Kirjoittaja Aihe: Väkevät karismaattiset kokoukset - mahtavaa! Tervetuloa mukaan.  (Luettu 31709 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Väkevistä karismaattisista kokouksista keskustellaan paljon netissä.
Toiset ovat vastaan, toiset myötä, osalle aivan sama.

Seuraavaksi haluaisin kritisoida näiden karismaattisten kokousten kritisointitapaa varsinkin luterilaisissa piireissä.
Luterilaisissa piireissähän ainakin teoriassa pitäisi löytyä enemmän ihmisiä, jotka uskovat siihen vanhurskauttamisteologiaan, jota mm. Luther ja luterilaiset tunnustuskirjat edustavat.

Karismaattisten kokousten kritiikki näyttää kohdistuvan kokouksissa käytetyn äänen voimakkuuteen, kaatumiseen, rukousjonoihin, tapaan rukoilla ja tapaan saarnata ja yleensä tapaan, jolla kokouksia vedetään ja kuinka siellä ollaan.
Sekin herättää närää, että joku kokee parantuneensa tai haluaa parantua jostain vaivasta.
Jotkut kriitikot jopa omaavat yliluonnollisia kykyjä voidessaan kritisoida jopa yleisön ja saarnaajien vääriä motiiveja.

Tuntuu olevan tuomittavaa se, että joku innosta hihkuu tai huutaa kurkku suorana intoaan.
Sama kriitikko ei sitten ollenkaan pahastu sitä, että joitain samoja ilmiöitä löytyy esim. jääkiekko-ottelusta ja osittain samoja asioita sieltäkin haetaan.
Kurkkusuorana huutava ja liikuttunut henkikö on normaali jalkapallo-ottelussa, vaan ei karismaattisessa väkevässä kokouxessa.

Kritikoimalla äänen voimakkuutta ja sen sellaista parantumisuskoa/halua, jääkin varsinainen ongelma huomiotta.
Oman henkilökohtaisen uskomukseni mukaan varsinainen ongelma on karismaattisissa tilaisuuksissa julistettava vähintäänkin lievästi luterilaisesta vanhurskauttamisteologiasta poikkeava vanhurskauttamisteologia.
Eli oman näkemykseni mukaan Kristuksen ansioton armo ja Jumalan kova ja epäinhimillinen laki on kovin peitettynä siellä, tai se puuttuu kokonansa ja näinollen vääristyy ja vie ihmistä harhaan.
Tämä räikeä ongelma sitten jää epäolennaisten lillukan varsien taakse huomiotta ihmisiltä.
Ja kun suurin osa noista lillukanvarsista on varsin neutraaleja tai jopa positiivisiakin asioita.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16861
    • http://www.samila.1g.fi
Meillä on näitä säännöllisesti kerran viikossa ja kritiikki kohdistuu niiden tolkuttomaan pituuteen. Niitä ei meinata saada loppumaan, ennen kuin ihmiset ovat väsymyksestä sekaisin ja tekevät mitä puhuja haluaa. Meillä on määrätty, että niiden on loputtava klo 23, koska henki ei puhu enää sen jälkeen ja vain väsymys hoitaa väkeä.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa vasara

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 695
Tuo Sepon aikamäärä on kyllä hyvä, ainakin lapsia ja aikuisia ajatellen....
 Mihinkäs aikaan he aloittavat?
 Kyllä kunnon körttivirsi ylistyslaulun voittaa.. :icon_rolleyes: omasta mielestäni. :icon_wink:
 Jumala puhuu ja lähestyy eri ihmisiä eri tavoin....meidän muodoistamme välittämättä.

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Radiosta kuuntelin joskus Markku Koiviston julistusta. Sen aikaa, kun jaksoin kuunnella sitä, en löytänyt sisällöstä mitään moitittavaa. Mutta se kauhea paatostus ja yleisön lietsominen alkoi suorastaan oksettaa. Makuasia, mutta en pidä siitäkään musiikista. Minulla vain tuli mieleeni, että puhuja yrittää oikein toden teolla saada yleisöä villiintymään. Tuli mieleen, että hän ajattelee Pyhän Hengen olevan paikalla sitä väkevämmin, mitä enemmän yleisö riehaantuu. Radio kääntyi aika pian toiselle asemalle. Ei voi mitään.

