Kirjoittaja Aihe: Uusi tutkimus  (Luettu 1498 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16862
    • http://www.samila.1g.fi
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8428
Vs: Uusi tutkimus
« Vastaus #1 : 08.01.13 - klo:21:13 »
Ihan fiksu hutkimus, mutta tuosta herätysliikkeiden vaikutuksesta kirkkoon kuulumiseen pikkaisen erimieltä.
Vaikkakin ihan oikeassa oli tutkimuksen tehnyt tehneet, että esimerkiksi lestadiolaisuus on kirkkoon kuulumisen tekijä joka ei vaikuta eroamista.
Musta kyllä toisaalta eivät he oikein kirkossa ole aktiiveja ja käykkään kirkossa, kuin jos on lestadiolaispappi puhumassa, en tiedä onko se heille edes suotavaa, vai kiellettyä.

Kirkkoon kuuluminenkin taitaa olla heillä pikkaisen hakusessa, kun oli nämä homous, naispappeus ja muita asioita paljon tapetilla ja paljon ihmisiä lähti kirkosta, niin oli muistaakseni heillä puhetta koko liikkeen erottautumisesta kirkosta.

Sitten yksi pointti on se kuinka vapaaehtoisesti he kirkkoon ja liikkeeseensä kuuluvat.
Tai me rivikristityt, kuten minä. Jos on lapsena liitetty kirkkoon, niin kuinka vapaaehtoista se itsestä on ollut.
Sitten taas eroaminen on aika iso askel jokaiselle, kun perinteet pitävät kirkossa.
Naimisiin meno taitaa olla iso syy miksi ihmiset ei eroa kirkosta. On se kuitenkin sukulaisille erikoista jos mennään maistraattiin, eikä ole kirkkovihkimistä, luulen että se on kynnys sukulaisten puolelta tuleva paine, että ei haluta heitä loukata tai jotakin.

Ote tässä alla tutkimuksesta:

Kirkkoon kuuluminen näyttää myös liittyvän heräysliikkeiden vaikutukseen ja pohjalaisuuteen. Porvoon hiippakunnassa Kruunupyy (93 prosenttia) ja Larsmo (92 prosenttia) edustivat kärkeä kirkkoon sitoutumisessa 2011. Larsmon alueen väestöstä on lestadiolaisia vajaat puolet.

Koko maassa oli kolme seurakuntaa, joissa kirkkoon kuului yli 94 prosenttia alueen väestöstä: Perho (94,7), Reisjärvi (94,4) ja Kinnula (94,5). Etenkin kaksi ensin mainittua ovat vahvoja vanhoillislestadiolaisuuden alueita.
______________________________________________

Tota ihmettelen mitä Pohjanmaalaisuus vaikuttaa kirkossa pysymiseen?
Kai ne siellä sitten sekoittaa veteen siellä jotakin ja pohjalaiset ei oo kuten me muut?

Muutenkin mulle ihan sama kuka kuuluu ja kuka ei. Kuinka paljon tai vähän. Minusta ratkaisevaa on se mitä kirkko antaa ja mitä itse voin antaa kirkolle.
Pienet seurat ilman merkkihenkilöitä on parhaita. Messukin on ookoo, vaikkakin siinä on paljon misä en niin pidä ja perusta, mutta positiivisemmat liirumit ja laarumit saa mut käymään siellä.
Eli ei se määrä vaan laatu. Siihen tulisi panostaa.
« Viimeksi muokattu: 08.01.13 - klo:21:19 kirjoittanut Viisveisaaja »
Kaikki valta tekoälylle!

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16862
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Uusi tutkimus
« Vastaus #2 : 08.01.13 - klo:21:57 »
Kruunupyyssä ja Larsmossa on Rauhan Sana (ruotsiksi Fridsförening) erittäin vahva. Entiseltä nimeltään liike oli pikkuesikoiset ja sitä on Tornionjoki laaksossa ja ja Keski-Pohjanmaalla ja se on täysin kaksikielinen. Laestadius kielsi kirkosta eroamisen eli asia on sillä selvä.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Pyryharakka

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5094
Vs: Uusi tutkimus
« Vastaus #3 : 08.01.13 - klo:22:10 »
Maaseudulla kirkon jäsenprosentti on yleensä suuri. Meillä täällä on jostain syystä suht' paljon jehovantodistajia. Lisäksi täällä on vahva hellutaiseurakunta, vähän ortodokseja ja yksi uusi vapaa uskonyhteisö. Sekä enenevässä määrin myös niitä, jotka eivät kuulu mihinkään uskonolliseen ryhmään.
Pyryharakka