1. Ah armon Herra suloinen,
mun kuule huutoani,
kun lankeen kasvois etehen
ja puhun puutteistani.
Mun hätäni
sydäntäni
ahdistaa nöyrtymähän,
armoas kerjäämähän.
2. Mä olen huono kulkija,
on matka vaarallinen,
mun tilani on surkea
ja sydän vilpillinen.
Sokeana
mä kulkea
en osaa avuttasi,
vaan eksyn polultasi.
3. Sun Pyhä Henkes paljasti
mun pahan sydämeni
ja näytti turmelukseni,
löi maahan pyhyyteni.
Nyt paheksun
ja kauhistun
entistä elämääni
ja pahaa sydäntäni.
4. On määrätön mun velkani,
sit' en voi koskaan maksaa.
Vanhurskas on sun vihasi,
ken sitä kantaa jaksaa ?
En sovittaa,
en parantaa
voi yhtään synneistäni,
en muuttaa sydäntäni.
5. Näin olen, raukka, kuunnellut
sokeaa järkeäni,
turhissa töissä vaivannut
uuvuksiin itseäni,
nyt surren sen
mä havaitsen,
ett' olen eksyksissä,
en oikein tiedä, missä.
6. Sun edessäs, oi Jumala,
nyt seison alastonna,
näin huonona ja kurjana
ja sydän rauhatonna.
Mä neuvoihin
ain omihin
vain turvaan mielessäni
ja salaan köyhyyttäni.
7. En osaa oikein rukoilla,
kun väsymys mun voittaa,
vaan saanhan vielä huokailla:
suo, Herra, armos koittaa.
Sä turvahas
sun helmahas
mun pakohon suo päästä.
Mua tuomiosta säästä.
Antti Achrenius
