Elukat III

[Riitta-mummi]

Piha-arkareissa tänään näin sekä sitruunaperhosen että nokkosperhosen. Nokkosperhonen huomasi heti ensimmäiset avautuneet krookukset.

Aurinko lämmitti jäte-astian kantta ja siinä oli kymmenittäin raatokärpäsiä.

Todellinen kevätpäivä. Autokin tuli siivottua sisältä ja päältä. Basso nukkui pari tuntia terassin kynnysmatolla ja kuulosteli meidän touhujamme.

Kilpiäisten lahdella oli aamulla kymmenen joutsenta (Matin pinnat).

[Riitta-mummi]

Kahden myrskyisen päivän jälkeen taas ihana kävelykeli. Aurinkoa, muutama lämpöaste
eikä tuulta laisinkaan.
Lähdimme kolmistaan. Basso riemuitsee kun saavat minut mukaansa.

Kylän koirat olivat joukolla ulkoiluttamassa isäntiään ja emäntiään. Yhden käden sormet ei riitä niiden laskemiseen joita kohtasimme kolmenvartin lenkillä.
 Kaksi kääpiösnautseria, Pete ja Mörkö. Pete on Basson paras poikakaveri. Mörkö on tyttö ja näytti heti että hän määrää. Sitten vitivalkoinen koulutuksessa oleva samojedipystykorva. Ei rähise enää toisille koirille. Sitten bison frise´ja sen kanssa sekarotuinen . Sitten musta labbis ja naapurin Sohvi, viiskytäkiloinen kultainen noutaja.  Enimmäkseen makailee pihalla, joskus suostuu kävelemään. Vielä portugalin vesikoira ja pinseri.
Olemme todenneet että liki joka toisessa talossa on koira.
Ihmiskontaktien vähetessä koirakontaktit lisääntyy.

[Tiitiäinen]

Fretti-neiti on ihan masentunut, kun mie oon ollu niin täystyöllistetty opparin kanssa...

Mutta iloa sillä on ollut pääsiäismunien yllätyksistä. Saatiin äidin kanssa pienet kumiset koirat, joista toisen olenkin jo virittänyt narun perään...se on Vinhan suosikkilelu. Juuri sopivan kokoinen, että sitä on kiva järsiä, sopivan kovaa, niin ettei siitä irtoa paloja ja ah, kumia! Vinha rakastaa kumia! Sen oikein näkee miten se menee nenä pitkällä kumikoiran perässä, ihana houkutteleva kumintuoksu saa pienen näätäeläimen ihan tolaltaan, kuin kissanminttua kissalle on kumi fretille!

Ja Tiitiäinen kiittää, että vihdoin on joku lelu, joka on parempaa kuin varpaat, jalkaterät ja lahkeet...saa istua rauhassa kun vähän leikittää kumikoiralla! 

[Riitta-mummi]

Saattaa olla että Vinha tapaa kesällä oikean Basso-koiran. Leikkileluksi se ei suostu, mutta Basso voi lahjottaa muutaman kumilelunsa Vinhalle. Se nimittäin i n h o a a
kumin hajua. On tullut hankituksi silloin kun en sitä tiennyt. Ovat seisoneet käyttämättä yli 10 vuotta.
Tennispalloja ja villasukkia on siitä kiva pureskella  siksi että saa syljeskellä nöhtää suustaan.
Sama juttu leppäklapien kanssa. Basso kuorii niitä ja syljeskelee palaset ympäriinsä.

Kaupan puruluut(lehmän nahkaa) se hautaa ensin pehmiämään . Usein se hakee jonkin niistä näytille, kokeilee onko sopivasti muhinut ja jos ei ole, vie toiseen piilopaikkaan.
Sillä on kymmeniä paikkoja joihin se yrittää salaa ne viedä, mutta kyllä me ne suunnilleen tiedetään.
Eikä se koskan unohda yhtään kätköään.

[PekkaV]

Siilit ja karhut ovat kevätkörttejä.

[Riitta-mummi]

 
 Olemme nyt lähes varmoja että Bassosta on tullut kuuro. Se osaa sen vain niin hyvin peittää muilla aisteillaan ettei sitä hetikään huomannut.

Kun voipaketti rapsahtaa keittiössä se on kohta paikalla. Luulin sitä kuulemiseksi. Se on sen 100.000 kertaa ihmistä parempi haju-aisti kun tuo sen herkun ääreen.

Ulos lähteminen remmikävelylle on sen suuri ilo. Äsken Matti helisteli puolikuristavaa kaulapantaa jossa on osa kejua sen korvan juuressa. Ei mitään reaktiota. Sitten kun se näki remmin yksi hujaus vain kun se oli menossa.

Näkökään yli 90-vuotiaan ihmisen ikäisellä koiralla ei ole entisensä. Toisessa silmässä on ollut haava joka on arpeutunut.

