Kirjoittaja Aihe: Isä meidän-rukous  (Luettu 21403 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Hanna

  • armon kerjäläinen
  • Viestejä: 451
Isä meidän-rukous
« : 27.02.07 - klo:17:07 »
Vasta nyt aikuisena olen oikeastaan tajunnut Isa meidan-rukouksen sanoman. Se valtava armo mika siita kumpuaa! Kyllahan sita aina papin perassa jumalanpalveluksissa sopotetaan, mutta pysahdytaanko miettimaan? Se universaali sanoma ja kautta aikojen sopivat sanat.

Mita Isa meidan-rukous on sinulle antanut ja koetko sen laheiseksi? Pystytko rukoilemaan sen aina ajatuksella ja mita mietteita se herattaa? Vai koetko sen vieraaksi itsellesi? Sana on vapaa, kaikille ajatuksille...
On monta tapaa solmia kaunis kimppu ja monta tapaa elää onnellinen elämä

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Isä meidän-rukous
« Vastaus #1 : 27.02.07 - klo:17:13 »
Minua puhuttelee enemmän muoto: anna meille anteeksi meidän velkamme. Syntini on useammin tekemättä tai antamatta jättämistä kuin aktiivista toista vastaan rikkomista.

Poissa vaivainen mato

  • Ostaa kotiin viemisiksi hjuhlaoppaan
  • Viestejä: 297
Isä meidän-rukous
« Vastaus #2 : 27.02.07 - klo:17:22 »
Vaikein kohta Isä-meidän Rukouksessa on: 'Tapahtukoon sinun tahtosi...'
Sitä saa opetella uudelleen ja uudelleen. Kaikki on Isän kädessä ja Hän toimii tahtonsa mukaan.

Poissa Johannes

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1334
Isä meidän-rukous
« Vastaus #3 : 27.02.07 - klo:17:30 »
Lainaus käyttäjältä: "Pena"
Syntini on useammin tekemättä tai antamatta jättämistä kuin aktiivista toista vastaan rikkomista.


Noin se tahtoo olla minullakin. Toki tulee joskus töksäyteltyä kaikenlaista, mutta suurin osa on sitä, että "ei kuulu minulle", "en kehtaa" tms. Ja sitten ajatustasolla on tullut tehtyä vaikka mitä...olen ajatuksissani tappanut ihmisiä ja aiheuttanut kaikenlaista muutakin kiusaa, ollut vahingoniloinen ym. ym.

Parannukseen olisi siis todellakin aihetta, mutta tuo luonto on niin heikko, että vaikeaa tekee, lähestulkoon mahdotonta.

Vaikea kohta on minulle Isä meidän rukouksessa se "niin kuin mekin anteeksi annamme velallisillemme". Vaikea siksi, että sen vain lukee, mutta samaan aikaan tietää, että minusta ei ole siihen. Tiedän hautovani mielessä asioita, jotka saisivat jäädä unohdukseen ja muutenkin minun ei ole helppo antaa anteeksi, jos on "isosta" asiasta kyse.
"Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa."

Poissa kirsus

  • Pistää körttipastillin suuhun
  • Viestejä: 119
Isä meidän-rukous
« Vastaus #4 : 27.02.07 - klo:17:43 »
Kyllähän se kirkossa helposti menee sellaiseksi rutiininomaiseksi ulkoluvuksi. Mutta kotona taas siinä on kyllä ajatus mukana - varsinkin, kun "Isä meidän" - rukoukseen tulee turvauduttua niissä tilanteissa, kun omat sanat eivät enää riitä...

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10375
Isä meidän-rukous
« Vastaus #5 : 27.02.07 - klo:17:56 »
'Tapahtukoon Sinun Tahtosi' ohella haluan nostaa esiin toisen, mikä on myös siirtynyt muuhunkin rukoiluuni, nimittäin "päästä minut pahasta", so. ahdistuksesta, pelosta, riippuvuuksista, välinpitämättömyydestä...
Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024

Poissa mies valaan vatsasta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 690
    • Valokuvia
Isä meidän-rukous
« Vastaus #6 : 27.02.07 - klo:18:44 »
Päästä minut pahasta on ehkä koskettavimpia kohtia tuossa rukouksessa, ja se nostaa aina mieleeni paljon asioita.

