Hoitelin Hugeloa ja mietin kuinka jaksaisin jatkaa matkaa vaikka onhan se täältäkin luettu mitä Sanassa sanotaan, miten pitää ja miten Herra sitä ja Herra tätä, eihän sitä ainakaan saisi sanoa, minä en jaksa enää. En minä alkuaankaan sen takia opiskellut tuommoista että olisin vapaa-ajan vessanpyttynä, luulin että ihmisten auttaminen riittää muttei tuommoinen ketään auta.
Koti on adventtikunnossa, onneksi joskus ennenkin olen tempaissut yhdeksän sukkaparia viikonlopussa, niitä toivotaan lahjaksi ja tarvittaisiin. Nyt kyllä en jaksa. Jämälankojakin olisi.
Ehkä minun on parempi erota kirkosta, en ole ainakaan niin hyvä että kelpaan kristityksi ja säästyyhän siinä lääkeraha. Eniten harmittaa etten jaksanut mennä balettitunnille kun ne nyt on maksettu mutta kun ei jaksa ei jaksa. Lisäksi soitti eräs ystäväni jolla on vaikeuksia psykiatrisen sairaanhoidonopettajan kanssa, no, toivon että osasin auttaa: Tulpat korviin. Ei tuommoisen ihmisen kanssa kannata keskustella, anna hänen paasata ja jos hän tärvelee oppituntisi niin sano vain että no, se oli yksi näkökulma, kuunnelkaas kun kerron toisen.
Kai se on totta: " The only way to manage with a toxic person is not to play" .
