Moi, myyrä, joko kotona?
Kotona ollaan, kaiken pölyn keskellä. Siivoan ensi viikolla.
Ihan ok. hoitojakso. Vanha nilkkavaiva ärtyi kaikesta siitä jumppaamisesta. Murtuma kipsattiin aikoinaan väärin ja nilkka jäi kieroon asentoon. Sen takia liikun vähäsen oudon näköisesti. Siinä on turvotusta niinkuin polvessakin. Tunti kuntosalia ja perään tunti allasjumppaa. Saatiin aika hyvä ryhmä kokoon. Lääkäri poisti nesteen polvesta ja laittoi siihen kortisonipiikin. Suosittelevat jo nyt polveen keinoniveltä ja kaipa leikkausjonoon on kohta mentävä. Uusi piikkilääke on tulossa, jos tänään laitettu tuberkuliinikoe ei osoita mitään hälyttävää. Maanantaina meen näyttämään käsivartta. Keskiviikoksi sain jalkojen hoidon.
CRP ja senkka vaan ovat korkeita ja tulehdusta síis on. Hb on jo vähän liiankin alhaalla. Virtsasta löysivät verta, joten saattaa olla edessä urologiset tutkimukset.
Melko terve selkärankareumainen siis olen. Tautini ei ole kuulemma klassista tyyppiä, mutta enhän minä itsekään ole mikään klassikko.
Kämppis oli mukava, vanha mies, joka on leikattu noin 40 kertaa ja hänellä on keinonivel viidessä eri paikassa. Lääkäri oli sanonut hänen tulehdusarvoaan korkeaksi (kai vähän alle 100), mutta mies oli vastannut, että hyvä se on jos kerran alle sadan pysyy.
Joskus arvo on kuulemma yli 300.
Lääkkeitä hän popsii kymmeniä tabletteja päivässä.
Mies harrastaa orkideoiden kasvatusta ja opin niistä yhtä ja toista. Orkideat on minustakin kauniita.