Kirjoittaja Aihe: Sairauteni 4  (Luettu 54018 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33647
Vs: Sairauteni 4
« Vastaus #30 : 22.05.16 - klo:13:36 »
Minulla oli viikon ajan parempaa, mutta nyt taas yskittää. Tämä on, luulisin, siitepölyjen tms. pölyjen aiheuttamaa.
Viime yö oli erityisen vaikea. Kutitti ja yskitti nelisen tuntia ennen kuin sain nukahdettua.
Auton raitis-ilmaventtiileiden kautta lienen saanut pölyjä hengitykseen.

Ystäväni puoliso sairasti myös keuhkokuumeen samaan aikaan kuin sinä. Ja on edelleen lääkekuurilla. Yli kuukauden on hänelläkin jo kestänyt.
Tämä kevään kausi on ollut monille vaikeaa aikaa, etenkin hengityksen kanssa.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Sairauteni 4
« Vastaus #31 : 23.05.16 - klo:12:26 »
Iski vaihteeksi mutta iskikin kaikin maustein.

Minulla on ilmeinen diagnoosisiilin nyt, sillä tämä oli ties miten mones kerta kun Herra Hugo näykkäisi ennen kohtausta.

Herra Hugohan ei ole pureva siili. Siksi hämmästelin, mikä on! Se ei pure! Se ottaa sormenpään suuhun ja siinä juttu! Ja tunti viimeistään ja minulla on oireita pam. Ja tämä joka ikinen ketta! Krrran se puri puseroa ja sitä se puri!

Mietin kun aina vapautuu leukopeeneja elken ole väärässä ja siilin hajuaisti on kovasti koiraa tarkempi. Jos se haistaa ne?  Herra Hugo ei kertaakaan ole ottanut sornea suuhun aiheetta mistä olen hämmästyksissä, ei edes kun se itkee kylvetettäessä! Ainoat kerrat ovat ennen minun kohtaustani!

Olen saanut diagnoosisiilin! Varoitussiilin! Se on ihan suuri asia! Pitäisi kai sairaalaan mutta ne ei osaa yätä hoitaa ja siel nukkuukin niin huonosti.  >:(
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21985
Vs: Sairauteni 4
« Vastaus #32 : 23.05.16 - klo:14:03 »
Olen saanut diagnoosisiilin! Varoitussiilin! Se on ihan suuri asia!

Hienoa!

Poissa Saukkis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1252
Vs: Sairauteni 4
« Vastaus #33 : 23.05.16 - klo:20:33 »
Varoitussiili kuulostaa ihan huippueläimeltä! Ei semmoista ihan joka tytöllä olekaan, joillain saattaa olla joku ketoasidoosikoira...

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Sairauteni 4
« Vastaus #34 : 23.05.16 - klo:22:01 »
Varoitussiili kuulostaa ihan huippueläimeltä! Ei semmoista ihan joka tytöllä olekaan, joillain saattaa olla joku ketoasidoosikoira...

Herra Hugo on! Siinä on kaikki hyvän siilin ominaisuudet ja sitten vielä tämä! 

Kun ihmisvalot sammuvat
ne käyvät unimaan
Vaan siilit, siilit kaapeissaan
ne ryhtyy puuhaamaan.
Ne matosensa narskuttaa
ne juoksee pyörissään.
Ne siilit, siilit siilit! Ne
näin elää elämää!
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Sairauteni 4
« Vastaus #35 : 24.05.16 - klo:12:20 »
Leena, ei Italiassa tarvitse joka vuosi käydä. Sellainen käy kukkarolle. Kirjoitit iloisen runon.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Sairauteni 4
« Vastaus #36 : 24.05.16 - klo:12:55 »
Leena, ei Italiassa tarvitse joka vuosi käydä. Sellainen käy kukkarolle. Kirjoitit iloisen runon.

Eipä!  Kaipasin sinne, totta, mutta lohduttaudun jo, kiitos sinunkin. Olisi saattanut tulla vaarallinen reissu. Rankka lento, pitkä bussimatka ja jo varhain huomisaamuna pitkä ajo Milanoon ja sieltä Roomaan. Vuosi kuluu nopeasti. 
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Sairauteni 4
« Vastaus #37 : 25.05.16 - klo:12:28 »
Eipä!  Kaipasin sinne, totta, mutta lohduttaudun jo, kiitos sinunkin. Olisi saattanut tulla vaarallinen reissu. Rankka lento, pitkä bussimatka ja jo varhain huomisaamuna pitkä ajo Milanoon ja sieltä Roomaan. Vuosi kuluu nopeasti.

