Olemme Kankaalassa pirtinlämmityskeikalla, toki muitakin asioita hoidamme samalla kertaa. Saimme ajella pikkupakkasessa, ja valoakin oli riittävästi. Muhoksen jälkeen Kylmälänkylän tiellä näimme kolme metsäkaurista jutaavan vaivalloisesti edessä olevaan metsään. Kyllä ne kauriita olivat, koska puhtaat "alushousut" näkyivät olemattoman hännän seutuvilla aikalailla hyvin.
Muhoksen keskustan seutuville on aikanaan siirtoistutettu fasaaneja. Nytkin lintukukko hiljalleen eteni ison energiapuuläjän vierellä ja katsasti eväsmahdollisuuksiaan, näin saanen ajatella.
Metsätaival oli hiljainen kaikilla tavoin, ei autoilijoita, ei metsäneläimiä, eikä kävelijöitäkään. Muutaman talon hormeista kiemurteli laiska savu kirkaaseen päivään, joten sellaisesta voi päätellä, että tien varrelle venynyt kylä on elävää sorttia. Lööpin tiedon mukaan hyvin moni isäntä ja emäntä tällä äänestysalueella antoi tukensa Laura H:lle. Yhden talon pihamaan laidalla on ollut ainakin kymmenen vuotta punainen Zetori tyhjän panttina, kerta se ei ole paikkaansa vaihtanut. Nytpä oli sille löytynyt uusi paikka, sillä näin sen yhden remontti/romunkeräysrakennuksen edessä. Olisiko se tuotu korjattavaksi? Ei hyviä kamppeita pitäisi jättää koin tai ruosteen eväiksi.
Muutama lentoteeri nähtiin ennenkuin saavuimme perille omaan pihaan. Kentrumin johtaja, kanakoiramies kertoi minulle viikolla, että "surku, kun sitä 200 teeren laumaa ei enää ole. Viime talvena näin vielä 90 lintua samassa parvessa, mutta nyt enää 40". Tämä kaveri on remontoinut itselleen, vaimolleen ja koirilleen ex-Centrum-ketjun kaupparustingin asunnokseen, siitä tietysti kansanomainen väännös korkonimeksi.
