Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: jUHOMA4 - 07.01.09 - klo:15:07
-
Tämä aihe on minulle hyvin läheinen. sillä näen selväntuntuisia unia melkein joka yö. Useimmiten vanhemmistani , työelämästä tai sitten juttelen ystävien kanssa. (onneksi en ääneen.)
Kerron yhden selvän unen , jota en unohda koskaan :
Olimme veljeni Jaakon kanssa Raudaskylän hautausmaalla hautaa kaivamassa. Jaakko kaivoi sitä Ferkusson kaivinkoneellaan. Kun hauta oli tarpeeksi syvä kaivinkoneen kauha meni niin läheltä edellistä arkkua, että sen kylki aukesi. Siellä näkyi kuinka äitimme lepäsi rauhallisesti. Käänsi päänsä meihinpäin ja sanoi kauniisti hymyillen: - Älkää poijat kolistelko niin isosti, meidän on täällä oikein hyvä olla.- Siihen oli hyvä herätä.
Uskokaa tai älkää , ole nähnyt sellaisia opettavia unia, joita olen voinut valveilla käytännössä toteuttaa. . :wink:
ps. Unia on mukava aamukahvilla vaimolle kertoa :D
-
Pidän unipäiväkirjaa, johon useammin kuin toisinaan kirjoitan tekstejä. Unet kertovat, opettavat... höynäyttävätkin... Mutta unet ovat tarpeellisia, terveellisiä, toisinaan ne ovat myös totta. Lohduttaakin ne osaavat. :lol:
Unet on syytä ottaa rennonvakavasti... Ne siis joskus kertovat. Ja ovathan ne kertoneet ennenkin: Isossa kirjassa kerrotaan, että tulee seitsemän lihavaa ja laihaa vuotta.... kuten sitten käy... Unessa ne kerrottiin.
Unet ovat siis aika useasti ihan muuta kuin keveää hölynpölyä!
-
"seitsemän lihavaa vuotta ja seitsemän laihaa vuotta..." voipi olla, että markkinataloustieteilijät ottavat Raamatun viisaudet onkeensa... :wink:
-
Tämä on pakko kertoa tässä ketjussa.En tiedä oliko se uni vai näky,mutta n.26 v.sitten juuri vähän ennen kuin Jumalan armo kosketti minua näin yöisen meren jossa olin laivassa joka höyrysi iloisesti tanssimusiikin soidessa ja kaikkien valojen loistaessa kohti tuntematonta rantaa.Äkkiä tiesin että laivan kapteeni vie meitä turmioon, muuta vierelle lipui toinen laiva,rauhallisesti,hiljaisesti ,turvallisena.Sieltä heitettiin pelastusrengas näiden laivojen väliin.Ja minä hyppäsin! Ja sitten lähdettiin kohti kotisatamaa.
Voin vieläkin tuntea väkevästi samat tunteet kuin niinä hetkinä jotka olin
ensin siinä väärässä laivassa,sitten merestä pelastettuna.
-
Minäkin muistan unen kuolleesta äidistäni. Pari viikkoa hänen lähdöstään kuljin unessa vastasataneella lumella ja äiti kulki vieressä jonknlaiseen albaan pukeutuneena. Hän vilkaisi maahan ja huomasi, ettei jättänyt mitään jalanjälkiä. Totesi huvittuneena, että ei ollut vielä tottunut olemaan vainajana. Uni lohdutti, vaikka minun perässäni olkin vielä rivi mustia askeleen painamia.
-
Omat uneni ovat yleensä hölynpölyä. Esimerkiksi viime yönä tulin vauhdilla alas hississä 10. kerroksesta. Alastulovauhti oli sellainen, että meillä neljällä hississä olijalla meni korvat lukkoon. Sitten se vauhti kuitenkin tasaantui ennen pohjakerrosta ja osoittautui, ettei hissi olekaan rikki epäilyistämme huolimatta. Tämä tapahtui sairaalassa, kun olin etsimässä muistaakseni kurkkutautien osastoa !?!... Itse näen yleensä tällaisia puuta heinää -unia. Sitten joskus tulee painajaisia. Yleensä pakenen niissä jotain. Löydän hyvä piilopaikan, mutta kuitenkin tajaa-ajaja löytää minut ja pakenen taas ja lopulta se loppuu siihen kun herään. Näen unet yleensä aamuyöstä.