Ja kiitollisena, kun saan vähäsen rahoista takaisinkin ja on hälytyssiili ja joskin pihin kovasti, ja viime vuonna matkustin visalla kun olin rahatoin, nyt pihtasin ja ne rahaset saatan nyt antaa Lapsille 1-4.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16857
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Sairauteni 4
« Vastaus #38 : 25.05.16 - klo:22:05 »
Minulla on hiukan erikoisempi juttu, joita ei ole montaa Suomessa. Minulla oli syntyessäni napatyrä ja siksi napani on harsittu tikeillä kasaan. Se harsittiin siihen aikaan katgutilla, joka ei sula ihon alla. Sitä on jäänyt pätkä ihon alle, jota ei silloin ole saatu pois ja nyt se pyrkii ihon läpi pintaan 71 vuoden jälkeen. Sitä on saatu leikattua pari milliä, että on nähty mitä se on. Nyt on navassa pari verta tihkuvaa reikää ja lääkäri pohtii mitä pitäisi tehdä. Odottelen soittoa. Hoitelen sitä Hugo Boss partavedellä (75% etyylialkoholia). Olen allerginen Neoamiseptille ja muille eetteriä sisältäville desinfiointiaineille ja laastarin liimalle.

Kirjojen mukaan katgutin (vamistettu lampaan tai vuohen suolesta) pitäisi liueta kudosnesteisiin. Näin ei näköjään ole kuitenkaan käynyt.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Sairauteni 4
« Vastaus #39 : 28.05.16 - klo:09:59 »
Voi miten tympeä tapaus. Kuulostaa vähän kivuliaaltakin. Sen on täytynyt jotenkin sinne koteloitua omin päineen ja tulehtua ja ruveta sitten pyrkimään pintaan eli ympäröivä kudos sitä hylkii. Vaivasin pitkään päätäni ja mietin mitä jos ommelmateriaali olikin muuta mutta jos sitä on jo saatu pois ja nähty? Joskus nuo vierasesineet sitten työntyvät pois mutta jos on kipeä, hankautuu tai tulehtuu pinnasta, joku näissä parempi kai ymmärtää ainakin pitäiskö se peittää. Onko osa sulanut ja onko siis kaksi vai kakskyt senttiä vierasesineenä?

Hammasjuurista toisinaan noita fisteleitä tulee ja nehän kyllä avataan ja ihmetellään hoituuko kun työnnetään antibiootti  mutta aina on hoitunut. Sekä äidilläni jolla on niitä kai maailnanennätys että kerran itseltäni. Kerran käytettiin pitkään samaa hammaslääkäriä jota emme käyttäisi nykytietomme valossa.... Kerran totesi uusi minulle nuhdellen että täällähän on yksi juuri täyttämättä ja minä pelästyneenä vakuuttamaan että en minä sitä tehny....

Kun isäni vielä opetti puutöitä ja etenkin Työväenopiston tunneilla kun kai tehtiin jo vaativampia juttuja hänen oli kämmenet ja kynnenaluset usein täynnä tikunpätkiä jotka myös tulivat itseksensä pois. Muistan kun sain kynnen alle pätkän betonia ties miten ja äiti jo hysterisoi niin isä sanoi että sieltä se tulee itteksensä, mutta ei se aiheuttanut mitään vaivoja! 

Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16857
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Sairauteni 4
« Vastaus #40 : 28.05.16 - klo:12:31 »
Voi miten tympeä tapaus. Kuulostaa vähän kivuliaaltakin. Sen on täytynyt jotenkin sinne koteloitua omin päineen ja tulehtua ja ruveta sitten pyrkimään pintaan eli ympäröivä kudos sitä hylkii. Vaivasin pitkään päätäni ja mietin mitä jos ommelmateriaali olikin muuta mutta jos sitä on jo saatu pois ja nähty? Joskus nuo vierasesineet sitten työntyvät pois mutta jos on kipeä, hankautuu tai tulehtuu pinnasta, joku näissä parempi kai ymmärtää ainakin pitäiskö se peittää. Onko osa sulanut ja onko siis kaksi vai kakskyt senttiä vierasesineenä?

Hammasjuurista toisinaan noita fisteleitä tulee ja nehän kyllä avataan ja ihmetellään hoituuko kun työnnetään antibiootti  mutta aina on hoitunut. Sekä äidilläni jolla on niitä kai maailnanennätys että kerran itseltäni. Kerran käytettiin pitkään samaa hammaslääkäriä jota emme käyttäisi nykytietomme valossa.... Kerran totesi uusi minulle nuhdellen että täällähän on yksi juuri täyttämättä ja minä pelästyneenä vakuuttamaan että en minä sitä tehny....

