Homoseksuaalisuus

[C-kortti]

Konservatiivit usein mainitsevat tässä yhteydessä myös pedofilian, taisit sinäkin jossain vaiheessa rinnastaa lapsen raiskaamisen homoseksuaalisuuteen. Mutta luulen että voit olla rauhassa näiden asioiden suhteen. Itse toivon, ettemme ikinä enää palaisi kirkon sysimustaan, syntiseen historiaan, jossa Raamattu, käsittämättömästi, tulkittiin vainon ja vihan kirjaksi.

Ai "taisin" rinnastaa lasten raiskaamisen ja homoseksuaalisuuden? Kaiva vain rohkeasti esiin ne sanani, joista tuon johtopäätöksen teit! Otan sitten kantaa.

Ja se, että joskus on Raamattuun vedoten tehnyt syntiä, ei ole sen kummempaa kuin vaikkapa 1970-luvun saksalaisten RAF-terroristien murhat, jotka tehtiin hienojen tavoitteiden, kuten maailmanrauha, kansanvalta ja köyhien oikeudet, nimissä. Emme vastusta niitä sinänsä hienoja asioita siksi, että joku ryhmä katsoi olevansa valtuutettu käymään "niiden tähden" omaa terrorikampanjaansa. Et sinäkään vastaa siitä, jos joku sinun sanojasi vääristellen ja niihin vedoten tekee jossain jotain pahaa. Tekijä vastaa siitäkin ihan itse.

[C-kortti]

Jos joku ihmettelee miksi puolustan heterona niin voimakkaasti ei-heteroita niin siihen on  selkeä syy. Ketään ei ole ilman syytä niin paljon vainottu kun heitä.

Maailmassa vainotaan hyvin monenlaisia ihmisiä, eri maissa eri tavoin. Kun lukee vaikkapa Stefanus-lähetyksen http://www.stefanus.fi/uutiset.html raportteja, tietää, että kristittyjä tapetaan joka vuosi maailmalla tuhansittain eri maissa. Onneksi ei Suomessa.

En tiedä, missä määrin seksuaalivähemmistöihin kuuluvia maailmalla tapetaan, mutta tuskin lähellekään samanlaisia lukemia syntyy. Tietenkin jokainen tällainenkin murha on täysin väärin, koska ei sellaisesta (ei-väkivaltaisesta) seksuaalisesta käytöksestä saa ketään kohdella kaltoin.

Ja kuten keskustelun alkupuolella osoitin ja minkä tv-dokumentti homojen keskuudessa tapahtuneista murhista vahvisti, niin ainakin tässä maassa homo on suuremmassa vaarassa omiensa keskellä, kuin vaikkapa Raamatusta seksuaalietiikkansa rakentavien joukossa. Muistin väärin siellä esittämäni tapauksen, se yksi suomalainen homoseksuaali murhamies on tuomittu alioikeudessa kolmesta seksikumppaninsa murhasta. Ei kahdesta.

Tänä päivänä on mielestäni väärin puhua Suomessa homojen vainosta. Jotain skinhead-porukoiden hyökkäyksiä lukuunottamatta he saavat käsittääkseni elää aika rauhassa. Julkinen media tuo heidän asiaansa esille koko ajan hyvin myönteisessä valossa. Tuo yksi tv-dokumentti homojen sisäisestä väkivallasta oli erikoinen poikkeus. Rehellinen poikkeus kylläkin.

Homokulttuurilla menee siis Suomessa hyvin. Meneekö homoilla hyvin, se onkin jo toinen kysymys.

[Hölkänen]

Katsoin tiistai-iltaisen polyamoriadokumentin itsekin. Siinä esitetyt suhteet rehellisesti sanoen kylmäsivät minua. Mitä enemmän kumppaneita, sitä yksinäisempi ihminen on, siltä vaikutti. Mutta ei tosiaan ole takeita, etteikö tällainen sukupuolikäyttäytyminen yleistyisi tulevaisuudessa, elleivät perinteisen parisuhteen kannattajat onnistu vakuuttamaan kansaa. Sitä paitsi ovathan polysuhteet olleet normaaleja Vanhan Testamentin aikoina. Olivatko ne tuolloinkin tuomittavia?