USeammin kuitenkin olen miettinyt tuota "niin kuin "niin kuin mekin anteeksi annamme velallisillemme" kohtaa. Itse sen kyllä luen aina muodossa: "niin kuin minäkin anteeksi annan niille, jotka ovat minua vastaan rikkoneet".

Tuo jälkimmäinen tuo usein mieleen, että onko kukaan todella rikkonut minua vastaan? Tulee kullä mieleen moniakin kertoja kun on itse rikkonut jotain toista kohtaan, mutta ikinä en muista, että joku olisi minua vastaan rikkonut, tai että joku olisi minulle millään tavoin veloissa. Enkä siis tarkoita rahallista velkaa. Onko se ettei muista muitten velkoja, eikä lähde niitä perimään sama kuin niiden anteeksi antaminen? Useasti olen miettinyt, että kuinkahan moni kuvittelee olevansa minulle "velassa", ja sen miettimiseen uhraa aikaa. Toivottavasti ei kukaan.
Pienellä palkalla paikkaansa etsimässä

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Isä meidän-rukous
« Vastaus #7 : 28.02.07 - klo:09:51 »
Martti Rautanen ja kumppanit tekivät yli sata vuotta sitten viisaasti, kun käänsivät Ambomaalla jokapäiväisen leivän puuroksi, kun eihän siellä silloin leipää syöty.

Poissa vaivainen mato

  • Ostaa kotiin viemisiksi hjuhlaoppaan
  • Viestejä: 297
Isä meidän-rukous
« Vastaus #8 : 28.02.07 - klo:14:47 »
Eräs vanha ystäväni sanoi: Isä meidän rukousta on vaikea lukea. Siinä lukiessa ennättää käydä monta kertaa tunkiolla. Tottavie, pitää paikkansa.

N.K. Malmivaaran Isä meidän rukouksen selityksessä sanotaan 'jokapäiväisen' leivän tarkoittavan huomispäivän leipää.
Se  on sikäläinen ( oliko se seemiläinen?) ajattelutapa.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Isä meidän-rukous
« Vastaus #9 : 28.02.07 - klo:17:41 »
Isä meidän on tullut lähelle minua muillakin kielillä kuin suomeksi. Lapsuudessani Ambomaalla sitä kuuli ehkä useammin ndongaksi: Tate yetu ngu u li megulu. Eräässä lapsuuteni merkittävimmässä hetkessä nunna luki sen saksaksi: Vater unser der du bist im Himmel. Mahalia Jacksonin laulama Our Father which art in heaven teki koulupojalle todeksi luvatun maan kuten Jaakko Löytty asian sanoo. Latinan Pater noster qui es in coelis on jäänyt etäisemmäksi, vaikka olen kieltä koulussa päntännytkin. Lähinnä tulee mieleen, että isä Camillo määräsi toveri Pepponelle rutkasti paternostereita katumusharjoitukseksi silloin harvoin, kun sai hänet rippituoliinsa. On siitä rukouksesta moneksi!

Poissa Timo

  • Körttiläisyyden jäljillä
  • Viestejä: 2
Isä meidän-rukous
« Vastaus #10 : 02.03.07 - klo:19:35 »
Pari vuotta sitten julkaistiin Olli Hallikaisen väitöskirja Isä Meidän -rukouksesta. Sen mukaan alkuperäinen muoto on ollut velkojen anteeksisaaminen.

Jeesus-liikkeen ensimmäiset jäsenet olivat todella köyhiä ihmisiä joille veronmaksusta johtuva velkavankeus oli jokapäiväinen huolenaihe.

Poissa Johannes

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1334
Isä meidän-rukous
« Vastaus #11 : 03.03.07 - klo:09:36 »
Käsittääkseni katolisissa kirkoissa käytetään edelleen tuota velka-muotoa. Samoin luterilaisessa monet vanhemmat ihmiset käyttävät sitä edelleen. Tosin nyt on uudistetu versio ollut jo niin pitkään yhteisessä käytössä, että se pikku hiljaa vie sijaa vanhemmalta muodolta. Itse opin sen velka-muodon ekana joskus alla kouluikäisenä, kun vanhemmat opettivat ja rippikoulussa opettelin sen uudemman muodon.
"Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa."

