Mutta luterilainen: Historiankirjojen lukeminen on paljon kivempaa, eikä kukaan kiellä tutkimasta vaikka kuinka monesta näkökulmasta. Eikö olisi siistiä jättää viite, jotaLeena ei olisi korjaillut?
No juttuhan on niin, että olen tarvinnut niitä tietoja ja sen tähden lukenut. Siinä yhteydessä sitten huomasin, kuinka pitkälle niitä lonkeroita pitkin pääsee, ja tuo hokema historiasta voittajien kirjoittamana... No, muistan hyvin vuodet, joina opettaja sanoi että onhan se kirjassa näin, mutta kaikkeen kirjassa lukevaan ei tarvitse uskoa.
Meistä taitaa nyt kumpikin olla vähän semmoinen mun- on - saatava- viiminen- sana tai minä- tän- inttämisen- voitan. Tai no, ei niinkään, täällä on väkeä joka omista lähteistään on niitä omia juttujaan tutkinut , ja niistä ihan oppii. Tämä on turhaa. Enintään minua riivaa joku hermostuva ” Joojoo- mutta- kun - minä - en - muuta - tehny- kun - nuuskin - näitä- niin - no niin, no niin. Eli sen minä nyt lopetan, se on niin hedelmätöntä.
Ja kuitenkin oli kyse ainoastaan siitä, että minä kunnioitan Rytiä vaikka hän poliittisesti on edustanut justiin tasan ääreestäns toista laitaa kuin minä koko elämäni. Eihän se estä Sinua vaikka halveksimasta arvon herraa.
Nuo sanat olivat joka tapauksessa Rytin omat, ne löytyvät monista teoksista ja kyllä, tiedän että Lappi poltettiin ( mutta samalla paloivat lutikatkin
).
Alkuaan yritin tässä sanoa että ” Herran silmät etsivät uskollisia” ( Uusi Testamentti)
Uskollisuutta saattaa edustaa rauhallinen alistuminen voittajien kirjoittamaan historiaan syyllisyydestä jatkosotaan, jonka hän tiesi tulevaksi. Uskollisuutta saattaa edustaa jokin muu, kuin näennäisesti hengellinen kiinnipitäminen tietystä tunnustuksesta tai uskontulkinnasta.
Näin ajattelen, tämän opin Bonhoefferilta, mutta siihen ei aivan riitä että lukee Kirjeitä vankilasta” , siitä aloittaessaan kiinnostuu äkkiä niin että on ahmaissut koko tuotannon. Kiinnostuu ihan oikeasti. Toivoisin että kiinnostuttaisiin, se valotti monia ristiriitaisia kohtia.
Mutta ei hän ole Kristus.
