Kirjoittaja Aihe: Kirjoita runo III  (Luettu 37998 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Kirjoita runo III
« Vastaus #75 : 28.12.12 - klo:14:49 »
Viisi leipää ja kaksi kalaa,
se riittäköön.
Mutta miten on,
tarvitaanko sanaa, Jumalan sanaa?

Olkoon kesä tai talvi, niin kyllä tarvitaan.

lapset
lelut
roskat
liikaa
väsynyt
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22095
Vs: Kirjoita runo III
« Vastaus #76 : 28.12.12 - klo:15:47 »
Pienet lapset
kiinnostuvat joululahjoja avattaessa
joskus lahjapapereista
enemmän kuin leluista.

Väsynyt aikuinen
tarttuu liikaa
sovinnaisiin käsityksiin
siitä, mikä on
roskaa.


varautua
tuleva
onnettomuus
ei
niin

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33830
Vs: Kirjoita runo III
« Vastaus #77 : 28.12.12 - klo:16:17 »
Jos varaudut aina pahimpaan
se on jo sinänsä onnettomuus.

Ei niin, vaan ota käteesi luottamus
ja käytä sitä.
Tulevaisuus näyttää heti paremmalta.


kepponen
päivässä
hymy
ilma
lämmin
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Kirjoita runo III
« Vastaus #78 : 28.12.12 - klo:18:27 »
Hän on kuin Vaahteramäen Eemeli:
Vähintäin yksi kepponen päivässä,
pellavapää, valloittava hymy,
lämmin sydän ja tarkoittaa aina hyvää.

Vaikeaa hänelle on suuttuakaan,
mokomakin hurmuri,
kuin raikas ilma tunkkaiseen huoneeseen.

vuodenvaihde
tilinteko
katua
päättää
luvata
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33830
Vs: Kirjoita runo III
« Vastaus #79 : 29.12.12 - klo:08:11 »
Jokainen päivä kuin
vuodenvaihde.
Tilinteko,katumus ja kiitos.
Päättää asioista vie
eteenpäin.
Mutta luvata, se on melko rohkeaa.
Saati vannoa !

Älkää vannoko, meitä on opetettu.



päivä
kerrallaan
kulkea
ilo
kohtaa
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Kirjoita runo III
« Vastaus #80 : 29.12.12 - klo:20:48 »
Kohtaan äidin, jolta ei vastuksia puutu.
Kysyn: "Kuinka jaksat?"
"Elän päivän kerrallaan", hän vastaa.

Kuljen eteenpäin,
mieleni valtaa ilo:
Minunkin tarvitsee kulkea
vain päivä kerrallaan.

karvalakki
viima
puuro
kengät
saapua
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22095
Vs: Kirjoita runo III
« Vastaus #81 : 29.12.12 - klo:22:13 »
Mies saapui viimasta.
Söi lämmintä puuroa
lumiset kengät jalassa
ja
karvalakki korvilla.

Jäi henkiin.


kaupunki
maalari
oppi
kulkea
omaksua

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33830
Vs: Kirjoita runo III
« Vastaus #82 : 30.12.12 - klo:08:27 »
Rakennusmaalari veteli suurilla teloilla
ja hehtaaripensseleillä uudisrakennuksilla.
Virapelina hän kulki pientaloissa
pienempien välineiden kanssa
remontteja tekemässä.
Kotona hän otti esiin vesivärinsä
ja pienet siveltimet.
Hän oli itseoppinut
harrastelija.
Hän käytti myös lyijykynää,tussia
ja opetteli etsausta.

Työ tekijäänsä opettaa.


mies
tekee
mitä
haluaa
joskus
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Kirjoita runo III
« Vastaus #83 : 30.12.12 - klo:08:38 »
Mies tekee mitä osaa,
toinen tekee mitä haluaa.
Joskus mies haluaa oppia uutta.

Luja tahto vie läpi harmaan kiven.
Ei pidä luovutta liian helposti.
Silloin saa mitä haluaa.

leipä
reppu
kivi
vaeltaa
köysi
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa Mansipaani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1756
Vs: Kirjoita runo III
« Vastaus #84 : 30.12.12 - klo:12:46 »
Kulkurin työ on vaeltaa
vähin eväin
repussa vain leipä
tai isännän pöydästä pudonneet murut

joskus on kivi sydämessä
joskus kengässä
joskus se lentää perään kotipihoista

Housuja pitää ylhäällä vanha köysi
-vielä ei ole kunniallisuuden rippeet nilkkoihin pudonneet.



Läpättää
naputtaa
tikittää
haku
ammunta

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22095
Vs: Kirjoita runo III
« Vastaus #85 : 30.12.12 - klo:15:22 »
Kello tikittää,
sydän läpättää,
kengänkärki naputtaa.

Ammunta käynnissä,
haku päällä.

Ohi menee,
eihän seuraa saa
saalistamalla.


lapsi
oma
mielikuva
tosi
saada

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Kirjoita runo III
« Vastaus #86 : 30.12.12 - klo:19:00 »
Lapsi ehtii moneen paikkaaan,
useampaan kuin arvaisikaan.
Hänestä saa mielikuvan,
että ennakkoluuloja ei ole.
Lapselle satu on tosi,
omalla tavallaan.

nälkä
toivo
pettymys
vihata
kauhea
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa Mansipaani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1756
Vs: Kirjoita runo III
« Vastaus #87 : 31.12.12 - klo:17:08 »
Älä vihaa jääkaappia
kun se on tyhjä
vaikka sinulla on kauhea nälkä

ei ole sen vika
että toivoit suuria,
nyt on pettymyskin suuri.





lappu
kuu
kivi
kavio
osoite

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33830
Vs: Kirjoita runo III
« Vastaus #88 : 31.12.12 - klo:19:36 »
Vanha hevonen ,
laput silmillä,
kuun kumottaessa
ennustellen.

Vanha hevonen,
raudoitetuin kavioin,
kipinät sinkoilevat,
pauke kaikuu
kivitalojen seinistä.

Vanha hevonen,
se tietää osoitteen,
se tietää missä
on sen talli
ja lepopaikka.

Keväällä talliin
syntyy
uusi varsa.
Elämä on jatkumista.




kummallinen
talo
vihreä
katto
ikkunat
rikottu
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33830
Vs: Kirjoita runo III
« Vastaus #89 : 02.01.13 - klo:16:18 »
Kun talo autioituu,
sillä on edessä ikävät ajat.

Pian katto vuotaa,
ikkunat rikotaan.

Vihreä home syö
ulkoseinää,
valkoinen lattiaa.


Ihmisen  totaalinen
yksinjääminen
on autiotalon
kohtalo.



Mahdollisuus
elämä
voima
yläpuoli
katsoa
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)