Mietteitä tutuista Raamatun teksteistä 2

[Pirska]

Piti ihan uteliaisuuttaan kaivaa esiin huomisen päivän tekstin koko psalmi, joka kuulostaa todella tutulta.

Psalmi 130

1 Matkalaulu. Syvyydestä minä huudan sinua, Herra.
2 Herra, kuule minun ääneni, tarkatkoot sinun korvasi rukoustani.
3 Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi synnit, Herra, kuka silloin kestää?
4 Mutta sinun on armo, sinä annat anteeksi, että me eläisimme sinun pelossasi.
5 Minä odotan sinua, Herra, odotan sinua koko sielustani ja panen toivoni sinun sanaasi.
6 Minä odotan Herraa kuin vartijat aamua, hartaammin kuin vartijat aamua.
7 Israel, pane toivosi Herraan! Hänen armonsa on runsas, hän voi sinut lunastaa.
8 Hän lunastaa Israelin kaikista sen synneistä.

Biblia 1776

Psalmi 130


1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.
2 Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.
3 Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?
4 Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.
5 Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.
6 Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.
7 Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.
8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.

Aika erikoinen tuo 3. jae "Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?"

[Riitta-mummi]

Edelläoleviin vedoten toivon rukousapua lapsuudenystäväni Leenan (ei foorumin Leena) tervehtymisen puolesta. Hän on kärsinyt läpi elämänsä ja usko on silti säilynyt.
Leikkauksen (jälleen yksi) jälkeinen tila huononee.

Auta, kuule rukouksemme! Täältä syvyydestä.   Riitta

[Leena]

Leena muistaa kaimaa, aivan varmasti.    Tässä on se Dosentin runon säkeistön käännösversio joka ei kelvannut Raittilalle virteen 600:

Jos tuskan maljan lasket huulillemme
kärsimys vuotaa yli laitojen
sen silti voimme rohkeasti juoda
kädestäs rakkaasta me saimme sen

[seppos]

Leena muistaa kaimaa, aivan varmasti.    Tässä on se Dosentin runon säkeistön käännösversio joka ei kelvannut Raittilalle virteen 600:

Jos tuskan maljan lasket huulillemme
kärsimys vuotaa yli laitojen
sen silti voimme rohkeasti juoda
kädestäs rakkaasta me saimme sen

Valitettavasti Raittila pääsi laimentamaan muitakin virsiä ainakin 100kpl. Heikki Vaahtoniemen (komitean jäsen) mukaan komitean suurin työ oli hillitä Raittilaa. Hän olisi oikonut kaikki virret.

[Pirska]

Saakoon Jumala, joka yksin on viisas, Jeesuksen Kristuksen kautta ikuisen ylistyksen! Aamen.

Room. 16:27

Samaa lukua jakeesta 25: 25 Ylistys hänelle, joka pystyy voimallaan vahvistamaan teitä, niin kuin ilmoittaa evankeliumi, jota minä julistan, sanoma Jeesuksesta Kristuksesta, se paljastettu salaisuus, joka on ikiajoista saakka ollut kätkettynä!
26 Nyt se on saatettu julki ja annettu ikuisen Jumalan käskystä profeetallisissa kirjoituksissa tiedoksi kaikille kansoille, jotta ne johdettaisiin uskoon ja kuuliaisuuteen.

En voi mitään, että minua jotenkin ärsyttää Paavalin tekstien kieli. En mollaa mitenkään Paavalia, mutta lieneekö vika alkuperäisissä teksteissä vai tekstien suomennoksissa, että äkkipäätä tuntuu, että ihan yksinkertaisiakin lauseita pitää miettiä, että ai niin miten se olikaan. Aivan kuin jotain matemaattista yhtälöä, että plus miinus miinus plus plus, että jaa jaa miten tämä nyt menikään.

[Pena]

Paavalin kiemuraista kieltä on tietääkseni oiottu ja pätkitty aika lailla, kun sitä on käännetty suomeksi.

[öppiäinen]

^^Minulle on väitetty, ettei Paavali alun perin kirjoittanut itse, vaan puhui ja saneli kirjuri-paralle, ja jälki on sen mukaista. Puhe nyt aina on ihan kamalan näköistä, kun se suoraan siirretään kirjoitukseksi.

[Riitta-mummi]

Edelläkuvattua olen miettinyt etenkin silloin kun eräissä suunnissa korostetaan ettei kirjaintakaan saa muutta Raamatun sanasta. Kuinka moneen kertaan onkaan meidänkin suomenkielistä Raamattuamme uudelleen ja uudelleen muokattu aikakautta vastaavalle kielelle.
Ja todella, onko kirjurit aramean tai kreikan kielellä kirjoittaessaan muotoilleet esim. Jeesuksen sanat ja teot niinkin ne olivat.

