Minä en harrasta muita kuin Suomen talven kestäviä lajeja. Niistäkin vain perinteikkäitä, ei mitään liian "hienoa" meidän pihaan.
Kurttulehtruusun sallin kasvaa, vaikka se onkin vieras tulokas. Se on kaunis kukkiessaan ja marjojakin tykkään katsella sekä syödä.
Kukat ovat lähes kaikki perennoja tai sipulikasveja. Yksivuotisia laitan vain mökille yhteen penkkiin. Tuoksuhernettä ja köynnöskrassia.
Maljakkoon poimin usein niityn kukkia. Ailakkia, kurjenkelloja,päivänkakkaraa, puna-apilaa, lemmikkejä, siankärsämää, ja mataraa harsokukaksi.
Sireenipensaat, pihlajat, tammet , koivut ja havupuut reunustavat avointa nurmikkoa niin maalla kuin kaupungissa. Nurmikolla on jälkikasvun lupa pelata pallopelejä. Suojaan kukkapenkin reunan verkolla. Se pitää sekä pallot että koirat omilla reviireillään.
...
Kokeilin kerran mökillä minäkin parsakaalin karvatusta. Hyvin ne kasvoivatkin. Mutta sitten huomasin kaikissa kukinnoissa musta-keltaisia suuria toukkia solkenaan. Lähellä on paljon nokkosia, taisi nokkosperhonen löytää munilleen otollisen kehitys-alustan.
Nykyään kasvatan vain yrttejä, salaattia ja mansikkaa. Ja hiukan perunaa harson alla. Lipstikka on otollinen jokavuotinen kasvi. Siitä saa kuivattamalla soppamaustetta koko talveksi.
Tänään satoi mukavasti aamupäivällä. Vuorenkilven lehdet puhdistuivat ja alkavat nousta . Nurmikoille sade on elävöittävä. Vielä hiukan lannoitusta niin sammaleetkin saavat väistyä uuden nurmen kasvun tieltä.