Poissa Jouni75

  • Kulku käy kohti Paavon Pirttiä
  • Viestejä: 25
Isä meidän-rukous
« Vastaus #12 : 28.03.07 - klo:05:20 »
Itse koen, tapahtukoon Sinun tahtosi, jotenkin huojentavana.
Ei tarvitse itse, keskeneräisenä ja pienenä ihmisenä käydä ratkomaan
kaikkea sitä mitä kaikkea tulisi tapahtua, sillä Jumala on kaikkivaltias
ja Hänen ymmärryksensä rajaton.
Herran haltuun...

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16857
    • http://www.samila.1g.fi
Isä meidän-rukous
« Vastaus #13 : 28.03.07 - klo:09:25 »
Lainaus käyttäjältä: "Jouni75"
Itse koen, tapahtukoon Sinun tahtosi, jotenkin huojentavana.
Ei tarvitse itse, keskeneräisenä ja pienenä ihmisenä käydä ratkomaan
kaikkea sitä mitä kaikkea tulisi tapahtua, sillä Jumala on kaikkivaltias
ja Hänen ymmärryksensä rajaton.
Herran haltuun...


Ilokseni olet ymmärtänyt sen aivan oikein. Olen ollut huolissani kun niin monissa ryhmissä yritetään saada jonkun muun tahtoa Jumalan tahdoksi. Se ei ole, kuten tästä rukouksestä käy hyvin esille mitenkään mieluista Kristukselle. Siis tapahtukoon Jumalan tahto eikä minun ja pitäköön Jumala huolen, että osaisian erottaa ne toisistaan.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

uskova

  • Vieras
Isä meidän-rukous
« Vastaus #14 : 29.03.07 - klo:09:01 »
Mahtavaa! Isä meidän - rukous on niin valtavan suuri ja voimallinen rukous, johon varmasti tulee vastaus mutta ei meille itsellemme aina niin mieluisa. On hyvä rukoilla tosiaan sydämestään eikä toisten mukana kaavan takia.

Minulle koko rukous on yhtä juhlaa:

"Isä meidän, joka olet taivaissa" - Hän on MEIDÄN Isämme! Joka on taivaissa!

"pyhitetty olkoon sinun nimesi" - Hänen nimeään on suunnattoman hienoa ylistää, tässä pyhittäminen tarkoittaa muista asioista erottamista ja muiden asioiden yläpuolelle kohottamista.

"tulkoon sinun valtakuntasi" - Jumalan valtakunta on sisällisesti meissä, Jumalan valtakunta ei tule näkyvällä tavalla. On kuin rukoiltaisi meidän sisimpämme muuttumista tuossa, sisimpämme muuttumista Jeesuksen vanhurskauden ja pyhyyden mukaiseksi, puhtaaksi.

"tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa" - tämä on jotain, jota kaikki eivät rukoilisi jos ymmärtäisivät, että Jumalan tahto heidän kohdallaan on vapautuminen syntielämästä, vanhurskautus, pyhitys ja puhdistus.

"Anna meille tänäpäivänä jokapäiväinen leipämme" - ihminen ei elä ainoastaan leivästä vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee. Tämä ei ole pelkän ruoan pyytämistä vatsaa varten vaan hengen ravinnon pyytämistä, Jumalan sanaa vaikkapa raamatusta tai suorana ilmestyksenä tai profetiana.

"Anna meille meidän syntimme/velkamme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet" - anteeksianto sana kreikankielessä tarkoittaa muutamaa asiaa suomen kielellä: anteeksianto, sovitus, vapautus, vapaus. Nämä kaikki kulkevat rinnakkain, ei ole yhtä ilman toista. Myöskin tässä rukouksessa tunnustetaan anteeksiannon 'ehto': on annettava anteeksi niille, jotka ovat rikkoneet itseä vastaan, jotta Jumala antaisi meille anteeksi. Raamattu ilmoittaa tämän eikä anteeksianto ole todella asian unohtamista vaan myös sovittamista, vapautusta. Luetaan Jeesuksen sovitustyö muidenkin osaksi, vapauttakaamme heidät syyllisyydestä meitä kohtaan.

"Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta" - Jumalan tahto on viedä meidät pois kiusauksista ja antaa meidän voittaa ne, päästää meidät pahasta, siksi tässä rukoillaan sitä.

"Sillä sinun on valtakunta, voima ja kunnia, iankaikkisesti! Amen!" - Tunnustetaan Jumalan valtasuuruutta! :) Amen, olkoon niin, totisesti.