Suuremmalla sihdillä lukiessa jää siivilään kyllä jokaiselle jotakin, se hänelle tärkein ja arvokkain.  Parempi on olla mittailematta minttuja ja tillejä.

[Pirska]

Viattomien lasten päivän tekstistä:

1. Piet. 4: 12-16

Rakkaat ystävät, älkää oudoksuko sitä tulta ja hehkua, jossa teitä koetellaan, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa. Iloitkaa päinvastoin sitä enemmän, mitä enemmän pääsette osallisiksi Kristuksen kärsimyksistä, jotta saisitte iloita ja riemuita myös silloin, kun hänen kirkkautensa ilmestyy. Kun teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, te olette autuaat, sillä teidän yllänne on kirkkauden Henki, Jumalan Henki. Kenenkään teistä ei tule kärsiä murhamiehenä tai varkaana tai pahantekijänä tai toisten petkuttajana. Mutta sen, joka kärsii kristittynä, ei pidä hävetä, vaan hän kirkastakoon kristityn nimellään Jumalaa.


"Iloitkaa päinvastoin sitä enemmän, mitä enemmän pääsette osallisiksi Kristuksen kärsimyksistä, jotta saisitte iloita ja riemuita myös silloin, kun hänen kirkkautensa ilmestyy."
Onpa siinä ohjetta kerrakseen. Päinvastoin, iloitsen siitä, että en ole joutunut osalliseksi Kristuksen kärsimyksistä.

[mt]

^^Minulle on väitetty, ettei Paavali alun perin kirjoittanut itse, vaan puhui ja saneli kirjuri-paralle, ja jälki on sen mukaista. Puhe nyt aina on ihan kamalan näköistä, kun se suoraan siirretään kirjoitukseksi.

Eikös Paavali työskennellyt teltantekijänä ainakin Aquilan ja Priscillan perheyrityksessä? Teltat kai valmistettiin nahoista. Oletan, että työn ohessa sujui kirjeiden sanelukin.

"Meillä on saamamme armon mukaan erilaisia armolahjoja...se jolla on parkitsemisen lahja... Mitä! Älä nyt niin kirjoita, profetoimista minä tietysti tarkoitin, mutta kun tämä nahka on niin saaterin...älä vaan tätä kirjoita, otetaas alusta taas: se jolla on profetoimisen lahja, käyttäköön sitä sen mukaan kun hänellä on uskoa... ja se minä vaan sanon että tämän nahan parkitsija voi olla hyväkin profeetta, mutta nahkurin hommasta hän ei tiedä mitään..."

Mt

[Riitta-mummi]

Ahdistuksen kohdatessa, kaivan Raamatun edellisen käännöksen kohdasta Roomaiskirjeen 5. luku alusta kahdeksan jaetta. Etenkin lauseet:
"...olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on nyt Jumalan kirkkauden toivo. Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä, mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa."  jne.

Vanhahtavaa, mutta rakasta tekstiä minulle . Ja totta, kun sen tankkaa kovaan kalloonsa riittävän monta kertaa. Sitä vain ihmettelen kun Paavali puhuu monikossa. Kuninkaallista, mutta mehän olemmekin niitä.

[Pirska]

Johanneksen evankeliumin alkua pähkäiltiin Päivän teksti -ketjussa. Seuraavasta linkistä voi kuunnella, mitä Jukka Norvanto kertoo siitä.

Alussa oli Sana

http://www.rkk-sansa.net/raamattu-kannesta-kanteen/?q=rkk-ohjelmat&ut[]=9

Tällä kertaa linkin napsauttaminen ei reagoinut mitenkään, mutta onhan meillä copy-paste -menetelmä.

Ohjelma jakaa linkin sulkumerkkien vuoksi, joten ainoa tapa on kopioi-liitä eli copy-paste
Seppos

[Leena]

En löydä muuta kuin Mooseksen kirjat!

[Pirska]

En löydä muuta kuin Mooseksen kirjat!

Huomasin itsekin, että linkki tuli vähän huonosti, mutta kone jumittui, enkä pystynyt heti korjaamaan. Kokeileppa tuosta:

http://www.rkk-sansa.net/raamattu-kannesta-kanteen/?q=kirjat

[malla]

Edelläoleviin vedoten toivon rukousapua lapsuudenystäväni Leenan (ei foorumin Leena) tervehtymisen puolesta. Hän on kärsinyt läpi elämänsä ja usko on silti säilynyt.
Leikkauksen (jälleen yksi) jälkeinen tila huononee.

Auta, kuule rukouksemme! Täältä syvyydestä.   Riitta

  Muistan rukouksin ystävääsi.