Jotenkin....
Suo mun Herra, huolta vailla
tehdä matkaa lapsen lailla.
Isän saattaessa, tiellä varjellessa.
Täysi rauha rinnassani,
matkan määrä toivonani.
Lapsen onnen syvyys, Isän hellä hyvyys.
Joskus sataa, joskus paistaa,
saan mä riemut, vaivat maistaa.
Isä tietää kyllä, pitää voimat yllä.
Näen loiton tumman rannan,
senkö säikyttää mä annan?
Ei, ei turman yötä, Isä seuraa myötä.
Mitenkähän...
mieleeni paukahti juurikin tuo laulu!!
Kai mun pitäisi enemmän oppia "pyhää huolettomuutta"...Isän syliin heittäytymistä!!!
Iloista ja kiitollista mieltä tästä päivästä!
Siis, tästä päivästä...eilinen on mennyt...huominen ei ole vielä tullut...on vain tämä hetki...
En löytänyt tuota laulua tuubista....hyvin tuttu kyllä...en osaa enää ulkoa....
Kyllä se mulla jossain varmaankin on jemmassa...Nuoren seurakunnan veisuja...luulisin...
Jep...siunausta ja voimia tähän päivään!