. Tällä nyt ollaan kuitenkin, kun ajattelin että vanhemmat jotenkin on enemmän kuin siilit... Katettiin useampi ateriavati, jotka peitettiin kyllä tyylillä, mutta kun ne syö itsensä plätsiin ja jatkaa ja sitten ei ruokaa ole.
Meitä on yksitoista kun näitten vävykand. osalta tulemiset ja menemiset on aina vähän, että montako... Eli minä niin hienosti matkalla sommittelin kaiken, että nuoriso yläkertaan... Joku rupesi uhrautumaan ja minä asun yksin omassa huoneessani ja Lapsi 1 lisävuoteessa sullottuna johkin nurkkaan.... Jotenkin eilen tuntui eka kertaa että haitarimusiikki ja kokko ja muuta on nyt nähty, kaipasin kipeästi drinkkiä mutta kun emme juo niin emme juo..... Ja hullua se olisi ollut minun tilanteessa. Pitkittynyt kohtaus juuri sammumassa. Mutta jaksan hymyillä ja tiedän kuinka vaietaan. Täytyy aistia koko ajan että ylähuuli on alahuulta vasten ja hymyn saa kyllä.
Mutta kun minä niin hienosti sommittelin.... Sitte kun pikkusen toteen että on nyt epävarma vointini nämä... Ei siis olis tarvinnu. Vaikka voi olla niinkuin että Herra Hugo sai näin oman tilan kun lujlen hieman sitä peljättävän. Niin suotta. Siiliressu ryömi paitani sisälle ja se, niin, siltä pääsi kakkiainen sinne. Onhan täällä yksi koissu joka haukkuu kaikki meidät moneen kertaan mennen tullen, toinen suuri mutta vaitelias, kaksi kissaa.
Kyllä tästä virvottaudun. Ja Hesassa satoi kun lähdin.
