Luonnon ja ympäristön suojelu vol 5

[Thomas McElwain]

Uskovat pysyttelivät yhdessä, ja kaikki oli heille yhteistä. He myivät talonsa ja tavaransa, ja rahoista jaettiin kaikille sen mukaan kuin kukin tarvitsi. Eipä tuota tainnut pitkään jatkua.

Niin, stalinilainen tappotyyli alkoi heti kun Ananias ja Safiira ilmaantuivat.

[PekkaV]

   Suomessa on hyvin vähän luonnontilaisia metsiä. Hienoja metsiä vielä löytyy, vaikka niiden määrä onkin vähentynyt rajusti. Ikimetsien lumovoima houkuttaa retkeilijöitä nyt enemmän kuin koskaan.

https://areena.yle.fi/1-4611815

[Thomas McElwain]

   Suomessa on hyvin vähän luonnontilaisia metsiä. Hienoja metsiä vielä löytyy, vaikka niiden määrä onkin vähentynyt rajusti. Ikimetsien lumovoima houkuttaa retkeilijöitä nyt enemmän kuin koskaan.

https://areena.yle.fi/1-4611815

Puijo on nyt varattu pyöräilijöille. Heillä ei ole rajoituksia, ei edes aarniometsän puolella, jossa ennen aikaa kävelijäkään ei saanut poiketa polulta.

[luterilainen]

Suomessa on hyvin vähän luonnontilaisia metsiä.

Mutta missä luuraavat pääministeri Sanna Marinin huulipunavihreän hallituksen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr)? Ministeri Lepän kotitilan läheltä kulkevalle tielle myönnettiin jälleen eduskunnan ”joululahjarahoja” 300000 euroa veronmaksajien rahoja. Ministeri Leppä sanoo olevansa tyytyväinen eduskunnan päätökseen. ELY-keskuksen mukaan kyseinen raha on pois kipeämmin kunnostusta tarvitsevilta teiltä.

Lähde

Ministerin kotitie sai rahaa jo toistamiseen – ELY-keskus: "Meillä on yli 200 kilometriä Koirakivenraittia vilkkaampia sorateitä"
https://yle.fi/uutiset/3-11719347

[sivullinen]

Suomessa on 17 uhanalaista lajia, joita saa metsästää. Eduskuntaan on tarkoitus saada adressi, jossa näitten metsästys kielletään. Käykää allekirjoittamassa.

[Riitta-mummi]

Kannatin aloitetta. Se onkin nyt tehtävä tunnistautumisen kautta. Hyvä sekin !   

[sivullinen]

Kannatin aloitetta. Se onkin nyt tehtävä tunnistautumisen kautta. Hyvä sekin !   

Kiitos.

[luterilainen]

Ilmatieteilijän Petteri Taalaksen silmin ilmastokriisin torjunta näyttää lupaavalta ja toiveikkaalta.

Lähde

WMO:n pääjohtaja Petteri Taalas rauhoittelee ihmisten ilmastotuskaa: "Vain pieniä muutoksia arkielämäämme" https://yle.fi/uutiset/3-11731833

[sivullinen]

TV:ssä menee Attenboroughin erittäin hyvä ohjelma eläinten sukupuutoista, mutta en kestä enää katsella kun raivostuttaa niin paljon. Yksi laji syypää tähän kaikkeen: ihminen. Ja sitten ulistaan kaikesta joutavasta 

[Riitta-mummi]

Miksi on ihmisiä jotka salakuljettavat Suomen luontoon kuulumattomia eläin- ja kasvilajeja.

Tänään YLE kertoo:  https://yle.fi/uutiset/3-11736421

[luterilainen]

Puulämmitteiset kiukaat ovat tällä hetkellä yksi tärkeimmistä ja pahimmista pienhiukkasten lähteistä Suomessa. Tätä mieltä on yliopistotutkija Jarkko Tissari, joka vetää parhaillaan käynnissä olevaa kiuastutkimushanketta.

– Puun pienpoltto ja siihen sisältyvät puukiukaat vastaavat liikenteen päästöjä, Tissari kiteyttää.

Lähde

Puukiukaille tulossa päästöistä kertova sertifikaatti – tutkijan mukaan saunojen sisäilma on "kuin ruuhkaliikenteessä"
https://yle.fi/uutiset/3-11770021

[sivullinen]

Patvinsuon kansallispuiston kuulumisia. Kahdesti olen siellä käynyt ja iäksi on luonto siellä painunut mieleen. Vanhaa ikimetsää ja sen eläimistöä ja linnustoa (kevätkesällä mm. sinipyrstö ja pikkusieppo laulavat) näkee Autiovaaran lenkillä ja vaikka ei näkisikään tai kuulisikaan, niin itse sammaleinen ja naavainen metsä on hieno. Ei ole puupeltoa täynnä riukua, jota jotkut kutsuvat puiksi, vaan oikeaa monimuotoista metsää. Patvinsuo sijaitsee kahden kunnan Ilomantsin ja pääosin Lieksan alueilla.

https://www.luontoon.fi/patvinsuo

[vn]

Patvinsuon reuna-alueilla olen käynyt. On ollut ajatus lähteä sinne vähän pidemmästi
patikoimaan, aika näyttää toteutuuko.

[PekkaV]

   ”Jopa 400-vuotiaaksi elävä arktinen jäähai, holkeri, viettää kesänsä 200-600 metrin syvyydessä. Slow life syrjäisessä meren kolkassa ei ole riittänyt pelastamaan holkeriakaan ihmisten aiheuttamilta moderneilta vitsauksilta, kuten mikromuovilta.