Kun isäni vielä opetti puutöitä ja etenkin Työväenopiston tunneilla kun kai tehtiin jo vaativampia juttuja hänen oli kämmenet ja kynnenaluset usein täynnä tikunpätkiä jotka myös tulivat itseksensä pois. Muistan kun sain kynnen alle pätkän betonia ties miten ja äiti jo hysterisoi niin isä sanoi että sieltä se tulee itteksensä, mutta ei se aiheuttanut mitään vaivoja!

Lankaa on tullut ulos noin 3mm ja se ei haitaa kuin pienellä kutinalla. Mitään märkimistä ei ole havaitavissa. sitä yritettiin kevesti vetää, mutta mitään ei tapatunut. Siellä voi olla solmu tai se voi olla kiinnittynyt. Se kolme milliä mitä on nähty näyttää katgutilla, mutta sota-aikaisena se voi olla jotain korviketta. Katgutin pitäisi wikipedian mukaan sulaa.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33647
Vs: Sairauteni 4
« Vastaus #41 : 28.05.16 - klo:13:07 »
Minulle kävi samoin laparoskopian jälkeen. Gynekologi sitten nyppi niitä jonkin verran, ja itse sain kynsillä loput.
Kun jotain desinfioivaa siihen napaan silloin käytin se hiukan kirveli, ei muuta.

Tämä tapahtu 1980-luvun alussa.
Antibiootteja pitää nyt varoa kun ' tappajabakteeria´ on jo Tanskassa.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Saukkis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1252
Vs: Sairauteni 4
« Vastaus #42 : 29.05.16 - klo:21:14 »
Minä astuin teini-ikäisenä yhtenä kesänä varvastossut jalassa naulaan. Pistojälki parani oikein hyvin, kun huuhtoutui uimavesissä, mutta muutaman viikon kuluttua jalkapohjasta tupsahti kivuttomasti pieni murunen pehmeää muovia eli naulan paksuuden verran varvastossun pohjaa. Tossun pohjan reikää ei edes huomannut. Elimistö osaa hylkiä vieraita "esineitä", vaikka joskus vasta pitkän ajan kuluttua.

Antaisin ommellangan hylkiytyä omaa tahtiaan, välillä voi leikata esiin tullutta lankaa. Jos on joku solmu, niin ei repeile kuten voi käydä, jos väkisellä kiskoo.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33647
Vs: Sairauteni 4
« Vastaus #43 : 03.06.16 - klo:13:32 »
Kun oleilee pihalla mikä on metsän reunassa ei voi välttyä hyttysten pistoilta.
Minulla on niitä kymmenittäin ja illalla oli pakko ottaa kutinaan antihistamiini. Ne väsyttävät minu kovasti. Tänään olen nukkunut kahdet päikkärit.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Sairauteni 4
« Vastaus #44 : 05.06.16 - klo:15:46 »
Ajattelin välillä virkistää hieman hauskemmalla jutulla. Kun kävin baletissa tietenkin oikean jalan kerran kuntosalilla muussiksi tärskäyttämäni jalkaterä kipeytyi oitis. Menin lääkäriin ja näytin että tuohon noin sattuu, kun teen näin, siis näin.

Siis ojennan varpaat ihan äärelkeen, ne näyttävät kipristyvän kohti kantapäätä, kierrän lonkkaniveltä aukipäin ja polvea sivulle ja nostan jalkaa. Sattuu tuohon. Jalkaterän asento eittämättä on harvassa tarpeen.  Lääkäri katseli minua ja ehdotti, älä tee niin!

Minua alkoi pyrskityttää jo vastaanotolla ja jos olen keljumaisella päällä muistelen tätä, se oli niin kuvauksellinen tilanne. Jotta en vaikuta ihan sairaalloiselta, selitin missä jalkaterää tarvitaan noin perin merkilliseen asentoon ja että ei, en minä rupea uimaan vaikka siinä miten ei tulisi kipua siihen kohtaan.

Me nauramme  tätä sisaren kanssa usein koska tilanteen komiikka oli arjen humoristisuudessaan niin ylittämätön.  Harmillista on että se kipu haittaa muulloinkin. Vedin silloin omin päin keskivarpaan paikalleen, siinä oli sijoiltaan siirtynyt murtuma, mutta varmaan muuallakin kuin varpaissa. Tunneille sitten nilkka teipattuna, tonni Buranaa ja kelpo Voltaren-geelihieronta alke niin kipu tuli vasta yöllä. Eikä sille enää mitään voi koska en mennyt lääkäriin 2007 jolloin sen satutin.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.