Veimme perinteisen tavan mukaan haudoille kynttilälyhdyt ja olimme mukana iltakirkossa. Se vain kuuluu meidän ohjelmaan, vaikkei ketään omaista ole vuoden sisällä kuollut. Monta tuttua nimeä taas oli 87 vainajan listalla. On vaikuttava näky, kun kynttilät valaisevat kirkon kuoriosaa. Suntio himmentää kattokruunujen valoa ja kanttori soittaa uruilla jonkun kauniin loppusoiton. Ihmiset istuvat hiljaa ja muistelevat omaisiaa.
Illan päätteeksi jäin vielä juttelemaan erään tuttavan kanssa, joka saapui Jyväskylästä asti kuuntelemaan, kun hänen äitinsä nimi luettiin ja sytytettiin hänelle kynttilä.