 

[Pyryharakka]

Käytiin äsken katsomassa viime talvista karhunpesää. Se on kahden kilometrin päässä meiltä. Meidän kylätie jatkuu naapurimme jälkeen metsätaipaleena. Tältä tieltä ei tarvitse poiketa kuin n. 160 metriä metsään, pesälle.
Kovin oli vaatimaton pesäpaikka. Tiheikköön, kuusen juurelle oli taitettu kuusenhavuja pehmikkeeksi. Keväällä lumiaikaan oli asiaatuntevampi metsästäjä käynyt pesän etsimässä ja jäljistä arvioinut, että se oli nuoren karhun ensimmäinen talvipesä.

Kun tulimme pesältä tielle, poikkesimme toiselle puolelle Vapon suon pistotille. Menimme katsomaan onko siellä miten paljon vettä ojissa. Löydettiin siltä pistotieltä aivan tuoreet karhunjäljet. Niitä ei ollut edes öinen sade pehmitellyt.

[tosikkoko]

Käytiin äsken katsomassa viime talvista karhunpesää. ... Löydettiin siltä pistotieltä aivan tuoreet karhunjäljet. Niitä ei ollut edes öinen sade pehmitellyt.

Pyryharakalla on kyllä isommat kohteet kun minulla, ts näimme wapunpäivänä Seitsemisen kansallispuistossa useita kevätaktiivisia sammakkoja 
Naaras näytti olevan selvästi isompi kuin uros ja mietimme myös sitä, että sitten kun sammakot kasvavat nuijapäistä "oikeiksi" poikasiksi, niin jäävätkö ne oman onnensa nojaan, vai ruokkiiko emo niitä jotenkin? entäs isänsä, osallistuuko se mitenkään enää tuohon työhön? (veikkaisin että ei)

Pienet sammakot.....
http://www.thecreativenut.co.uk/acatalog/PAT044%20Frog.jpg

[PekkaV]

sAMMAKKO ON VIIKON LUONTOÄÄNI.

[Leena]

Käytiin äsken katsomassa viime talvista karhunpesää. Se on kahden kilometrin päässä meiltä. Meidän kylätie jatkuu naapurimme jälkeen metsätaipaleena. Tältä tieltä ei tarvitse poiketa kuin n. 160 metriä metsään, pesälle.
Kovin oli vaatimaton pesäpaikka. Tiheikköön, kuusen juurelle oli taitettu kuusenhavuja pehmikkeeksi. Keväällä lumiaikaan oli asiaatuntevampi metsästäjä käynyt pesän etsimässä ja jäljistä arvioinut, että se oli nuoren karhun ensimmäinen talvipesä.

Kun tulimme pesältä tielle, poikkesimme toiselle puolelle Vapon suon pistotille. Menimme katsomaan onko siellä miten paljon vettä ojissa. Löydettiin siltä pistotieltä aivan tuoreet karhunjäljet. Niitä ei ollut edes öinen sade pehmitellyt.

Hurjia naapureita. Vaikka, kai tekin olette sen elukan mielestä.

[Tiitiäinen]

No niinpäs...kylläpä se niin tuppaa olemaan, että normaaleissa olosuhteissa karhu pelkää ihmistä, ja pyrkii aina väistämään. Ite ainakin oon ihan satavarma että karhu on monasti nähny  miut vaikken itse ole karhua nähnyt kertaakaan...

Jehki söi sisiliskon...mokomakin ryökäle... 

[Pena]

Minä näin rusakon Kivisalmen rantapuskia pupeltamassa. Sekin näki minut ja koikkelehti kuusen oksien alle piiloon. Tasapeli.

[Pyryharakka]

Tosikolle tiedoksi, että enhän miekään sammakkoja suurempia tuolla metsässä juuri näe. Jälkiä vaan. Kiivaimmin kimppuuni hyökänneet elukat on olleet hyttysiä, hirvikärpäsiä, paarmoja ja rähmäkärpäsiä.

Kohtapuolin kiinnostukseni kohteena on metsätien toisessa päässä, ojan pätkä. Siellä olen jo monena vuonna käynyt kevään ja alkukesän seuraamassa vesiliskojen elämää. Tiitiäinen näki ensimmäisenä lenkillä yhden vesiliskon. Sitten alettiin oikien tietoisesti etsiä niitä. Löytyi tuon 5 km:n mittaisen metsätaipaleen ojista yksi kohta, mikä kelpaa vesiliskoille elinpaikaksi. Sittemmin olen meidän kyläläisille ja muutamille naapurikyläläisillekin siitä kertonut. Aika monet osaa nyt käydä niitä katselemassa.

[PekkaV]

Kun pikkukuovi lirittää peltaukealla, on kevät. Vai onko silloin jo kesä? En muista. Mutta ainakin sen ääni on varma merkki talvesta menneessä aikamuodossa.

[hippiäinen]

Muutamana aamuna olemme seuranneet jäniksen ruokailua uimahallin ikkunoiden tai oikeestaan lasiseinän takana. Siis me olemme altaassa ja jänis pupeltaa ihan lasin takana. Välillä näkyy vain korvat, välillä nostaa päätään ja suu viuhtoen katselee meitä. Aika suloinen otus