Jos Raamatun lähtökohta, "mieheksi ja naiseksi Hän heidät loi", ei kelpaa meille ohjeeksi, niin mitkä kaikki poikkeamat siitä hyväksymme ja siunaamme?

Niin, mielenkiintoinen kysymys. Onko lesken valinta olla etsimättä uutta kumppania moraaliton? Eihän ihmisen ole hyvä olla yksin. Myös nuorten  naisten yksinolo on ilmeisen epäraamatullisia. Raamatun mukaan nainen lähtee kodistaan liittyäkseen mieheensä; miehensä yhteyteen hänet on luotu. Yksin seurakuntaan tulevia naisia pitäisi vähintään nuhdella.

Tarkoitukseni on sanoa, että edes homosuhteiden vastustajat eivät noudata keskuudessaan niin johdonmukaista linjaa kuin antavat ymmärtää. Kyse on vain siitä, mihin on totuttu. Kun homopareihin vähitellen totutaan ja heistä tulee osa jokaisen ystäväpiiriä, ei ole epäilystäkään etteikö heille kuuluisi myös siunaus.

Edelleen haluan peräänkuuluttaa uskovien vastuuta siitä, että niin kutsutusta "homokulttuurista" on tullut niin kamalan pinnallinen - jos ei sentään väkivaltainen. Voisiko uskoville homoille ja lesboille olla muitakin vaihtoehtoja kuin hylätä usko tai hylätä seksuaalisuus?

[C-kortti]

Katsoin tiistai-iltaisen polyamoriadokumentin itsekin. Siinä esitetyt suhteet rehellisesti sanoen kylmäsivät minua. Mitä enemmän kumppaneita, sitä yksinäisempi ihminen on, siltä vaikutti. Mutta ei tosiaan ole takeita, etteikö tällainen sukupuolikäyttäytyminen yleistyisi tulevaisuudessa, elleivät perinteisen parisuhteen kannattajat onnistu vakuuttamaan kansaa.

Jos Raamatun lähtökohta, "mieheksi ja naiseksi Hän heidät loi", ei kelpaa meille ohjeeksi, niin mitkä kaikki poikkeamat siitä hyväksymme ja siunaamme?

Niin, mielenkiintoinen kysymys. Onko lesken valinta olla etsimättä uutta kumppania moraaliton? Eihän ihmisen ole hyvä olla yksin. Myös nuorten  naisten yksinolo on ilmeisen epäraamatullisia. Raamatun mukaan nainen lähtee kodistaan liittyäkseen mieheensä; miehensä yhteyteen hänet on luotu. Yksin seurakuntaan tulevia naisia pitäisi vähintään nuhdella.

Leskivaimoja Raamatussa löytyy (esim. Sarpatin leski 1.Kun.17) eikä heitä siellä näytetä nuhdeltavan. Se on heidän ja ehkä joskus olosuhteidenkin valinta. Vaikkei se yksinolo ehkä niin hyvää ja kivaa aina ole, on se joidenkin osa silti, kuten on myös lapsettomuus. Naurettavaa olisi sanoa, että nuoren naisen yksinolo seurakunnassa olisi nuhtelun arvoista. Moni heistä kaipaa sitä oikeaa rinnalleen ja jotkut taas ovat sisäisesti haavoilla rikki menneiden suhteiden jäljiltä. Mutta kun kapakoissa on miesenemmistö ja kirkoissa naisenemmistö, niin on siinä ongelmansa naisilla, jotka tähtäävät 1+1 -suhteeseen sellaisen miehen kanssa, joka jakaa samat elämänarvot.  

Tarkoitukseni on sanoa, että edes homosuhteiden vastustajat eivät noudata keskuudessaan niin johdonmukaista linjaa kuin antavat ymmärtää. Kyse on vain siitä, mihin on totuttu. Kun homopareihin vähitellen totutaan ja heistä tulee osa jokaisen ystäväpiiriä, ei ole epäilystäkään etteikö heille kuuluisi myös siunaus.

Edelleen haluan peräänkuuluttaa uskovien vastuuta siitä, että niin kutsutusta "homokulttuurista" on tullut niin kamalan pinnallinen - jos ei sentään väkivaltainen. Voisiko uskoville homoille ja lesboille olla muitakin vaihtoehtoja kuin hylätä usko tai hylätä seksuaalisuus?