Olen nähnyt muutamia "tosiunia" tai siis mm. sellaisen, jossa 3 silloin hiljattain 1,5 sisään kuollutta sukulaista (mummo, eno ja täti) olivat samassa huoneessa ja valkoisissa vaatteissa ja minä ihmettelin tilannetta, kunnes sain käydä halaamassa heitä, että heillä onkin kaikki hyvin. Me "muut" eli vielä elävät olimme tavallisissa vaatteissa. Toisen kerran tätini mies tuli avaamaan ovea ja sanoi, että nytpäs minulla onkin yllätys. Sitten hän johdatti minut sisään ja esitteli tätini (eli vaimonsa) joka oli valkeissa vaatteissa olohuoneessa. Tällaisia unia minulla on ollut joitain, joissa olen nähnyt kuolleita läheisiä ja saanut jutella heidän kanssaan. Nämä ovat kasvattaneet uskoani tuonpuoleiseen ja uskon vakaasti, että he sieltä seuraavat elämäämme ja odottavat meitä. Ne ovat jotenkin erikoisen tuntuisia unia, koska vielä valveillaollessaan pitää niitä tosina vaikka "tavalliset" unet tietää heti herättyään uniksi.
Yksi edesmennyt sukulaiseni näki usein enneunia. Niissä hänen äitinsä aina muistutteli, mitä pitää tehdä. Esimerkiksi haravoinnista hän kävi muistuttamassa ja tytär ryhtyi hommiin ja seuraavana yönä satoi ensilumi eli tuli viime tinkaan muistutus. Erityisesti jäi mieleen, kun hän kertoi nähneensä unen, jossa oli 3 ristiä koivun juurella. Hän veikkasi sen tarkoittavan 3 kuolemaa sinä kesänä. Sitten kuoli hänen tätinsä, niin hän sanoi sen olevan ensimmäinen. Muistan, kun hän rupesi miettimään, että ketä ne muut ovat. Seuraavana kuoli tädin mies. Siinä vaiheessa hän yritti arvata, kuka oli viimeinen ja veikkasi vaikeasti sairasta serkkuaan (uni ei sanonut henkilöitä), mutta loppukesästä kuoli hänen setänsä. Tämä pisti kylmät väreet niskaani, koska olin kuullut tästä unesta jo alkukesästä. Samoin oman kuolemansa hän ennusti ja syövän puhjettua hän hoitojen loputtua sanoi tienneensä, ettei hän selviä tästä, mutta läheistensä vuoksi oli kuitenkin halunnut hoidot.
Itse en ole nähnyt tuollaisia enneunia. Paitsi, jos ei oteta lukuun sitä, että mummon ja tätin kuolemia ennen nukuin monena yönä huonosti ja mummon kuoleman aikaan heräsin yöllä ilmeisesti kuoleman aikaan outoihin uniin jostain syystä ja en meinannut millään saada unta. Tätin kuoleman aikaan nukuin vain tosi huonosti ja heräilin vähän väliä sinä yönä.
-
Olen nähnyt kauan aikaa sitten kolme enneunta. Sen jälkeen en ainoatakaan.
Koulukaveri, setä ja isä.
Lapsuudenaikaisen koulukaverini kodin seinällä oli Mannerheimin kuva. Näin unta, että Juhan vanhemmat (kummini) kävelivät suruvaatteissa hiljaa kuvan editse. Sitten Juha ajoi kolarin (oli juuri saanut ajokortin) ja kuoli vammoihinsa.
Setäni (isän vanhin veli) ja isä seisoivat laiturilla. Unen tunnelma oli minusta outo. Yhtä äkkiä setää ei ollutkaan siellä - vain isä yksin. Sen jälkeen setä kuoli.
Isän kuolemaa edeltävänä yönä heräsin aamuyöstä sängyn reunalle istumaan ja minulle tuli varmuus, että hän on kuollut. Rupesin vielä nukkumaan ja läksin sitten töihin, jonne veli kohta soittikin että isä oli kuollut aamulla. Tämä ei kyllä varsinainen enneuni ollut vaan joku muu etiäinen.
