Kirjoittaja Aihe: Pohdintoja 2  (Luettu 37145 kertaa)

0 jäsentä ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Pohdintoja 2
« Vastaus #45 : 12.07.19 - klo:14:18 »


Itselleni on kummajainen tämä naispappi-kielteisyys. En tunne SLEYn toimintaa. Noudatteleeko se vanhoillislestadiolaisuutta ?

Kelailin hieman sillä asuin kolme vuotta lestadiolaisessa ylioppilaskodissa ilman mitään taustaa, en vain saanut opiskelijakämppää. Kävin lapsenvahtina uudella nuorisopapilla, ja hän oli asunut siellä. Hän lopulta sai minulle asunnon sieltä, kun tuli peruutuksia.   Siten lestadiolaisuuden historia tuli opiskelematta tutuksi, kun kaverit siellä kertoi.

SLEY ja lestadiolaisuuden kaikki haarat ovat toisilleen erittäin vieraita ja olleet aina.  Tunsin teologin joka ns loikkasi evankelisuudesta lestadiolaisuuteen koska piti v.m. teologisesti pätevämpänä, mutta älä kysy miten.  Hän on jo vainaa, toisekseen ja näistä siis aikaa.  Sen jälkeen lestadiolaisuus ennätti hajaantua jälleen yhden kerran, ja siitä lohkesi ns pappiseriseura. Näillä oli jotenkin järjellinen seurakuntaoppi. Mutta kun puhutaan loikkaamisesta niin railo on syvä.  Vaikka Etelä- Pohjanmaalla vaikuttivat molemmat niin tiukasti erikseen.  Kyseessä oli 1950-1960 luku.

SLEY edusti joskus opiskeluaikanani 1970–luvulla toisaalta  hyvin avaramielistä, mutta suuresti  luterilaisuuden puhdasoppisuutta painottavaa liikettä. Käytiin sitä sen verran naapurissa. Lisäksi nurkan takana oli Konvikti, teologien opiskelija- asuntola ja tuli muutenkin vietetttyä vapaa-aika teologien seurassa. Silloin oleellisia olivat Lutherin kirjat siis, ja tietty kaikki reformaatioteologia Augsburgin tunnustuksesta alkaen. Niitä tutkittiin.

Se tyyli jolla nyt mennään,  hajotti evankelisen liikkeen Juhana Pohjolan tullessa johtoon,  mutta eihän johtoon tulla ellei miestä kannateta. Jokin siinä liikkeessä muuttui.  Vielä kesällä 2000 naispappeus ei ollut mikään kysymys esim evankeliumijuhlilla. Olin siellä talkoolaisena kun sen alueen tk- lääkäri oli  tuttu ihminen,  eikä. tahtonut saada sitä terveyspuolen päivystystä miehitettyä, mutta kuuntelin samalla niitä juttuja.  Ei siis mitään, mitä niillä on nyt.

Tai meni muistaakseni niin, että ensin oltiin vielä koossa, mutta mitä kireämmäksi alkuperäinen SLEY Juhana Pohjolan aikaan muotoutui, mitä enemmän alkoi painottaa juuri naispappeuden vastustusta ja ihmiskuvaa johon ei mahdu esimerkiksi homot, sitä varmemmin lähdettiin kohti hajoamista.  Nyt jokseenkin alkuperäinen evankelinen liike etsii juuriaan ja yrittää jotenkin toipua. Evankelisuus oli alkujaan suuresti pappispitoinen herätysliike, ja jäi vaikuttamaan eteläsuomalaisiin, satakuntalaisiin pappisperheisiin.  Sen maantieteellinen sijainti siis jäi hieman körttiläisyyden eteläpuolelle. 

Se oli siinä teologipitoisuudessaan myös akateemisempi ja herkästi ehkä hieman vieras. Omasta suvusta sieltä lähdettiin hannulalaisuuteen ja herännäisyyteen.

Sitten taas, no, ainakin avioliitossa oppi kaiken sen mitä kumppani opiskeli,   kun elämä oli pelkkää tenttimistä ja toiselta kuulustelua ja teologeja kylässä.  Menin pari kertaa nukkumaan ennen kuin vieraat lähti. Kun keskustelu vaalui yli kello kahden, oli pakko eikä ne edes huomanneet.


Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Pohdintoja 2
« Vastaus #46 : 12.07.19 - klo:14:48 »
Ajatelmaa alustukseksi uusille pohdinnoille.  :eusa_angel:

On olemassa huonoa ja hyvää oppimista. Huono oppiminen kulkee kehityksen jäljessä. Hyvä oppiminen kulkee kehityksen edellä, raivaten tietä uusille kehitystasoille. Huono oppiminen on ennalta annetun, valmiin kulttuurin siirtämistä vastaanottajien päihin. Hyvä oppiminen tuottaa aina jotakin ennalta arvaamatonta, jotakin, mitä ei vielä ollut valmiina olemassa.

— Professori Yrjö Engeström

Kiitos Mallalle!

Vaikka kuinka mietin, en voi nähdä huonoa niin pitkään, kun kyseessä on oppiminen. Enintään pysähtyneisyyttä. Tämä tuo mieleen vanhan heiton siitä, kuinka toista on jos filosofian professori sanoo ettei tiedä mitään, kuin jos ensimmäisen vuoden ensimmäiseen tenttiinsä menevä opiskelija sanoo niin. 

...............

Ehkä ensin on tyydyttävä siihen, että otan selvää siitä mitä toiset ovat oppineet. Jos se edellyttää vanhojen juttujen ulkolukua, sitten se edellyttää.

”Oppineeksi voi sanoa itseään henkilö, joka on oppinut kaiken ja unohtanut kaiken”

”. Ei niin, että hän voisi opettaa ketään vain oppineisuuteensa viitaten, vaan siihen, että on kerrannut ja valmistanut opittavan omia oppilaitaan varten”

Psykoanalyytikot sanoivat jotenkin niin, että hyvää tulosta edustaa oppineisuus joka kerran on tiennyt, kuka sanoi ja mistä ja mitä, mutta on myöhemmin miettinyt lukemaansa niin paljon, ettei enää muista kuka se alkuperäinen puhuja oli ja mitä tästä sanoi. Syynä on myös se, että toiset tutkijat ovat samasta asiasta sanoneet melkein samoin, ihan toisin tai puhuneet aivan muuta...  . 
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Pohdintoja 2
« Vastaus #47 : 12.07.19 - klo:15:03 »
Ei kun sellaista mietin, että aika kilpailuyhteiskunnassa me eletään?

Kaikessa, kuten körttifoorumilla, paitsi körttibaarissa, niin yritetään kirjoittaa fiksusti ja fiksummin kuin muut tai ainakin sinnepäin.
Itse olen tehnyt niin useasti.
Yrittänyt vastata fiksuimmilleni viisaammin kun he ovat kirjoittaneet.

Ihan syvältä den der.

KKenelle munkaan tarvitsee täällä päteä tai yrittää olla enempi kuin olen.
No ehkä muualla, mutta körttibaariin olen kyllä lukenut latinaa ihan sisämmen palosta.

Äh ajatus hukkuin, varmaan johonkin ajatuksiin körttibaariin happuhour reihin?

Mut, niinku toi ajatus, äh sekin meni, mutta ollaanko me kilpailuyhteiskunnansävelissä vapaa aikoinakin?

Itte kun kerran olin vapaa ajalla kalassa, et huono omatunto, kun täällä vaan kalassa töissä se ja se ja ne ja ne ongelmat.

Onko kellään samoja tuntemuksia?

Sågan någet?

Nykyään kun täällä käyn, yritän kirjoittaa mahdollisimman viisaasti. Se on kai totta. En ole tullut ajatelleeksi että sen tarkoitus olisi kenenkään peittoaminen, vaan kun aikaa tälle on vähän niin tänne seuratupapuolelle kirjoitan mahdollisimman asiaa, yritän kelailla kuinka se taas menikään ja jos löydän kirjaa tai muistiinpanoja, tarkastan siitä.

Ajattelen niinpäin, että uhraan vähän aikaa ja vaivaa toisten hyödyksi.  Voisiko sen nähdä näin?  Jos en vaadi toisilta samaa?

Tai hyvä kysymys: Onko se liian epäkörttiä, eihän seurapuheita valmisteta?

Toinen kysymys:  Olisiko siitä tavasta luovuttava hyvin perusteinjuuri tällä saitilla, sehän ei vastaa seuratupaperinnettä? Mielestäni 5-veisaaja osuu usein oikeaan ja saattaa osua nytkin.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33644
Vs: Pohdintoja 2
« Vastaus #48 : 12.08.19 - klo:14:20 »
Yritän pohdiskella mitenvietän tätä vanhuuttani.
Äsken sain neuvon, Isältäkö?, keskittyä Isämeidän rukouksen sisältöön.

