Tänään 5

[Leena]

Lämpimästi Onnea ja Siunausta, vaivattu sielu 

Minulta kans, vaikka syy on arvattava.  Onnittelen silti. On josks tehnyt mieleni tervehtiä yksityispostinkin kautta, kun joskus on ollut tylsä olo: Minä kirjoitan aina jotakin typerää, josta tälle ihmiselle tulee kurja olo. Voi kun niin ei olisi. Ajattele siellä tahollasi että se on vain yksi tyhmä  joka pitää Sinusta.  On arvokasta, kun täällä on heitä, jotka ovat kasvaneet pienestä  herännäisyyden piirissä.  Heiltä sitten tulee ne tyhmimmät kysymyksetkin kysyttyä, tietysti. 

Mutta nyt, paistakoon päivä Sinulle!

[Riitta-mummi]

On eräänlainen juhlapäivä minullakin tänään. Äsken tuli textari lapsuudenystävältä ja luokkakaveriltani koulustapääsyn 50-v. merkkipäivän kunniaksi.

Tasan 50-vuotta sitten jätimme pulpetin kuluttamisen, aljan ja jomman tajuttomuuden, mutta myös monet kivat kielioppitunnit, piikan ja historian viimeisen kerran.
Muistelimme sitä päivää. Ensimmäisenä tuli mieleemme juhlaleningit jotka olivat 1960 moninkertaisilla tärkätyillä alushameilla pönkitetyt kellohameet.
Ah, minullakin oli silloin kapea vyötärö jonka ympärillä oli 10 cm leveä kireä kirkkaanvihreä vyö.
Luokkakokouksia on ollu kolme kertaa. Eka oli heti 5-vuotisjuhla Aulangolla, toinen 10-v. Hyvinkään Rantasipissä ja kolmas 25-v. taas Aulangolla.

Nyt ei kukaan(en minäkään) jaksanut ruveta puuhaamaan juhlia.
Miten nämä vuodet vierivät näin nopeasti?

[Leena]

Noh, mutta! Onnea Riitta-mummille! Tuo vyötärö..missähän mun mittanauhani on. Mitä jäi koulussa vähiten ikävä? Istitteko te semmoisissa kahdenistuttavissa pulpeteissa? Opettelitko kirjoittamaan vielä semmoisella tikulla jonka päässä oli irroitettava terä - jota tökittiin semmoiseen tolppoon jolla oli tapana kaatua?

Eikö ole hurjaa: Jos ajattelee montaa vuosikymmentä, kun se on edessäpäin, aika tuntuu loputtomalta.
Minne se kaikki meni, kysyy nyt.

[Salis]

Noh, mutta! Onnea Riitta-mummille! Tuo vyötärö..missähän mun mittanauhani on. Mitä jäi koulussa vähiten ikävä? Istitteko te semmoisissa kahdenistuttavissa pulpeteissa? Opettelitko kirjoittamaan vielä semmoisella tikulla jonka päässä oli irroitettava terä - jota tökittiin semmoiseen tolppoon jolla oli tapana kaatua?

Minä olen käynyt tuollaista koulua. Istuin likan vieressä, joka ahdisteli mua pusuillaan. Mustekynät, mustepullo ja vaihdettavat terät. Niillä opittiin kaunokirjoitusta. Olin koulussa villikko, jonka takia olin joko nurkassa tai luokkahuoneen ulkopuolella. Tukkapöllyäkin tuli. Kerran kaadettiin puurotongan eteen puuron ja maidon kanssa. Silloin suutuin opettajalle ja marssin kotiin. Otin koulussa esiin kaikki epäoikeudenmukaisuudet, jos opettaja sellaisiin syyllistyi. Sama vika periyty myös nuoremmalle pojalleni. Neljännella luokalla lopetti villikkotouhut, että pääsin oppikouluun ja sitten jatkettin touhua taas keskikoulussa, kunnes piti päästä lukioon ja taas jatkettiin touhua, kunnes piti lukea yo-tutkintoon. Käytännössä opiskelin koulussa siis 3 vuotta, vuoden kansakoulussa, vuoden keskikoulussa, vuoden lukiossa. Hyvin sillä pärjäsi. Nykyään ei pärjäisi.

