Hirvittää aatella senkin pituista matkaa siinä mummokaartissa. Pakko istua jonkun vieressä kun bussi on täynnä ja mitään yhteistä puheenaihetta ei löydy. Pystyn kyllä mielestäni jonkin aikaa kuuntelemaan kohteliaasti juttua lapsista, perheestä yms. joka ei oikeasti kiinnosta minua pätkääkään, mutta sitten alkaa tökkiä. Tupakkataukoja ei pidetä, kun kukaan muu ei polta. Kaikki on niin v-tun pikkuporvarillista että oksettaa. Kyllä sitä tällainen vanha rokkijätkä irokeesipää (tosin ilman sotakirvestä 
) tuntisi olevansa täysin väärässä paikassa.
a) Valvo edellinen yö. Sitten selität että olit suorittamassa suunnitelmanmukaista yölaulajalaskentaa ja nyt väsyttää, pakko nukkua, että jaksaa perillä veisata.
b) Ota homma extreme-lajina. Pullamössösukupolvi harrastaa helppoja lajeja, kuten koskimelontaa ja kalliokiipeilyä, mutta tosi miehet pärjää mummobussissakin.
c) Haastattele vieruskaveria jostain muusta kuin lapsista ja perheestä. Ihmiset muistelevat usein mielellään vanhoja juttuja. Ota jokin teema, vaikkapa lavatanssit tai kansanparantajat (kuten verenseisottajat) ja käy koko bussi läpi. Tai vanhat työtavat, tekniikan tulo (puhelin, auto, televisio).
Mummobussit eivät pidä tupakkataukoja, mutta taukoja kyllä, tosin muista syistä. Siinä ehtii hyvin vetäistä röpön tai kaksi.
Pikkuporvarillisen kuoren alla on usein, jos nyt ikäsyistä ei aivan rock, niin jotain kuorta rajumpaa kuitenkin.
Tervetuloa juhlille ja foorimitapaamiseen!
Mt
