Huolenstuin vakavasti ja lähetin sisarelle monta tekstiviestiä, sillä tuntuu oudolta että siili sallii silittämisen!
Sama siili jäi majailemaan koko vuorokaudeksi. Se nukkui paljon mutta söi. Paljon se piileskeli, välillä söi välillä nukkui kukkalaatikon alla välillä pasteerasi tuossa matolla. Ennen muuta pelotti mahdollinen sairaus. Synnytyksethän siilit hoitavat kyllä kai täysin itsekseen. Toimitin joka tapauksessa runsaasti oksia ja lehtiä, siis puun, joko siltä varalta että se saisi jälkeläisiä tai muuten vain haluaisi rakentaa omankin pesän.
Sitten se kuitenkin paineli portista mutta saattaa olla että vain juomaan, unohdin viedä vesivadin ja kermaa nämä eivät nauti. Samassa suursiili mönki vastapäisen kukkalaatikon alta. Se on kai torkkunut siellä pidemmän aikaa, mutta tuo tietty jolla on pitkähkö kuono, hyvin paljon tyylikästä mustaa silmien ympärillä, luukuttaa siis jo toista päivää täällä jos tulee takaisin.
Saatoin sekottaa sen toiseen, kaksi on sanannäköistä. Sisar totesi että ei tilannetta voi kuin seurata ja toimittaa sitten eläinlääkärille jos siili ei enää syö.
Joku saattaisi todeta että siilien oltavat ovat vain liian hyvät, miksi täältä nyt mihinkään lähtisi, toisaalta siiliä suojellaan joten suojelen nyt kun ne ovat kietoneet minut jonkin takavarpaansa kynnen ympäri. Rakennetaan vielä horrospesä muutamalle sukupolvelle.
Lapsi num. Kolme perii tämän jälkeeni ja sitoutuu suojelemaan siilejä.