Mutta älä sinä, karjalaisenkyösti, ota tätä itseesi.
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Lainaus
Mutta älä sinä, karjalaisenkyösti, ota tätä itseesi.

En ota, en ole Markku.

Itse kuuntelen välillä Markku Koivistoa.
Koska olen helluntalainen, touhu tuntuu/tunnelma kovin kotoisalta ja tutulta ja mukavalta. Mautin sen kuuntelemisesta.
Viihedemielessä sitä kuuntelen ja Markku K tuntuu olevan tosissaan ja hirviän hyväntahtoinen.
Minusta hän on mukava mies.
Aiemmin mainitsemistani syistä en suosittelisi kyseisiä tilaisuuksia kellekään, vaikka itse niistä nautiskelenkin.
Koska en ole Jumala ja en Jumalaa kovin hyvin tunne, en voi sanoa, että olen oikeassa tässä arvostelussani.
Minä vain en löytänyt Lutherin edustamaa evankeliumia karsismaattisista kokouksista - ja siksi ahdistuin.
Koska nykyään omistan Lutherin galatalaiskirjeen selitystiiliskiven, minun ei enää tarvitse ahdistua karsimaattisista kokouskista, vaan jopa nauttia niiden kuuntelemisesta. Mitään hengellistä niistä en yleensä saa, mutta maallista mukavaa kylläkin ja viihtymistä ja seuraelämää, mikäli satun eksymään sellaiseen livenä.

Ps. En toki kiellä, ettei ihminen voisi löytää uskonpuhdistuksen evankeliumia karsimaattisista kokouksista.
Se, että minä en sitä ole voinut löytää, ei tietysti tarkoita, että ei kukaan muukaan.
Olen kuitenkin omista kokemuksistani johtuen varsin skeptinen tuon evankeliumin suhteen.
Suvaitsevana ihmisenä kuitenkaan en väitä olevani tässä näkemyxessäni ehdottoman varmasti oikeassa.
« Viimeksi muokattu: 23.10.09 - klo:19:37 kirjoittanut karjalaisenkyösti »

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Minä vain en löytänyt Lutherin edustamaa evankeliumia karsismaattisista kokouksista - ja siksi ahdistuin.

Ehkä syynä on se, että monen ns. karismaattisia kokouksia järjestävän yhteisön tausta ei ole luterilainen, vaan reformoitu, siis kalvinistinen. Luterilaisuus on reformaation perillisten joukossa varsin pieni suuntaus, mikä Pohjoismaissa on helppo unohtaa. Esimerkiksi anglo-amerikkalaisen maailman lukuisat kirkot ja suuntaukset ovat reformoituja, ja reformoidusta maaperästä nousevat myös monet vapaat suunnat helluntailaisuudesta elämänsanalaisuuteen.

Valitettavasti Suomesta on vaikea löytää laajempia esityksiä reformoidusta teologiasta ja sen kehitysvaiheista ja suuntauksista. Käytännön tutustuminenkin on vaikeaa, sillä jonkin vapaan suunnan ns. karismaattinen kokous ja skotlantilainen reformoitu jumalanpalvelus eroavat varmaan niin paljon toisistaan, että yhteisiä juuria on vaikea havaita.

Jos jollakin on antaa kirjavinkkejä, olen niistä kiitollinen. Kun suomalaset systemaatikot ovat tutkineet islaminkin teologiaa, niin luulisi reformoidustakin teologiasta löytyvän tekstejä.

Mt

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4178
kyllä yliopistolta löytyy reformorduilta teologiaa vallan paljon... luterilaisissa suuntauksissa Suomessa on hyvinkin paljon ei teologiaa vaan himp-hamppua... körttijuhlilla minä en pysty veisaamaan viimeistä virttä... siinä on jumalallisen raskasta, lujaa ja oikeata karismaattisuutta
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Mikä se viimeinen virsi on?