Onko homokultturin pinnallisuus uskovien vika? Millä perusteilla? Kyllä uskossa elävä ihminenkin, jos asiat Raamatusta tutkii, asettaa tavoitteekseen sen, että jättää seksin sinne avioliiton satamaan. Ihminen voi olla uskossa, taivastiellä, kokea seksuaalista vetovoimaa, sellaistakin, jota ei pidä oikeana toteuttaa ja silti elää täyspainoista elämää kristittynä. Aika läheltä olen nähnyt ja aikanaan itsekin kokenut, kuinka lämpimään kristittyjen yhteyteen tuleva ihminen saa kokea suurta iloa siitä keskinäisestä rakkaudesta (muttei keskinäisestä seksistä) jonka löysi.

Sitä paitsi ovathan polysuhteet olleet normaaleja Vanhan Testamentin aikoina. Olivatko ne tuolloinkin tuomittavia?

Ne on sallittu Raamatussa patriarkkojen aikana, siis eivät olleet kiellettyjä. Mutta 5.Moos.17:17 monivaimoisuus kielletään ensimmäisen kerran.

[Hölkänen]

Onko homokultturin pinnallisuus uskovien vika? Millä perusteilla?

Juuri siksi, että homot on jätetty oman onnensa nojaan. Monien uskovien viesti homoille on, että et voi tehdä oikein ennen kuin jätät homoelämäntavan. Tästä seuraa, että joidenkin homojen (ja vissiin heterojenkin) mielestä homosuhteet ovat pimeää aluetta, jolla mitkään eettiset normit eivät ole voimassa.

Suurin osa tuntemistani homoista kaipaa vakituista parisuhdetta samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa. Kristillisesti värittynyt kulttuuriympäristö ei kuitenkaan halua suoda heille sellaista eikä tue heidän parisuhteitaan.

Ne on sallittu Raamatussa patriarkkojen aikana, siis eivät olleet kiellettyjä. Mutta 5.Moos.17:17 monivaimoisuus kielletään ensimmäisen kerran.

Jumala siis muutti mieltään? Nyt, kun Raamatun kirjoittaminen on lopetettu, mistä tiedämme, milloin Jumala muuttaa mieltään, tai päivittää sanomaansa meille tämän ajan kristityille?

[Pena]

Hölkänen kiinnittää huomion tärkeään asiaan. Toisista asioista sanotaan: Raamatussa kielletään monessa kohdassa... Toisista asioista julistetaan: Raamattu kieltää... Kenellä on oikeus jälkimmäisen tuomion tekemiseen?

Sikaa syömme Herran syntymäpäivänä sen kummemmin ahdistumatta, vaikka sen saastaisuutta ei ole tietääkseni missään jakeessa edes kyseenalaistettu.

[C-kortti]

Hölkänen kiinnittää huomion tärkeään asiaan. Toisista asioista sanotaan: Raamatussa kielletään monessa kohdassa... Toisista asioista julistetaan: Raamattu kieltää... Kenellä on oikeus jälkimmäisen tuomion tekemiseen?

Sikaa syömme Herran syntymäpäivänä sen kummemmin ahdistumatta, vaikka sen saastaisuutta ei ole tietääkseni missään jakeessa edes kyseenalaistettu.

Niinpä, TIETÄÄKSESI. Mutta kun sen saastaisuus onkin UT:ssa kumottu:

Apostolien teot, luku 10:

9. Ja seuraavana päivänä, kun he olivat matkalla ja lähestyivät
kaupunkia, nousi Pietari noin kuudennen hetken vaiheilla katolle
rukoilemaan.
10. Ja hänen tuli nälkä, ja hän halusi ruokaa. Mutta sitä
valmistettaessa hän joutui hurmoksiin.
11. Ja hän näki taivaan avoinna ja tulevan alas astian, ikäänkuin suuren
liinavaatteen, joka neljästä kulmastaan laskettiin maahan.
12. Ja siinä oli kaikkinaisia maan nelijalkaisia ja matelijoita ja
taivaan lintuja.
13. Ja tuli ääni, joka sanoi hänelle: "Nouse, Pietari, teurasta ja syö".
14. Mutta Pietari sanoi: "En suinkaan, Herra; sillä en minä ole ikinä
syönyt mitään epäpyhää enkä saastaista".
15. Ja taas ääni sanoi hänelle toistamiseen: "Minkä Jumala on
puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpyhäksi".
16. Tämä tapahtui kolme kertaa; sitten astia otettiin kohta ylös
taivaaseen.

