Kävin yksin pojan asunnolla hommissa: ruuvasin ulkona syöksytorven yläosaan kaksi kateruuvia, vääränvärisiä, kun ei ollut oikeita. Kumma juttu, että rakentaessa oli tuollainen juttu päässyt käymään, että ruuvit unohtuneet. Sitten kaadoin kaksi pihlajaa lisää maahan ja pätkin ne sopiviksi pölleiksi. Tisurissa olevat tilhet minulle vienosti motkottivat, että "miksi nyt, olisimme vielä syöneet." Hyväksyn heidän protestinsa, sillä marjat ovat parhaimmillaan syötäväksi. Bosnian serbikin, köyhä talonpoika, keräisi noita muutaman ämpärillisen ja laittaisi niistä makean mäskin. Tilaisi tislaajan kartanolle ja saisi muutaman litran rakiaa. Tällaista oppia sain muutamalla reissullani. Ivo Andric, ex-Jugoslavian kirjailija, sai maailman mainetta kirjoittaessaan romaanejaan 60-luvulla turkkilaisista, talonpojista ja kaikenlaisesta pahanteosta sekä rakiasta.
Asensin vielä myykilaudat vasemmalle puolelle "uutta autotallia". Jatkuu keskiviikkona.
