Ja taas kevennykseksi edellisille kirjoilleni luen Hellevi Arjavan kirjoittamaa kulttuurihistoriallista kertomusta isoäitinsä Anni Swanin suvusta. Kirja on nimeltä Swanin tytöt. Olen lukenut heistä myös kirjan Yhdeksän mustaa joutsenta. Tyttöjä oli yhdeksän, eikä ainuttakaan poikaa perheessä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdeks%C3%A4n_mustaa_joutsentaAnni Swan oli naimisissa Otto Mannisen kanssa ja heidän poikansa Antero Manninen oli kirjoittajan isä.
Muidenkin kolmen tyttäreen, jotka menivät naimisiin, puolisot olivat tunnettuja kulttuuri-ihmisiä. Eero Järnefelt, ja Christian Sibelius ainakin.
Swanin perhe liittyi läheisesti moniin herännäissukuihin. Mm. Annin isoisä oli ollut kasvattina veljensä kanssa Lapuan pappilassa, heidän jäätyään isästään orvoiksi.
Kirjassa nimisee nimiä Wegelius, von Essen, Stenbäck. Näistä sukulaisuuksista ja Pohjanmaan pappiloista Anni Swan sai paljon aiheita tyttökirjoihinsa, joiden suurkuluttajiin minäkin kuuluin. Luenpa yhäkin joskus kirjoja Pikkupappilassa, Ulla ja Mark tai Sara ja Sarri.
Anni oli suuri kissojen ystävä. Se tulee ilmi hänen kirjoissaankin. Monta luopumista hän joutui näiden kanssa kokemaan.