Tänään tuli HK. Ajan kanssa luen aina lähes joka sivun, mutta kiirehdin taas iloitsemaan muutamista kirjoituksista.
Aira Raulo kirjottaa kolumnin Ihmettely on elämistä. Se alkaa mielenkiintoisesti hänen kinnostuksestaan tieteisiin, mikä isän avustuksella alkoi jo viisivuotiaana. Sen jälkeen hän siirtyy kuvaamaan aatemaailmaansa, jossa kiittää körttiläisyyttä henkisen tilan antamisesta. " Körttiläisyys on mystinen liike, se ei anna vastauksia, vaan kysymyksiä. " Ynnä monia muita hienoja ajatuksia hän jakaa pohdinnoissaan.
Joona Raudaskosken matkakuvaus Hernnhutista yhdistää minullekin tutun Päivän tunnussanan , Paavo Ruotsalaiselle tutun David Hollaziuksen Armonjärjestys autuuteen ja hernnhutilaisen ilon ja optimismin . Nämä arvot ovat säilyneet kolmisensataa vuotta. Ja jos ei tunnu omalta, suvaitse kuitenkin.
Hernnhutilaiset loivat pohjan protestanttiselle lähetystyölle. Ovat myös olleet ekumenian kannalla ennen kuin sanaa hengellisestä liikkeestä käytettiin.
Osmo Kankaan Paluutietä etsimässä puhuu rakkaudesta ja välittämisestä.
Korppi on vauska ja viisas, kuten aina.