Tämän jälkeen ei opetuslapsilla ollut enää velvoitetta noudattaa VT:n ruokien puhtaus/saastaisuusnormeja. Saivat tietenkin elää niiden mukaan, jos niin halusivat, mutta velvollisuutta ei ollut. Oli uuden liiton aika.

[C-kortti]

Onko homokultturin pinnallisuus uskovien vika? Millä perusteilla?

Juuri siksi, että homot on jätetty oman onnensa nojaan. Monien uskovien viesti homoille on, että et voi tehdä oikein ennen kuin jätät homoelämäntavan. Tästä seuraa, että joidenkin homojen (ja vissiin heterojenkin) mielestä homosuhteet ovat pimeää aluetta, jolla mitkään eettiset normit eivät ole voimassa.

En minä ainakaan uskovana voi yhtään mitään sille, jos joku senkaltaisen johtopäätöksen vetää, se on hänen ajatteluansa se.

Suurin osa tuntemistani homoista kaipaa vakituista parisuhdetta samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa. Kristillisesti värittynyt kulttuuriympäristö ei kuitenkaan halua suoda heille sellaista eikä tue heidän parisuhteitaan.

Raamatusta asian tutkiva kristitty ei yksinkertaisesti voi antaa tukeaan sille elämäntavalle. Korintin seurakunnassa oli ihmisiä, joiden elämään homoseksi oli kuulunut, muttei kuulunut enää. Miksihän? Minäkin tunnen pari ex-homoa. Eivät hekään enää elä entistä elämäänsä, heillä on nyt parempi vaihtoehto, kun saivat puhdistuksen Kristuksen kalliissa veressä:
"...mutta te olette vastaanottaneet peson (=puhdistuksen), te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä(1.Kor.6:11). Heidät oli puhdistettu Kristuksen kalliilla verellä.

Ne on sallittu Raamatussa patriarkkojen aikana, siis eivät olleet kiellettyjä. Mutta 5.Moos.17:17 monivaimoisuus kielletään ensimmäisen kerran.

Jumala siis muutti mieltään? Nyt, kun Raamatun kirjoittaminen on lopetettu, mistä tiedämme, milloin Jumala muuttaa mieltään, tai päivittää sanomaansa meille tämän ajan kristityille?

Jumala todellakin teki muutoksen. Koko Raamattu kertoo siitä, että vanha liitto, lakiliitto, sai väistyä ja uusi tuli tilalle. Samoin oli mm. monivaimoisuuden kanssa. Alussa se oli sallittu tai sanotaanko että Herra ei asiasta puhunut patriarkoille. Vasta Mooseksen kirjan loppupuolella, kun  Israel oli matkalla kohti luvattua maata, Herra puhui asiasta.

Nyt meillä on koko Jumalan ilmoitus, Raamattu, VT+UT. Sitä tutkimalla löydämme tien. Hylkäämällä sen selkeän opetuksen homoseksuaalisen elämäntavan synnillisyydestä avaamme seurakunnan portin perässä tuleville muille "vaihtoehtoisille seksuaalisen elämän" muodoille. Uusia opetuksia Raamattuun ei enää tule.

Minä pidän homoseksuaalikeskustelua kirkolle mitä tärkeimpänä aiheena. Asenne siinä, muutos siinä, näyttää suuntaa monen muunkin asian suhteen. Kyllä polyamoriaa (usean ihmisen sekavaa seksi- ja perhesuhdetta) kannattavien joukosta löytyy jonain tulevana päivänä ihan samoja perusteita, joilla nyt puolustetaan homoliittoja ja homosuhteita: "kyse on rakkaudesta, mitäs pahaa rakkaudessa on, Jumala loi tällaiseksi, ei ihminen valitse seksuaalista suuntautuneisuuttaan..."

Homokeskustelu on tärkeä asia.

[Hölkänen]

Tämän jälkeen ei opetuslapsilla ollut enää velvoitetta noudattaa VT:n ruokien puhtaus/saastaisuusnormeja. Saivat tietenkin elää niiden mukaan, jos niin halusivat, mutta velvollisuutta ei ollut. Oli uuden liiton aika.

