla on mitä eriskummallisimpia pinnalistoja. Bongariliitto ry www.bongariliitto.fi kuuluu yhtenä yhdistyksenä BirdLife Suomeen.
Staijarit eli muutontarkkailijat on oma ryhmänsä ja rengastajat omansa jne. Ihminen voi myös olla bongari, staijari jne. samassa persoonassa.
-
Merivalvonta on ihanneammatti lintumiehelle. Voi samoilla kiikareilla tarkkailla laivaliikennettä ja muuttolintuja. Tunnen yhden näin onnekkaan veijarin.
-
Helsingin kauppatorin lokit ovat aiheuttaneet paljon harmia.
Juu. Niillä esiintyy selvää järjestäytynyttä rikollisuutta. Yksi tulee siihen sohlaamaan ja toinen sieppaa lihapiirakkasi kun katsot että päällekö se p!"#¤%&/U(I)koo.
-
Juu. Niillä esiintyy selvää järjestäytynyttä rikollisuutta. Yksi tulee siihen sohlaamaan ja toinen sieppaa lihapiirakkasi kun katsot että päällekö se p!"#¤%&/U(I)koo.
Onpa 'as' kirjoitettu monella merkillä! Lokit ovat älykkäitä ja yhteistyökykyisiä lurjuksia. Variksissa on sama vika (ansio).
-
Linnut lentävät osaan 13