Jos et koe vastustusta, ei uskosi ole elävää. Vierastan tuommoista, kuulostaa suoritukselta.
Olen samaa mieltä, että vastustus johtuu monesti enemmän "uskovan" omasta käytöksestä kuin uskosta.
Lähetystyöntekijät maailman eri kolkilla taatusti näkevät paljon semmoista, kuinka kristityt ovat osallisia Kristuksen kärsimyksistä. Ajatellaanpa vaikka muslimista kristityksi kääntyviä, heillä ongelmia riittää hengenvaaraksi asti.
Ei vain kuulosta, vaan se on suoritusta. Ei täällä Suomessa kukaan koe todellista vainoa aidon uskon takia, mutta jos ärsyttää tarpeeksi muita, niin kyllä kerjäämällä saa mitä haluaa.
Tulee mieleeni tosijuttu tuolta vuosien takaa. Olin silloin vielä alle kaksikymppinen ja työkaveri oli tullut helluntaiuskoon ja aina kun hän meni toilettiin, hän otti raamatun mukaan. No siinä vierähti puolituntia äkkiä lukiessa reiällisellä tuolilla. Esimies tuli kysymään minulta apua, kun hän ei haluaisi loukata, mutta ei tuo ole oikein sopivaa. Mietin pääni puhki miten kaverille sanoisi asiasta ja sitten välähti. Sanoin kaverille, että olet myynyt tämän työajan firmalle ja nyt vietät sen lukemalla pipliaa. Luuletko, että firmalta varastettu aika kelpaa Jumalalle? Kaveri ymmärsi asian ja se loppui siihen ja olimme ystäviä.
Aihe: Tie, totuus ja elämä! (Luettu 6380 kertaa)