Itse uskon, että Jumala uudistaa liittoaan jatkuvasti niin, että evankeliumi säilyy kunkin ajan ihmisen ulottuvilla. Naisten asemassa on tapahtunut merkittävä parannus, samoin monissa muissa asioissa. Kirkon vastustuksesta huolimatta. Parannukset ovat kuitenkin koituneet kirkonkin hyödyksi, esimerkiksi naispappeuden kautta.

Uskon, että Jumala itse uudistaa liittoaan nyt homokysymyksessä. Henkilökohtaisesti olen kokenut vastaavaa kuin Pietari, en tosin ehkä pukisi sitä ihan samanlaiseksi vertaukseksi. Kyse on mystisestä hengellisestä kokemuksesta jota on mahdoton pukea sanoiksi.

Myös apostolien aikana oli paljon konservatiiveja - heitä on yhä tänä päivänä - jotka eivät uskoneet evankeliumia vaan pitäytyivät mieluummin siinä mitä oli kirjoitettu. He eivät osanneet lukea pyhistä kirjoituksista evankeliumia. He vaativat apostoleilta ihmeitä voidakseen muuttaa mielensä.

Samoin on monien tämän ajan kristittyjen laita. He lukevat Raamattua kirjaimellisesti näkemättä aina kokonaissanomaa. Tämän takia he pelkäävät, että Raamatun sanan joutuessa kyseenalaiseksi voi koko uskon pohja sortua. Näin ei tietenkään ole asian laita. Tieteellinen tutkimus on osoittanut monia asiavirheitä Raamatusta, mutta silti se on tämänkin ajan ihmiselle paras perusta uskolle. Virheet sivuseikoissa eivät vähennä itse evankeliumin uskottavuutta.

Homosuhteiden salliminen on todellakin sivuseikka kirkon päätehtävän kannalta. Vähemmälläkin keskustelulla voitaisiin asiassa päästä oikeaan lopputulokseen ja keskittyä sen jälkeen tärkeämpiin ongelmiin (joista polyamoria ei todellakaan ole yksi).

[Salis]

Konservatiivit usein mainitsevat tässä yhteydessä myös pedofilian.

En ole konservatiivi vaan lienein yhteiskunnalliselta katsannoltani radikaalein porukasta, mutta olen sitä mieltä, että moniarvoisuus ei voi olla kaikkiarvoisuutta. Jos katsomme sado-masokismin rakkaudeksi ja iloa tuottavaksi eroottiseksi kivuksi, niin miksi emme hyväksyisi myös seksiä lasten kanssa. Tarkoitan tällä sitä, että moniarvoinen yhteiskunta ei voi hyväksyä kaikkia vaan on olemassa rajat. Kysymys on aivan samasta kuin, että ollaan yksilöllisyyden kannalta, mutta yksilöllisyyden harjoittaminen ei saa aiheuttaa haittaa tai pahaa toisille yksilöille.

Kun kerran täällä on paasattu homojen oikeuksista yhteiskunnan polttavana ongelmana, kysynkin, että mihin seksuaalisen poikkeavuuden raja asetetaan. Ja miksi juuri pedofiliaan pitäisi suhtautua kielteisesti vaikka sado-masokismiin suhtaudutaan myönteisesti.?

[mt]

En ole konservatiivi vaan lienein yhteiskunnalliselta katsannoltani radikaalein porukasta ---

Älä ole siitä niin varma, mutta ehkäpä kuulut radikaaleimpaan viidennekseen, mitä se sitten lieneekin...

Kun kerran täällä on paasattu homojen oikeuksista yhteiskunnan polttavana ongelmana, kysynkin, että mihin seksuaalisen poikkeavuuden raja asetetaan.

Hölkänen, jolla lienee tämän aihepiirin käsitteet meistä parhaiten hallussa, taisi erotella jossain viestissä seksuaalisen suuntautuneisuuden (hetero-homo-akseli) erilaisista "valtavirrasta" poikkeavasta muodoista. Ehkä saamme häneltä valistusta.

Ja miksi juuri pedofiliaan pitäisi suhtautua kielteisesti vaikka sado-masokismiin suhtaudutaan myönteisesti.?

