Olen melkein kateellinen, että toiset saavat seurata pitkään pihlajanmarjoja syöviä tilhiparveja. Kankaalassa on paljon pihlajia ja niissä marjoja usein syksyisin, mutta rastaat ehtivät putsareiksi. Eihän me kuitenkaan voi luonnonjärjestykselle mitään. Toisaalta ruokintapaikallamme on kauan punatulkkuja lumen aikana, eikä rastaita, että tasanko menisi.
Luhdin päätyyn olen rustannut katoksen konekamppeillemme. Rakennusaikana oli puutetta laudoista, mutta oli ylimääräisiä ikkunoita laseineen. Tein niistä tuulenpitävää seinää, mutta ilmeni nyt syksyllä, että läpinäkyvä lasi on surmanloukku pikkulinnuille. Ensi kesänä ne pitää maalata, nyt niiden peittona on hiutikuluneita lakanoita, mikä toimii oikein hyvin.