Isä meidän joka olet taivaassa...
Käännänkö päivittäin ajatuksey Isään ja hänen Poikaansa ?

Pyhitetty olkoon sinun nimesi..

Kiitänkö ja ylistänkö häntä päivittäin, muulloinkin kuin messuissa ?

Tulkoon sinun valtakuntasi,
tapahtukoon sinun tahtosi...

Pohdinko taivasten valtakunnan olemusta, 'alennunko' Isän tahtoa seuraamaan,vai oma tahtoko on ensimmäisenä tapahtumassa ?

Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme..

Pidän ruoan valmistamisesta ja sen nauttimisesta. En juuri muista mitä on nälkä.
Ovatko valintani eettisiä ja kestävää kehitystä parantavia ?

Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin annamme niille jotka ovat meitä vastaan rikkonet...

Ajoittain synnintunto on kova ja anteeksipyytäminen vaikeaa, mutta oikea anteeksianto on vapautta ja rauhaa...

Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta...

Voi, voi kuinka usein sorrun pieniin kiusauksiin: herkutteluun, ikäviin ajatuksiin, sala-ivaankin. Armahda minua !

Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.

Ymmärrykseni on vajavaista näissä valtakunta-asioissa. Minun kunniani ei ole häävi.
Kunnia kuuluu kaikesta Luojalle,nyt ja aina.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Pohdintoja 2
« Vastaus #49 : 12.08.19 - klo:23:35 »
Hieno tapa rukoilla, Riitta!
Tuosta rukouksesta löytyy aina uutta, kun vaivautuu kaivamaan.

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21725
Vs: Pohdintoja 2
« Vastaus #50 : 03.09.19 - klo:20:16 »
Morjensta!
Tämä on hyvä ketju, mielelläni pohdin kaikenlaista, ihmisenä olemista ja elämistä.
Toivon että ketju pysyy hengissä ja jatkuu...aiheita pohdiskeluun ehkä riittää.
Aloittaja antoi hyvät matkaeväät tähänkin ketjuun, kuten monessa muussakin kohdassa.

Olen pitkään ollut jotenkin vetämätön ja saamaton...henkisesti, hengellisesti,
aikaansaannosten kannalta....hiljentymisen ja läsnäolon kannalta...lukeminen....
mato-ongella käynti...vaellus kansallispuistossa.....kaikkea meikämanne kaipaa....

Vauhtia on piisannut toisaalla...lauluharkoissa...uimahallissa...pyöräteillä....

Tällä hetkellä muistan ulkoa yhden laulun sanat ja nuotit....sitä hyräilen millolin missäkin...
Tässä toinen säkeistö....sanat kehoittavat pohtimaan, ainakin minua....hiljaa kysellen:
"Mikä on määrä, matkani reitti,
mikä on hohtava maa.
Mikä on este, kahle ja seitti,
miksi en mennyksi saa?"

ja kertosäe:
"Minne tie vie, sinne mennä tahdon,
olen matkalla mielin levollisin.
Minne tie vie, sinne mennä tahdon,
etsin mestarin jäljet taas jostakin."

...etsin tähän vielä tuubiversion.

No en löytänyt toimivaa versiota.
Kyseessä Kari Haapalan laulu "Minne tie vie"

Jotenkin minua tuo TIE-aihe kovasti koskettaa.



Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33644
Vs: Pohdintoja 2
« Vastaus #51 : 25.10.19 - klo:12:40 »
Pauli Annala tulee parin viikon päästä seuroihin tänne Lahteen puhumaan. Hän on alusta asti merkinnyt minulle veljeä ja ajatuksiani aukovaa, nyt katolista,körttiä.

Etsin googlesta kuulumisia ja tämä keväinen Kotimaan artikkeli avautuu helposti:

https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/katoliseen-kirkkoon-liittynyt-teologi-pauli-annala-messusta-ei-saa-tehda-julistustapahtumaa/

helmenä tämä lause:
– Messusta ei saa tehdä julistustapahtumaa. Sitä vastoin se on ylösnousseen Herran kohtaamista leivässä ja viinissä, niiden kanssa ja niiden alla.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10375
Vs: Pohdintoja 2
« Vastaus #52 : 25.10.19 - klo:14:24 »


 "Minne tie vie, sinne mennä tahdon,
olen matkalla mielin levollisin.
Minne tie vie, sinne mennä tahdon,
etsin mestarin jäljet taas jostakin."