Eettinen peruste lienee se, että pedofilian toinen osapuoli on lapsi, joka on juuri sen vuoksi väistämättä alisteisessa asemassa ja jonka kehitykseen toiminnalla on turmiollinen vaikutus. S-M-harrastuksen taas katsottaneen olevan hyväksyttävää, mikäli osapuolet ovat aikuisia ja toiminta on kummankin toiveiden mukaista ja vahingoittamatonta. Ns. yleisen elämänkokemuksen nojalla voisi päätellä, että S-M-harrastuksen rajat sinänsä ovat sumeat, ja yhtä sumea on vapaan harkinnan ja psykologisen alisteisuuden raja. Sama tilanne on tietysti monissa muissa ihmissuhteiden muodoissa, ei vain seksissä.

Mt

[Hölkänen]

Minulla on omaa kokemusta homo-, bi- ja aseksuaalisuudesta. Nämä muut "poikkeavuuden" muodot ovat minulle lähinnä lukion terveystiedon kurssilta tutut. Joitakin fetistejä, polyamoristeja ja transvestiitteja olen tavannut. Ihan terveitä ihmisiä he ainakin olivat; eivät he vaikuttaneet kärsivän siitä mitä ovat. Eivät ainakaan enempää kuin kuka tahansa meistä epänormaaleista ihmisistä. =) Normaalia en koskaan ole tavannut.

Pedofiilit ovat selkeästi rajan tuolla puolen. Seksi aikuisen ja lapsen välillä ei ole hyväksyttävää. Lapset aloittavat seksuaaliset kokeilut keskenäänkin aivan liian aikaisin nykyään.

Sadomasokismin osalta komppaan Eeva-Kaisaa:

Mielestäni väkivalta ei kuulu rakkaudelliseen parisuhteeseen, mutta s/m-seksi voi kuulua, mikäli molemmat osapuolet saavat siitä iloa ja nautintoa.

Mikään parisuhdehan ei ole kivuton muutenkaan. Mutta parisuhde on mielestäni hyvä, jos molemmat saavat siitä enemmän mielihyvää kuin kipua. Sama koskee seksiä. Heteroseksuaalisuus voi olla väärää, jos se saa ihmisen alistamaan toista ihmistä mielihyvän saamisen välineeksi. Syy ei silloin kuitenkaan ole seksuaalisuuden vaan jonkin psyykkisen häiriön.

Mt totesikin jo, että rajat ovat sumeat. Seksuaalisuus on yksityisasia, emmekä voi muuta kuin ohjata lähimmäisiä vastuulliseen seksuaalikäyttäytymiseen rakkauden merkitystä korostaen. Rakkaus ei vahingoita toista ihmistä. Mutta rakkaudettomia liittojakaan en lähtisi purkamaan ennen kuin perheneuvonnassa nousee tie pystyyn.

Korostan kuitenkin, että tällä hetkellä kirkossa keskustellaan vain kahdesta kirkolliskokousaloitteesta, jotka ovat seurausta valtion päätöksestä sallia samaa sukupuolta olevien virallistaa parisuhteensa. Muihin seksuaalisuuden muotoihin ei kirkolta toistaiseksi vaadita kantaa, ja jos joskus vaaditaan, ei sitä tämän nykyisen keskustelun perusteella voida suoraviivaisesti muodostaa. Se on oman keskustelun paikka silloin.

[Riku]

Mielenkiintoinen keskustelu seksuaalisuudesta!
Oma kantani:
-homoseksuaalisuus ja heteroseksuaalisuus ovat normaalia, tervettä seksuaalisuutta
-aito pedofilia eli aikuisen kiinnostus seksiin lapsen/kovin nuoren kanssa on häiriintynyttä seksuaalisuutta ja siten hoitoa vaativaa
-monia saattaa kiinnostaa seksi selvästi nuoremman kanssa monesta syystä:nuoret ulkoisesti hyvännäköisiä, oma pätemisen tarve, heikko itsetunto seksin suhteen, tietty vallanhalu, oman nuoruuden kaipuu jne,
tälläinen ei ole aitoa pedofiliaa mutta se on mielestäni eettisesti kyseenalaista koska ei olla samalla tasolla ja lisäksi se on laitonta alle 16-v kanssa vaikka tämä olisikin fyysisesti kehittynyt
-Sadomasokismi on häiriintynyttä seksuaalisuutta koska siinä tietoisesti leikitään kivulla joka on primaaristi ihmiselle vaaran ja sairauden merkki.  Nykyinen moniarvoisuus ei saa olla arvottomuutta ja kaiken hyväksyntää.  Jos ihmisellä on sadomasokistisia haluja kannattaisi hänen tutkailla itseään ja tarvittaessa hakea hoitoa. Valitettavasti useimmat seksiterapeutit kannattavat lähes kaikki käy-linjaa seksin suhteen toteamuksella "jos molemmat haluu sitä niin se on o.k."
-Transvetismi on käsittääkseni myös seksuaalisuuden ja mielen häiriintyneisyyttä ja siten hoitoa kaipaavaa.

