Kirjoittaja Aihe: Tuttavani Jeesus  (Luettu 26063 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33647
Vs: Tuttavani Jeesus
« Vastaus #30 : 26.03.15 - klo:07:55 »
Oi Leena! Pohdiskelet Jeesusta kärsivän ihmisen näkökulmasta.  Me kärsivät, ja kärsineet, tiedämme ja tunnemme sen osan vaikeuden.  Entä sitten se jumala-puoli ?
Onhan ilmeistä, että Jeesuksella oli sellaisia kykyjä joita normaalisti ei ihmiselle anneta.
Älykkyys voi olla Jumalan lahja ihmisellekin, mutta ihmeiden tekeminen ei.  Jos joku voi olla
esirukoilija ja ihme tapahtuu, se on Jumalan teko.

Jeesus sai kasteessa Pyhän Hengen. Sen voima oli hänessä suuri. Siksi hän kykeni hämmästyttämään teoillaan, ja suututtaman lain tuntevat fariseukset.

Ihmeet kiehtovat ihmisiä,  kyselemme niistä. Lööpit lehdissä kertovat milloin mistäkin kummallisuuksista. Vaikkapa kaksipäisestä vasikasta, tai siamilaisista kaksosista.
Olemme uteliaita erilaisuuden perään. Sen sietäminen onkin vaikeampaa.

Ihmislaumat juoksivat Jeesuksen jäljissä. Ja olivat kuitenkin valmiit huutamaan: Ristiinnaulitse!

Parhaiten Jeesus tunnetaan rakkaudestaan lapsia, köyhiä ja sairaita kohtaan.
Rakkaus meissä on Jeesuksesta. Siinä häet tuntee !
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Tuttavani Jeesus
« Vastaus #31 : 28.03.15 - klo:12:04 »
Oikeastaan ajattelen, että Jeesuksen tosi jumaluus on hyvin paljon helpompaa käsittää kuin se että hän oli tosi ihminen.  Niitä ominaisuuksia joita hän sai käyttää taivaallisesta hahmostaan, hän näkyy käyttäneen toisten hyväksi ja toisia varten, myös siksi että hän ei jäisi ihmiskunnan muistiin korkeintaan  eräänä juutalaisuuden viisausopettajana.

Itselleen hänelle ei niistä järin ollut hyötyä. Sanotaan kyllä että Jeesusta eivät naulat pidelleet ristillä, vaan rakkaus. Koska hän oli tosi ihminen, nauloja ne kyllä olivat. Hän kirjaimellisesti kärsi kuoleman.

En oikeastaan usko tällä ajatuksella olevan tekemistä älynlahjojen kanssa. En tiedä mistä syystä Jeesuksen todellinen olemus on minulle tärkeä, mutta järkeilyn tulosta se ei varmasti ole. Toisaalta, niin. En osaa mitenkään ottaa kantaa siihen miten tai millaiseen Jeesukseen nyt sitten pitäisi uskoa tai miten. Enkä edes yritä. En edes toista tuota kertomaani. Se on jollakin tavalla liian erityistä jotta ryhtyisin selittämään ettei se ole pohdiskelua tai sitä tai tätä.

« Viimeksi muokattu: 28.03.15 - klo:12:11 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21985
Vs: Tuttavani Jeesus
« Vastaus #32 : 28.03.15 - klo:13:37 »
Keräsin eilen yhteisvastuukeräystä marketin eteisessä diakoniksi opiskelevan kaverin kanssa. Kohtasimme siinä entisen huumeveikon, joka kertoi nähneensä Jeesuksen ja tulleensa uskoon sekä raitistuneensa. Kuuluu nyt helluntailaisiin, vaikka on luterilaisenkin kirkon kirjoissa. Monet helluntailaiset taitavat olla. Jeesus oli näyttänyt miekkoselle naulanreikää kädessään ja kysynyt: "Uskotko jo?" Kokemus oli kertojalle selvästi todellinen, vaikka hän myönsikin olleensa silloin huumekrapulassa. Niinpä minäkin otin tarinan todesta.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33647
Vs: Tuttavani Jeesus
« Vastaus #33 : 28.03.15 - klo:15:32 »
Emme voi tietää mitä on.
Olen unessa kuullut kahdesti: Käteni hipiään olen sinut piitänyt. Ja kerran: R i i t t a . Kutsui minua nimelläni.
Uni voi olla totuuden siemen.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33647
Vs: Tuttavani Jeesus
« Vastaus #34 : 13.05.15 - klo:13:19 »
Kirjoitin Seuratuvan puolella käsityksestän Kolmiyhteisestä Jumalasta. Tässä uskomassani Jumalassa on minulle vaikein Jeesus, vaikka rukoilen kyllä aina Hänen nimeensa. Niin on opetettu.
Jumalan kaksi persoonaa, jotka eivät ole ihmisiä, on helpompi tuntea. Minun onkin aina ollut helpointa silloin kun olen kokenut oman havainnon jonkun olemuksesta. Jumalasta ja PH:gstä on näin.  On minulle kyllä todella suuri kokemus Vapahtajastakin, mutta vuosikymmenien kuluessa olen alkanut sitäkin epäillä joksikin muuksi.

Se kuva jonka Raamattu antaa on ihmisestä ihmisille, paitsi Jeesuksen puhumat Sanat.  Ristinkuolemaan uskon ja pelastukseen ja ehtoolliseen muistoateriana.
Opetuslapset ovat todistaneet jostakin hyvin suuresta ja uskon sen.  Kokemus hänestä jumalana vain puuttuu. Ehkä taulujen ja muiden koristeiden kuvat vieroittavat siitä.

Käsitys jossa Raamattua sanotaan Jeesuksen olemuksen  kapaloksi on minullekin puhuva.


Kuten tuossa yllä kerroin Jeesuksen ihmisyys on ollut minulle lähes näihin asti vaikein käsittää Kolmiyhteisestä Jumalasta. Nyt luulen saaneeni kokonaisemman kuvan. Olen avoimella mielellä lukenut muutamia vanhojen kirkkojen, ortodoksien ja katolisten isien
opetuksia ja ajatuksia Hänestä. Etenkin katolisen kirkon pyhät ovat jo toista tuhatta vuotta sitten tarkoin tutkineen Jumalan olemusta.

Bonaventura selittää kasteesta mm. Jeesuksen toimittamana, ja kastamiskäskyn antamisestaan opetuslapsille.
Ensin ihminen, Johannes Kastaja, kastoi Jeesus-ihmisen. Sitten Hän kastoi apostolit ja siirsi sitten tehtävän heille. Tällainen konkreettinen selitys upposi minuunkin. Jeesus ihmisenä. Ihminen Jeesuksessa, perillisenä tehtävää suorittamassa.

Uudempien amerikkalaistyylisten uskontokuntien ajatukset eivät ole minua auttaneet.


Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)