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Mikä se viimeinen virsi on?

Se selviää Kiuruvedellä 11.7.2010 noin klo 15, merkkaa kalenteriin...

Mt

Poissa vaivattu sielu

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 612
Mikä se viimeinen virsi on?

Niitä on ollut useita vuosikymmenten saatossa.
Murtunutta ruokoa hän ei muserra, lampun hiipuvaa liekkiä hän ei sammuta. Tinkimättä hän toteuttaa oikeuden.

Poissa vaivattu sielu

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 612
körttijuhlilla minä en pysty veisaamaan viimeistä virttä... siinä on jumalallisen raskasta, lujaa ja oikeata karismaattisuutta

Oikeata karismaattisuutta minusta oli silloinkin, kun vakaa isäntämies putosi körttiseuroissa polvilleen. Istuin poikasena isäni vieressä penkillä ja jouduin ihmettelemään tapausta seurojen jälkeen. Isäni sanoi, että "taisi Kusti tulla synnin tuntoon". Ei kiirehtinyt kukaan laittamaan kättä pään päälle. Aikansa polvillaan ollen hän nousi ylös ja pyysi seurojen päätyttyä emänniltä kahvin korviketta. Äitini kuuli hänen sanoneen" kyllä helepotti, tämän jäläkeen kannattaa juuva vielä kuppi korviketta".
Murtunutta ruokoa hän ei muserra, lampun hiipuvaa liekkiä hän ei sammuta. Tinkimättä hän toteuttaa oikeuden.

Poissa mami

  • armon kerjäläinen
  • Viestejä: 458

Valitettavasti Suomesta on vaikea löytää laajempia esityksiä reformoidusta teologiasta ja sen kehitysvaiheista ja suuntauksista. Käytännön tutustuminenkin on vaikeaa, sillä jonkin vapaan suunnan ns. karismaattinen kokous ja skotlantilainen reformoitu jumalanpalvelus eroavat varmaan niin paljon toisistaan, että yhteisiä juuria on vaikea havaita.

Jos jollakin on antaa kirjavinkkejä, olen niistä kiitollinen. Kun suomalaset systemaatikot ovat tutkineet islaminkin teologiaa, niin luulisi reformoidustakin teologiasta löytyvän tekstejä.

Mt

Timo Pokki on kirjoittanut kirjan Uskon empirismi, jossa käydään läpi eri suuntausten pelastusoppeja, myös reformoitujen. Mahtaisiko siitä olla apua?
Lyö särö väärään varmuuteeni.

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Kiitos, Pokin kirja on nyt ostoslistassa. Ja kaiken lisäksi asiaa penkoessani löysin monta kiinnostavaa tieteellistä julkaisua, tosin aivan eri alalta. Nyt kiiruusti selaamaan kirjastojen luetteloita...

Mt

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16861
    • http://www.samila.1g.fi
Kiitos, Pokin kirja on nyt ostoslistassa. Ja kaiken lisäksi asiaa penkoessani löysin monta kiinnostavaa tieteellistä julkaisua, tosin aivan eri alalta. Nyt kiiruusti selaamaan kirjastojen luetteloita...

Mt

Kiitos vinkistä ja tässä toinen vinkki http://www.helsinki.fi/collegium/events/tuomas.pdf

Lopetetaan tähän, että pysytään aiheessa Tuomaan evankeliumi on suomennettu ja selitetty ja löytyy meidän hyllystä.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Mitä karismaattista on suggestiivisessa puheessa? Seurasin tarkkailijana aikoinaan Niilo Yli-Vainion esiintymistä. Omia aivojaan käyttävä kuulija ymmärtää nopeasti, että Yli-Vainon tarkoituksena oli saada aikaan massasuggestio.On selvää,että Yli-Vainio oli tarkkaan miettinyt äänenpainoja sekä puheen ja musiikin rytmittämistä. Mielestäni ihmisten jallittamisella ei ole mitään tekemistä kristillisyyden kanssa.
Acta, non verba.