[Salis]

Pedofiilit ovat selkeästi rajan tuolla puolen. Seksi aikuisen ja lapsen välillä ei ole hyväksyttävää. Lapset aloittavat seksuaaliset kokeilut keskenäänkin aivan liian aikaisin nykyään.

Pikkasen menee hurskasteluksi koko juttu. Ja kun sanotaan, että avioliitossa on kipua, niin onhan se useimmiten henkistä laatua. Sillä, että avioliitossa on kipuilua, ei kuitenkaan voi perustella sitä, että sallitaa sado-masokismi. Olen kovin ymmälläni, ettei tällä yhtään tarkastella sado-masokismiin liittyviä psyykkisiä ongelmia. Kun kuristaa toista ihmistä, aikaansaadakseen eroottisen kivun, ollaan kyllä aika kaukana siitä, mitä minä pidän rakkautena. Jos lapsi haluaa seksiä pedofiilin kanssa, niin eikäs sekin ole rakkautta siinä merkityksessä kuin täällä on tarkoitettu? Entä seksi prostituoidin kanssa. Saahan siitäkin rakkautta. Ja tarpeen vaatiessa eroottista kipua. Minusta tämän hurskastelun voisi nyt vihdoinkin lopettaa ja alkaa puhumaan parisuhteen ja seksin todellisuudesta.

[llwyd]

Konservatiivit usein mainitsevat tässä yhteydessä myös pedofilian.

En ole konservatiivi vaan lienein yhteiskunnalliselta katsannoltani radikaalein porukasta, mutta olen sitä mieltä, että moniarvoisuus ei voi olla kaikkiarvoisuutta. Jos katsomme sado-masokismin rakkaudeksi ja iloa tuottavaksi eroottiseksi kivuksi, niin miksi emme hyväksyisi myös seksiä lasten kanssa. Tarkoitan tällä sitä, että moniarvoinen yhteiskunta ei voi hyväksyä kaikkia vaan on olemassa rajat. Kysymys on aivan samasta kuin, että ollaan yksilöllisyyden kannalta, mutta yksilöllisyyden harjoittaminen ei saa aiheuttaa haittaa tai pahaa toisille yksilöille.

Erohan on äärimmäisen täsmällinen: pedofilia on pakottamista, aggressiota ja manipulaatiota, normaali sm-suhde kahden aikuisen välillä edellyttää sitä, että molemmat vapaaehtoisesti, nautinnokseen, ehkä rakkaudekseen, harrastavat sen kaltaista seksiä, mitä haluavat. En tunne ketään henkilökohtaisesti, joka olisi tälläisessä suhteessa, tai jonka seksuaalisuus olisi saanut tälläisen muodon, mutta olen ymmärtänyt että näillä suhteilla on täysi mahdollisuus olla turvallisia ja rakastavia, ja niin että useimmiten sen viimeisen sanan ja rajat asettaa se "masokistinen" osapuoli. En vain osaa järkyttyä tälläisistä vapaaehtoisista, terveistä suhteista. Sen sijaan aggressiosta ja hyväksikäytöstä kylläkin ja sitä voi esiintyä minkälaisissa kokoonpanoissa tahansa, vaikka ei seksiä olisi ollenkaan tai sitten vain suvunjatkamiseksi, lähetys-saarnaja -asennossa, valot sammutettuina ja kaikki mahdollinen nautinto poistettuna, kliinisenä toimenpiteenä. Rakkauden ja hoivan tunnistan, kuten myös vihan, aggression ja hyväksikäytön - miksi olisi vaikea tunnistaa tätä eroa?