[Riitta-mummi]

Tänään muistellaan!

Leenalle vastaan että kansakoulussa istuin kahdenistuttavassa pulsassa salaisen rakkauteni Pekan vieressä ainakin neljännellä. Kaunokirjoitus tehtiin todella puutikulla jossa irtoteriä vaihdettiin tarvittaessa. Ylimääräinen muste pyyhittiin omatekoiseen kuivaajaan. Se oli pyöreistä kangastilkuista ommeltu kasa mikä kiinnitettiin napeilla molemmilta puolilta.
Koulukeittolasta tuotiin pulpetille harmaat valkopilkulliset emalikulhot joihin kauhottiin isoista maitotonkista keittoruokaa tai puuroa.

Opparissa kirjoitettiin muistaakseni kaikki lyijykynällä joita piti olla eri pehmeyksiä eri tarkoituksiin.
Hausjärven yhteiskoulu oli keskikoulu jossa oli vanha puu-osa kai vuosisadan(1900-luvun) alusta. Mutta viimeisen luokan olimme juuri valmistuneessa Heikki Sysimetsän suunnittelemassa siivessä.

Vähiten ikävä tuli algebraa, eniten historiaa ja äidinkieltä. Luokanvalvojamme rovasti Aarre Keravuori oli mukava.

Minä olin kiltti keskitason oppilas, mutta en hiljainen. Lausuin ja näyttelin koulun juhlissa aina kansakoulun ekaluokalta asti.

Huomenissa 50 v. sitten lähdettiin automatkalle poikakaverin ja sen kaverin ja sen tyttö-ystävän kanssa. Kiersimme viemässä poikakaverin kaverin karjakon
lomalle Kangasniemelle. Sieltä menimme Savonlinnan kautta Punkaharjulle telttailemaan. Seuraavana päivänä näimme Imatran kuohut.

Isä ja äiti olivat kyllä aika huolissaan reissustamme, mutta kilttejä tyttöjä oltiin ja
siitä se elämä alkoi.

[myyrä]

Kesä on tullut; Suomi-laiva lipui äsken ikkunamme alta laituriin. Tervehti äänitorvellaan iloisesti; täältä tullaan Jyväskylä.
70 ja risat tulee tänään myös täyteen huru-ukon vaelluksessa.

Onnea ja monia armorikkaita vuosia. Mukava on kirjoituksiasi lukea kun niistä aina jotain hyvää ajattelemisen aihetta tarttuu mukaan.

[Pirska]

Kesä on tullut; Suomi-laiva lipui äsken ikkunamme alta laituriin. Tervehti äänitorvellaan iloisesti; täältä tullaan Jyväskylä.
70 ja risat tulee tänään myös täyteen huru-ukon vaelluksessa.

   Herzlichen Glückwunsch!   

[vasara]

Vasara on vasuri Koulun kirjoituksen opetus mustekynällä meni melkein hukkaan.... Kolmannelta lähtien sain muistaakseni käyttää mustetäytekynää.      50 vuotta tuli sen ainoan koulun päättämisestä, josta olen todistuksen saanut......

Vasaran kaverit aloittivat tänään jälleen asunto-autolla  matkan Keltto-Moskova-Nizni Novgorod-Joskar-Ola- Kazan- Birsk.
Eläke-ukkoja lähti huoltamaan Inkerin kirkon työkohteiden rakennuksia ja teknisiä laitteita....
Minä istun kotona ja yritän pysytellä varjossa, tekemättä mitään, vaikka mieli mukaan teki.....
Kuukauden heimorahaston tukema matka,,,,Noin 7000 km,  löytyiköhän rahoja tarpeellisten rakennustarvikkeiden ostoon? Vai joutuvatko tänäkin vuonna rahoittamaan omistaan???

[Pirska]

Kesäkuun 1. päivä

Jos olisi niinkuin ennen, niin tänään olisi ensimmäinen lomapäivä koululaisilla ja eilen olisi ollut päättäjäiset. Mutta mikäpä se on enää niinkuin ennen. 

                                                                                    

[Leena]

Tänään muistellaan!

Leenalle vastaan että kansakoulussa istuin kahdenistuttavassa pulsassa salaisen rakkauteni Pekan vieressä ainakin neljännellä. Kaunokirjoitus tehtiin todella puutikulla jossa irtoteriä vaihdettiin tarvittaessa. Ylimääräinen muste pyyhittiin omatekoiseen kuivaajaan. Se oli pyöreistä kangastilkuista ommeltu kasa mikä kiinnitettiin napeilla molemmilta puolilta.
Koulukeittolasta tuotiin pulpetille harmaat valkopilkulliset emalikulhot joihin kauhottiin isoista maitotonkista keittoruokaa tai puuroa.

Vähiten ikävä tuli algebraa, eniten historiaa ja äidinkieltä. Luokanvalvojamme rovasti Aarre Keravuori oli mukava.

Minä olin kiltti keskitason oppilas, mutta en hiljainen. Lausuin ja näyttelin koulun juhlissa aina kansakoulun ekaluokalta asti.

Jopas nyt, meidän ensirakkaudet oli kaimaksia. Täsä on paljon yhteistä...minunkin piti kirjoittaa puutikulla alkuun...tosin vain meidän luokka teki niin...ja opetteli fraktuurakirjaimet...ja keskitason oppilas olin mutten kiltti...ja esiintymään minua ei saanut kirveellä uhatenkaan...

[Leena]

Minä olen käynyt tuollaista koulua. Istuin likan vieressä, joka ahdisteli mua pusuillaan.

Hirveätä.
Toipuukohan tuollaisesta lopulta koskaan...

kai sinä ymmärsit 

[vaivattu sielu]

 
  mellinen kiitos onnitteluista!

Ennen kansakoulussa oli tunti, joka oli määritelty; ympäristöoppi ja askartelu. Syntymäpäivänäni harjoitimme ympäristöoppia käymällä Mansessa. Heleppua, kun navi  nuotitti, vaimo ajoi ja heisuutti perillä pyörätuolissa paikasta toiseen.   

[vaivattu sielu]

Minulta kans, vaikka syy on arvattava.  Onnittelen silti. On josks tehnyt mieleni tervehtiä yksityispostinkin kautta, kun joskus on ollut tylsä olo: Minä kirjoitan aina jotakin typerää, josta tälle ihmiselle tulee kurja olo. Voi kun niin ei olisi. Ajattele siellä tahollasi että se on vain yksi tyhmä  joka pitää Sinusta.  On arvokasta, kun täällä on heitä, jotka ovat kasvaneet pienestä  herännäisyyden piirissä.  Heiltä sitten tulee ne tyhmimmät kysymyksetkin kysyttyä, tietysti. 

Mutta nyt, paistakoon päivä Sinulle!

No mutta, Leena, miten tällaisia ajatuksia? Olen äimänkäkenä. Kun kirjoitukseni on aiheuttanut Sinulle tällaisia mietteitä pyydän anteeksi, tarkoitukseni ei ole ollut loukata.

Herännäisyyden piirissä kasvaminen ei tee kenestäkään erinomaista eikä edes kunnioittamisen arvoista. Vajavaisia ja syntisiä kaikki tyyni.

Tyhmiä kysymyksiä ei ole.

[Mauno]

1. Onnea Jyväskylään vaivattu sielu.
2. Riitta-mummi; kun sinulla on hyviä kirjoituksia myös privaattina, laita niitä rohkeasti Jyväskylään!
3. Vajavaisia ja syntisiä kaikki tyyni - oikke!
4. Jospa jaksaisimme, vaivattu sielu, elokuussa mökkiseuroihin Kuhmoisten metsiköihin?

[myyrä]

No niin. Tänään tuli kirjoiteltua varmaan viikon edestä.

Katoan kesäyöhön.