Puoliso ja Basso olivat aamulla bonganneet kanadanhanhiparin poikasineen Kilpiäistenpohjan laiturilta. Kävin iltapäivällä toteamassa, että totta oli! Neljä suloista poikasta niillä oli välissään. Siinä sitten kaakatettelivat varoituksia pojilleen jos lie minullekin. Rohkeita ja ihmiseen tottuneita ne kyllä olivat.
Naapurin kalamies tiesi kertoa niiden pesäpaikan. En kerro.
Hanhet ovat joillekin jo riesa. Helsingin ja Espoon puistot ovat hyvinlannoitettuja ja uimarannat myös. Mutta kyllä oli uljas perhe. Siinä telkät ja sinisorsat ovat maalais-serkkuja.
Satakieli lurittelee kaiken yötä. Oli Tiitiäisenkin herättänyt yöllä. Kuulema Kotkassakin
rantapusikoissa laulavat.
Eilen kaupunkiin tullessamme näimme vielä aika monta töyhtöhyyppä Asikkalassa.
Ovatko ne todella jo paluumuuttamassa. Harmaasieppo ei ole tainnut vielä edes tulla
Jos hyyppiä oli paljon ja kaikki aikuisia niin kyllä veikkaisin paluumuuttoa. Jää niitä vielä syksyksikin. Kyllähän harmaasiepot on tulleet. Tosin hyönteissyöjien muuttoakin vielä lienee. Lapinuunilintuja, joka on pesimälinnustomme viimeisin tulija, ei ole vielä kovin montaa ilmoitettu. Laji tosin ei ole yleinen.
Taigametsien tarunhohtoisia lintuja, sinipyrstöjä on tavattu ennätysmäärä. Se pesii (jos pesii) täällä esiintymisensä länsireunalla. Meikäläisen jaloilla niitä ei kyllä lähdetä etsiskelemään, koska lauleskelevat P-K:n, Kainuun ja Koillismaan itäosissa korkeilla ja vaikeapääsyisillä vaaroilla. Jospa jalat olisivat syksyllä kunnossa niin pääsisi todenteolla syysmuuttoa seuraamaan. Nykyään kun ei pysty seisomaan yhdessä kohtaa juuri ollenkaan.
Ja nyt iltaretkeilemään...