Arktisia meriä piinaavat etenkin tekstiilikuidut (kts. s. 11). Erityisen paljon merestä löytyy polyesteriä, joka on muovihiukkasista enemmistönä lähes kaikissa tutkituissa syvyyksissä. Eniten polyesteriä lilluu kilometrin syvyydessä: 50-70 partikkelia kuutiometrissä merivettä.

Suomen luonto valitsi fleesen 2017 Vuoden turhakkeeksi, koska pesussa fleece-vaatteista tiedetään irtoavan ällistyttävä määrä polyesterikuituja. Ensimmäinen pesukerta on pahin. Siinä fleesestä irtoaa Environmental Science and Pollution Research -verkkolehdessä juuri julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan 180 000-190 000 hiukkasta kiloa kohti.

Uudet vastuullisemmat tekstiilikuidut tekevät tuloaan. Useampikin sellupohjainen kuituinnovaatio on kaupallistamisen kynnyksellä. Niiden valmistusmenetelmissä käytetään vähän tai ei lainkaan liuottimia, prosessien vedenkulutus on vähäinen, ja materiaali on kierrätettävää. Kuluu kuitenkin vielä vuosia, ennen kuin vastuullisemmista materiaaleista valmistetut vaatteet kykenevät tuotevalikoimillaan kilpailemaan jo 1960-luvulta asti ulkoiluvaatemarkkinoita hallinneen fleecen ja sen tavoin muoviongelmaisten teknisten asujen kanssa.

Nyt on hiihtolomakausi. Kierrätys- ja luonnonkuitujen yleistymistä odotellessa harkitse tarkkaan vaate- ja materiaalivalintojasi. Valitse pitkäikäisiä ja kestäviä tuotteita. Jos sinulla on fleece-vaatteita, käytä ne loppuun, äläkä pese niitä liian usein. Oikeanlaista pesupussia käyttämällä voit saada jopa 40 prosenttia mikromuovista talteen, kun vielä toimitat nukan asianmukaisesti jäteastiaan.”

Pääkirjoitus: Hiihtoloman vaatevalinnoista; Suomen luonto 2/2012
Suomen luonto netissä  https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/suomen_luonto/

[PekkaV]

   "Soiden uhanalaiset lajit

Äärimmäisen uhanalainen laji
CR (Critically endangered, äärimmäisen suuri välitön uhka hävitä luonnosta.
Gelis avarus, rahkahyrrä, läätepeilikääriäinen, lounaanasekärpänen, ruopparuskokiiluri, suokukko, pulleasilokotilo, turvetorvijäkälä, saarnenjäkälä, täpläkesijäkälä, imelärisakas, suohytyvinokas, kenosammal, pohjansompasammal, puistotuppisammal, etelänkaulussammal, rantalovisammal, korpikaltiosammal, kiiltovalkku, nummikellokanerva, talvikkipaju, etelännokkasara, siperianlillukka.

Erittäin uhanalainen laji
EN (Endangered), erittäin suuri uhka hävitä luonnosta lähitulevaisuudessa.
Korpikirpukas, taiga-aamukääriäinen, läätekätkökääriäinen, läätelattakoi, lettokoi, kirjopapurikko, tulvamittari, vahakeltasiipi, kalkkisarakka, kolmiopuuhari, tundrametsähanhi, arosuohaukka, lahokultajäkälä, seitarisakas, pitkäperähiirensammal, pohjanväkäsammal, isonuijasammal, rannikkorahkasammal, nummirahkasammal, itupyörösammal, karhunlovisammal, suoneidonvaippa, sääskenvalkku, hostinsara, isotaarna, ruskoruosteheinä.

Vaarantunut laji
VU (Vulnerable), suuri uhka hävitä luonnosta keskipitkällä aikavälillä.
Aphis ruborum, Anthracosiphon hertae, luhtakaunokas, kuljuponsikas, suppaponsikas, tupasvillaponsikas, rimpijuoksulude, Bocchus vernieri, lehtokiitäjäinen, korpikolva, kekokoi, vilukkokehrääjäkoi, lapinlattakoi, helmihitukoi, lompolohitukoi, kihokkisulkanen, kairannokiperhonen, kirjoheinäkoisa, rämekulmumittari, rämelehtimittari, lapinkenttämittari, pajumittari, sademittari, luumittari, rämekarvajalka, rusoharmoyökkönen, suovenhokas, Sciophila arizonensis, Sciophila spinifera, Mycomya britteni, Mycomya shewelli, Asindulum nigrum, sutihattara, Dicranomyia klefbecki, tundrasahakainen, kolohelosurri, Chetogena tschorsnigi, Smittia contingens, Panimerus przhiboroi, rämeristihämähäkki, lettokääpiöhämähäkki, letto-okajalkahämähäkki, lettorapuhämähäkki, taigametsähanhi, riekko, vesipääsky, sinisuohaukka, muuttohaukka, kalkkisiemenkotilo, kissantassujäkälä, lettotuhkelo, hakamaatuhkelo, lettorisakas, nevamesisieni, violettirusokas, otalehväsammal, rahkavarstasammal, notkoritvasammal, korpihohtosammal, lähdehammassammal, rahkalovisammal, verpunakämmekkä, lapinkämmekkä, pikkukihokki, röyhysara, vienansara, lettosara, kuusamonnokkasara, lettohernesara, himmeävilla, lettorikko.”

Suomen luonto 2/2021, s. 41

https://www.lehtiluukku.fi/esikatselu/suomen_luonto/2-2021/271287.html