   "Tietä kulkein tien on vanki, vapaa on vain umpihanki." (Hellaakoski)

Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33644
Vs: Pohdintoja 2
« Vastaus #53 : 25.11.19 - klo:18:31 »
Pohdin, Mikä on se suola jota meissä kristittyinä tulisi olla. Siitä Raamatussa on Markuksen evankeliumin luvussa 9, jakeet 49 -50.

Tulella suolaamisen kai sain pähkäillyksi. Se viitannee kärsimyksien kestämiseen ?
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8334
Vs: Pohdintoja 2
« Vastaus #54 : 25.11.19 - klo:19:25 »
Toivottavasti se suola ei ole opillista kiivautta.

Suola on mauste, että jospa se on jotain värikästä persoonaa kuvaava sanonta?
Joku karismaattinen henkilö on suolana joukossa?
Tik toc.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: Pohdintoja 2
« Vastaus #55 : 25.11.19 - klo:19:36 »
Suolan tärkein merkitys lienee perinteisesti ruokatavaroiden säilyttäminen.

Ihmisluonteeseen liittyen antiikin aikaan sanottiin toisinaan jonkun puhuvan 'cum grano salis', suolarakeen kanssa. Se tarkoitti varauksellisuutta, epäilyä. Tarkoittaisiko suolana oleminen tervettä arvostelukykyä ja malttia, asioiden tutkimista ennen kuin hutkitaan?

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21725
Vs: Pohdintoja 2
« Vastaus #56 : 25.11.19 - klo:19:58 »
Sen verran mielenkiintoista juttua täällä että piipahdin ennen kuin jatkan hommiani.

Veli vv:n linjoilla olen, eli suola on mauste.
Jeesuksen meille antama ominaisuus, siis meille kaikille Hänen omilleen,
eikä siis pelkästään karismaattisille värikkäille persoonille.
Tosin, kaikki olemme sellaisia, koska olemme Jumalan luomia ainutkertaisia ja
ainutlaatuisia persoonia.

Jatkampa vielä tuosta TIE-aiheestakin.
Tie-aihe koskettaa ja puhuttelee minua kovasti, ja pidän tie-aiheisista lauluista.
Ja tarkoitan Jeesus-tietä, Hänen viitoittamaa polkua, ohjaustaan, perille vievää Tietä,
Pelastuksen Tietä.
En tarkoita maailman laveita valtateitä, enkä tiukkapipoisten ja lakihenkisten
säätämiä tiukkloja aidattuja uria, ojia....joissa kontataan kipuillen väkisin vedettynä
tai työnnettynä.

Jeesus-Tiellä on vapaus, ilo, rauha, kiitollisuus.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33644
Vs: Pohdintoja 2
« Vastaus #57 : 28.11.19 - klo:10:53 »
Se miksi laitoin tuon suola-kysymyksen on kun Markusta lukiessani tuli nämä jakeet, ja muistui ne ankarat Kansalähetys-ajat jossa opetettiin: Me olemme maailman suola, me olemme maailman valo !

Sain uuden käsityksen nyt suolana olosta. Me olemme suolaa. Mutta meissä on minun mielestä valoa vain sen verran kuin Kristusta on meissä.
Ehkä k-lähetysläisissä on enemmän, etenkin Päivi Räsäsessä.

Jeesus on Maailman Valo !
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4783
Vs: Pohdintoja 2
« Vastaus #58 : 28.11.19 - klo:11:49 »
Se miksi laitoin tuon suola-kysymyksen on kun Markusta lukiessani tuli nämä jakeet, ja muistui ne ankarat Kansalähetys-ajat jossa opetettiin: Me olemme maailman suola, me olemme maailman valo !

Sain uuden käsityksen nyt suolana olosta. Me olemme suolaa. Mutta meissä on minun mielestä valoa vain sen verran kuin Kristusta on meissä.
Ehkä k-lähetysläisissä on enemmän, etenkin Päivi Räsäsessä.

Jeesus on Maailman Valo !
Kiihottaako Päivi Räsänen suolana ja valona Kristuksen kirjeenä jo kohtuuttomasti syntisiä?  :017:

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16857
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Pohdintoja 2
« Vastaus #59 : 28.11.19 - klo:12:27 »
Kiihottaako Päivi Räsänen suolana ja valona Kristuksen kirjeenä jo kohtuuttomasti syntisiä?  :017:

Ei Räsänen kiihota eikä toimi kuin karvaana suolana ei siis ruokasuolana. Vaikeneminen on kultaa puhuminen hopeaa kun aiheuttaa ainoastaan ihottumaa, mutta ei pääse nahan alle.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi