Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Sanneli - 14.12.08 - klo:16:09
-
Heipä hei! Nimimerkin Eliza päivät ovat nyt olleet ja menneet koska rekisteröidyin juuri tänne Sannelina, joka on paljon parempi nimimerkki siksi että se on käytössäni kaikkialla muualla. Ja kuulostaa enempi Sannalta. En enää muista mistä tuo nimi Eliza tuli joten turha semmoista nimimerkkiä on pitää.. :wink:
Tuleva Sanneli on siis ex-Eliza ja sitä saa haukkua tahi kiitellä ihan samoista asioista kuin Elizaakin! :D
Liisa, kuinka tuon vanhan nimimerkin saa poikkeen? Vai onko se täälä ikuisesti?
-
Oho täähän toimii! Kiitti Liisa!
-
Kiva, kun et tuon kauempaa pysynyt poissa ja tulit takaisin!
-
Muillekin vinkiksi, että jos haluaa käyttäjätunnuksensa vaihtoon -> viesti siitä minulle.
(Mutta älkää please kaikki heti innostuko ajatuksesta. Kaikilla on just nyt tosi hyvät nimimerkit. Vinkki vain vaihtoehdoksi sille, että luotaisiin uusia kaksoistunnuksia.)
Mäkin lähden nyt pois. Palaan taas, kun on koira ulkoilutettu. ;)
-
Moi Sanneli! Ookko sä vielä se sukulaistyttö?
-
Joo :D
-
Sanneli ja Lars Mikael!
Kiinnostaa minuakin tuo sukulaisuus - mitä se on?
kertokaa Maunollekin vaikka rivatisti.
-
Sanneli ja Lars Mikael!
Kiinnostaa minuakin tuo sukulaisuus - mitä se on?
kertokaa Maunollekin vaikka rivatisti.
Lars Mikael on sukua Kaisa Kalliolle, minä Kyösti Kalliolle - näinhän se meni? Eli mekin oomma Lars Mikaelin kanssa melkein sukua :D
-
Sanneli ja Lars Mikael!
Kiinnostaa minuakin tuo sukulaisuus - mitä se on?
kertokaa Maunollekin vaikka rivatisti.
Lars Mikael on sukua Kaisa Kalliolle, minä Kyösti Kalliolle - näinhän se meni? Eli mekin oomma Lars Mikaelin kanssa melkein sukua :D
Näin se meni. Meidän on otettava myös Mauno sukuremmiin mukaan ja kyllähän se meille sopii? :smt038
-
No niin!
Kylläpä täsä ny kelepaa, ku on resitentin kansa samasa kirijoisa! En taijja kuitenkaan ihan samalla sivulla olla Kyöstin kans. Sen haualla Nivalasa ja patsaan tykönä Helsingisä oon sillon tällön käyny.
Mauno
-
Muistan aina, kun luin aikoinaan valtakunnallisesta aamulehdestä runoilija Pentti Holapan kolumnin, jossa hän kertoi kätelleensä henkilöä, joka oli kätellyt Picassoa ja muistavansa sen aina.
-
Muistan aina, kun luin aikoinaan valtakunnallisesta aamulehdestä runoilija Pentti Holapan kolumnin, jossa hän kertoi kätelleensä henkilöä, joka oli kätellyt Picassoa ja muistavansa sen aina.
No tästäpä tulee mieleen, että minä halasin viime kesänä henkilöä, joka on kätellyt George W. Bushia ja ollut sen kanssa samassa valokuvassakin. Mutta ei se nyt minulle niin vaikuttava hetki ollut ;)
-
Muistan aina, kun luin aikoinaan valtakunnallisesta aamulehdestä runoilija Pentti Holapan kolumnin, jossa hän kertoi kätelleensä henkilöä, joka oli kätellyt Picassoa ja muistavansa sen aina.
No tästäpä tulee mieleen, että minä halasin viime kesänä henkilöä, joka on kätellyt George W. Bushia ja ollut sen kanssa samassa valokuvassakin. Mutta ei se nyt minulle niin vaikuttava hetki ollut ;)
Pese jo kätesi. :wink:
-
Sen haualla Nivalasa ja patsaan tykönä Helsingisä oon sillon tällön käyny.
Nivalassa on Nivalassa ellei sitte olla Pajingisa misä jo tulee nämä ylivieskalaisvaikutteet :D
-
Sanneli!
Mulle on sama, miten Nivalasa tai Ylivieskasa puhutaan, tai Pajingisa. Mää puhun niinku oon Sievisä aikanaan oppinu! Sievisä ei oo yhtään sannaa, josa ois dee-kirijain.
Muistelee Mauno
-
Tampereella on yhdessä ainoassa: Lekendraarinen!
-
Hollolan Lahless ja Palasjoell käytetään mahlottoman paljon ällää
ei siis ärrää.
Orimattilas sanotaa miä ja meitin,mutt myö karjalaiset hastellaan
mie jä meijän .
Varsinais-Suomalainen vävyni sanoo joka väliin: tua noin
Raumalainen ystäväni puhhuu niin luannikkaast
Onhan näitä vaikka kuinka paljon.Murre on rikkaus, jota Maunolla
on paljon, onko valtaa ?
-
Missään ei puhuta niin puhlasta Suomia, kun Hollolas.
-
Härmän murre son paras. Mun äiti on kotoosin Härmäst niin tuloo ittekki toimitettua notta mihinä ja johonaki. Ja jos viikkua pirempään on mummalla kyläs niin rupiaa deet muuttuhun reeksi.
-
Kymiläinen on suomen rumin murre ja siitä ollaan siellä ylpeitä. Minä olen ajoissa pelastautunut joen euroopanpuoleiselle rannalle.
-
Olen asunut 24 vuotta sitten vuoden Kuusankoskella.
Siellä kuulin sanottavan esimerkiksi näin: "min" ja sin" sekä "sellain", "sellaist", "tällain", "tällaist" jne.
Ensin vähän oudoksutti, pian siihen korvani tottui. Ei se minusta rumaa ollut.
-
Kymiläinen on suomen rumin murre ja siitä ollaan siellä ylpeitä.
Tuoho en ossoo sannoo mittää, ku en tunnista kymin murretta, mutta sen siijaan voen sannoo, ettei vielä oo keksitttynnä savon murretta voettanutta.
Jotkut kaverit aena sannoo, että minä puhun savvoo, mutta ite en sitä huomoo. En kuitenkaa kovin levveetä savvoo puhu, vaan lähinnä kae se tulloo ilimi yksittäessissä sanoessa ja paenotuksissa. Ossoon kuitenniin puhua levveeemminnii jos ilikiän. Oon kuitennii aekasta ylypee siitä! Oon myös kerräilynnä talteen erj'laesia sananparsija ja muuta paekallista suunsoettoo ja tullee vastaan aena kaekkee mielenkiintosta. Sellasia kuin poespoekkeen, noheva ja muuta vastaavoo.
-
Nyt sattui sikäli hauskasti, että Sanneli voitti. Härmän erityisesti Ylihärmän Vesiluoman murre on Suomen arkaistisin (siis vanhin). Se kuulostaa tosi makealta.
-
Sanokeepas, hyvät immeiset, missä päe Suomee huastetaa näe: "Kyllä se ves' ol' eile salollaa". Tae: "Otat siä tuon kinku kanssa ees pikkase tätä äetis laettamata lanttulaatikkova?"
-
Mikkelissä
-
Hyvä satman! Sinähän annoit ihan oikean vastauksen kuin apteekin hyllyltä. Tosin tarkennettakoon: ei vain Mikkelissä, vaan vähän laajemmaltikin Etelä-Savossa.
Tuo "salollaa" on kiintoisa. Se on nimittäin päijäthämäläistä vaikutusta Etelä-Savossa, peräisin kai Hollolan Lahlest :D. "Salollaa" tarkoittaa näet yleiskielisesti "sadollaan". Päijäthämäläiset ja eteläsavolaiset ovat siis olleet jo varhain toistensa kanssa kosketuksissa, tekemisissä tai tukkanuottasilla... Mene tiedä.
Mikkelissä persoonapronominien "miä, siä" rinnalla käytetään myös "mietä" ja "sietä". Se on pääosin karjalaisvaikutusta. Mikkeliinhän tuli paljon evakkoja Karjalasta, ja seutu on myös lähellä Etelä-Karjalaa ja pohjoista Kymenlaaksoa. Sitä paitsi: Kotka oli aikoinaan savolaisten Amerikka. Mikkelin seudulta kuljettiin myös Viipuriin, jopa Pietariin paljon.
Kotkan-Haminan seudulla ja muuallakin Kymenlaakossa on myös saatettu sanottu: "miä" ja "siä". Sekä myös Orimattilassa, kuten Riitta-mummi, (ainakin tuo "miä") edellä kirjoitti.
Lappeenrantalainen sanoo: "miuta" ja "siuta", mikkeliläinen "miuva" ja "siuva" tai: "minuva", "sinuva".
Huomattavasti kiintoisampia kuin yksittäiset äänne- ja muoto-opilliset erot tai yksittäiset sanat eri murteissa ovat minusta eri seutujen ihmisten "puheen musiikit, sävelkulut". Vaikkei henkilö käyttäisi ainuttakaan murresanaa, niin tarkka korva kyllä erottaa hänen puheestaan aksentin, säveleen. Tosin jotkut ovat häivyttäneet sen puhestaan joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Muutto pois kotiseudulta ja pitkäaikainen oleskelu eri murrealueella kuolettaa joidenkin ihmisten lapsena ja nuorena käyttämän murteen. Sitten ovat vielä "juurettomat", jotka ovat vaihtaneet lapsuudessaan ja nuoruudessaan tiheään kotipaikkakuntaa. Heillä ei tietenkään ole mitään erityistä kotipaikkaa - tai seutua. Toiset taas pitävät sitkeästi kiini omasta murteestaan, olivatpa missä tahansa.
Suomen Pankin Mikkelistä kotoisin olevan pääjohtaja Erkki Liikasen puheessa en kuule juurikaan mikkeliläistä "nuottia", mutta ei hänkään oikein pysty sanomaan kokonaan avartumattomasti sananalkuisia diftongeja.
Mikkeliläislähtöinen näyttelijä Aake Kalliala on kuusankoskelaislähtöisen Pirkka-Pekka Peteliuksen kanssa tuonut muutamissa koomisissa hahmoissaan parhaiten ja hauskasti esille mikkeliläistä puhetyyliä ja yleensäkin mikkeliläisyyttä. Hänhän on kuulemma poiminut monet roolihahmonsa suoraan Mikkelin torilta.
Nykyäänhän ei kielentutkijoiden mielestä Suomessa enää ole varsinaisia murteita vaan alueellisia puhekieliä, joiden pohjana on paljolti helsinkiläistyylinen puhekieli tai slangi.
Ja jokaisella meistähän on vielä oma ainutlaatuinen puheäänemme.
Päätän "murre- ja kielitieteellisen" katsaukseni tähän.
Huh-huh!!!
-
Jos murrekeskustelu loppui jo, niin kuinka monta kieltä Suomessa perinteisesti puhutaan? Minä oon kuullu ainakin:
- suomea
- saamea
- romanien kieltä
- raumaa
- ruotsia
- lapsenkieltä
Onkohan muita?
-
...Mikkeliläislähtöinen näyttelijä Aake Kalliala ...
Kun Aake Kalliala ja Heikki Kinnunen tapaavat, he puhuvat mikkeliä.
-
"Lähtää iskäkaa jonnee!", "huolit siä posson?", "puu kaatuaa" ja "mie pein" ovat korvaani tarttuneita kymiläisyyksiä. Lisäksi kieltosana on yleensä "eikä", mikä ihmetytti aluksi pirkanmaalaista vaimoani. Siellähän mitää kialtosanaa käytetä.
-
Tuttuja ovat Pena miulle äidin puolelta Virolahtelaisyntyiselle mummille.
Virolahti oli ensin Kaakkois-Hämettä,sitten Lounais-Karjalaa , nyt Kymen-
laaksoa, ja Haminalais-serkkuni puhuvat juuri noin kuin kirjoitit.
Rajantakainen äitini syntymäkylä Orslahti,oli itäistä Virolahtea ja siellä
puhuttiin karjalaisemmin kuin esimerkiksi Ravijoella tai Klamilassa.
Entä sitten eri paikkakunnille ominaiset vuosisataiset sukunimet.
Virolahdelta muistuu sellaisia harvinaisuuksia täällä Hämeessä päin kuin
Mutku,Mässeli,Jähi,Nakari,Haaja,Häsä,Viisas,Kouki.,Värri ja paljon muita
mistä lienevätkään alunperin? Olisivatko saaneet eteläiseltä naapurilta
Viroöta vaikutteita ?Tietääkö joku kielentuntija ?
-
Jos murrekeskustelu loppui jo, niin kuinka monta kieltä Suomessa perinteisesti puhutaan?
Pohjois-, inarin- ja kolttasaame ovat kai virallisesti kolme eri kieltä. Inarinsaame olisi tällöin kaikkein suomalaisin kieli, nimittäin ainoa pelkästään Suomen alueella puhuttu kieli ;-)
Ja jonkun luokituksen mukaan Salmin ja Suojärven murteet Laatokan Karjalassa olivat ennemmin karjala-aunusta (jos se lasketaan omaksi kielekseen) kuin suomea. Ja eikös venäjääkin oltu puhuttu vuosisatoja joissain Kannaksen kylissä, ainakin Kyyrölässä.
-
http://www.kolumbus.fi/rastas/kieli/karkiel1.html
-
Luettelin suomalaisia kieliä, joita olen kuullut. Muistelin kyllä eri saamenkielet, mutta kun en niitä osaa toisistaan erottaa (kun en sitä kieltä osaa), niin pistin sen yhdeksi kieleksi.
Mutta on vielä ainakin yksi kieli, jota Suomessa käytetään yleisesti, mutta minä en sitä ole kuullut. En sitä vielä kerro, vaan arvuuttelen muilta - mikä kieli se on?
-
Esperanto
-
Paras kieli on Tornionjokilaakson meänkieli.
- hoota vaijjoka paikhaan!
Sielä met menhään ja tulhaan, ostethaan Ruottista
hantuukit ja ämpärit ja funteerathaan sitte jälkheenpäin mitä
tuli tehyks. Ja kläpit juoksevak kartanolla ko hullut.
Häätyy vishiin kohta mennä nukkuhmaa.
-
Luettelin suomalaisia kieliä, joita olen kuullut. Muistelin kyllä eri saamenkielet, mutta kun en niitä osaa toisistaan erottaa (kun en sitä kieltä osaa), niin pistin sen yhdeksi kieleksi.
Mutta on vielä ainakin yksi kieli, jota Suomessa käytetään yleisesti, mutta minä en sitä ole kuullut. En sitä vielä kerro, vaan arvuuttelen muilta - mikä kieli se on?
No viittomakielihän se.
-
Seppos!
Tuolla aikaisemmin luettelin jo ne ruotsit ja mustalaiskielen. Mutta yhtä kinusin, jota en ole Suomessa kuullut.
hm oivalsi oikein, eli viittomakieltä en ole kuullut! Suomessa puhutaan suomalaista viittomakieltä. Lahdessa toimii myös "Lauletaan viittoen-kuoro" joka oli mm. viime pyhänä Ristinkirkossa Kauneimmissa Joululauluissa esiintymässä ja samalla tulkkasi joululaulut monelle kirkkovieraalle.
Meän kieltä oon kuullut usein pohjoisen reisuilla.
-
Tuo "salollaa" on kiintoisa. Se on nimittäin päijäthämäläistä vaikutusta Etelä-Savossa, peräisin kai Hollolan Lahlest :D. "Salollaa" tarkoittaa näet yleiskielisesti "sadollaan". Päijäthämäläiset ja eteläsavolaiset ovat siis olleet jo varhain toistensa kanssa kosketuksissa, tekemisissä tai tukkanuottasilla... Mene tiedä.
Myöhäinen täydennys Ruohon murre- ja kielitieteelliseen katsaukseen - pääsin näet vasta joulunpyhiksi maakuntahistoriallisen kirjallisuuden sijaintipaikkaan.
Savon ja Hämeen vanha maakuntaraja kulkee Hirvensalmen pitäjän länsilaitaa. Vahvaselän kylää Suonteen rannalla pidetään Savon läntisimpänä kylänä ja sen lähistön tyypillisiä rajaseutunimiä ovat Rajakangas ja Hämeenmäki. Keskiajalla Hirvensalmen lounaislaidalle on saattanut tulla asutusta juuri Hollolan suunnasta. Paikkakunnan vanhoista sukunimistä voidaan havaita myös jonkin verran hämäläisperäisiä nimiä. Suhteellisen myöhään säilynyt hämäläinen piirre on Vahvaselän kylän kova reikäleipä.
Keskiajalla Savon ja Hämeen asumaton raja-alue oli kummankin heimon erämaata, ja eränautinta-alueet sijaitsivät melkoisen sekaisin. Tästä aiheutui riitoja 1400-luvulla. Riitaisuuksista kertonevat muun muassa paikannimet Toralahti ja Torakallio. Rajariitojen ratkaisussa osapuolet esittivät viranomaisille käsityksiä, joiden nykyiseen versioon voi tutustua esim. Helsingin ja Sipoon pakkoliitoskeskusteluissa. Kruunun määrittelemästä rajasta huolimatta riidat jatkuivat 1800-luvulle saakka pitäjien välisinä vääntöinä, joihin osallistuivat muun muassa joutsalaiset.
Mt
-
Haaskoo murrekeskustelua tässä ketjussa
Sanneli!
Mulle on sama, miten Nivalasa tai Ylivieskasa puhutaan, tai Pajingisa. Mää puhun niinku oon Sievisä aikanaan oppinu! Sievisä ei oo yhtään sannaa, josa ois dee-kirijain.
Muistelee Mauno