-
Alussa kerroin, kuinka unessa voi saada neuvoja ja ohjeita joita voi toteuttaa normaali elämässä. Itselläni niitä on ainakin kolme selvää tapausta:
Kun pienenä paimenpoikana makasin selälläni kedolla ja katselin taivaalla lentävää lentokonetta päätin, että noin joskus lennän. Lehmätkin siinä haaveilun aikana pääsivät kaurapeltoon, josta sain tietysti nuhteita.
Unissani lensin lukemattomia kertoja.
Nuorena miehenä menin lentokurssille. Opettajamme Antti Ojala piti kolmatta teoria tuntia, sen loputtua sanoin hänelle , että osaan jo lentää. Lähdettäiskö kentälle kokeilemaan . Menimme myös -ja siitä se alkoi.
Toistakymmentävuotta lupakirja oli voimassa ja työn ohessa siitä oli erittäin paljon hyötyä. kun vielä oli oma kulkuneuvo. (Ralley 175)
Yksi ainoa vaaratilanne sattui. Siitä olenkin kertonut joskus tällä foorumilla, Suojelus aiheen alla.
Älkää hyvä foorumilaiset ottako tätä "itsekehuna" . . :D tai pröystäilynä
-
Näen paljon unia ja yleensä hyvin sekavia ja outoja (vissiin tylsä elämä ja aivot epätoivoisesti yrittävät tasapainottaa tilannetta kehittelemällä jännitystä ja outoja tilanteita uniin). Kun lähdin Malawiin jouduin syömään malarialääkkeitä, niistä peloteltiin että menee pää sekaisin ja vähintäänkin näkee outoja unia/painajaisia kun niitä syö. Itse en huomannut mitään eroa,mutta kuten sanottua näen normaalistikin todella outoja unia. Esim. kerran näin unen jossa kuulin kotipihallamme musiikkia. En keksinyt mistä musiikki voi tulla ja lähdin seuraamaan ääntä. Ääni tuli puuliiteristämme, menin sisään ja siellä halkojen seassa istui Andy McCoy soittamassa syntikkaa! :lol: Että näin tervehenkisiä unia tämä tyttö näkee... :shock:
Monasti keksin unissa, että hei tämähän on unta ja sitten toteutan itseäni täysin pelotta. Se on kivaa! Painajaisistakin yleensä herään kun tolkutan itselleni, ettei tilanne voi olla totta ja alan puhumaan ääneen. Toisaalta usein näen ahdistavia unia, joissa myöhästyn jatkuvasti ja ihan joka paikasta...pitää lähteä jonnekin,mutta avainta/vaatteita/kenkiä/ovea ei löydy ja kello heittää kiitolaukalle ja ahdistaa ja ottaa päähän.
Joskus nään unta, että herään ja sitten kun herään ihan oikeasti joudun miettimään, että onko tämä totta vai ei.
Unissa en ole muistaakseni juuri enteitä nähnyt. Tosin näin unta ystäväni poikaystävästä silloin kun en ollut vielä tavannut häntä(kuullut hänestä sitäkin enemmän tältä ystävältäni). Olin nähnyt hänestä pari kuvaa, joten unessa hänellä oli samat vaatteet kuin kuvissa. Hän oli tosi mukava unissa ja nyt kun olen saanut hänet tavata voin todeta, että sellainen hän on oikeastikin. Muut enteet ovat tulleet valveilla ollessani...
-
Kävitkö Malawissa Mulanje-vuorella? Se kai kuuluisi kovastikin puutalouteen. Olen lukenut Laurens van der Postin 50-luvulla kirjoittaman kirjan, jossa on raju kuvaus kyseisestä paikasta metsineen ja oikuttelevine säineen.
-
Unet ovat merkityksellisiä.
Uskon uniin tai paremminkin uskon u n e e n.
Siihen, että uni on tärkeä ja huomionarvoinen asia.
Ja siihen, että unen kieli on jokaisella omanlaisensa
ja sitä on syytä oppia kuuntelemaan - omia unia on osattava tulkita.
Se antaa itsetuntemusta ja siten helpottaa elämää.
Unet kertovat tunteistamme ilman selityksiä. Sillälailla ne ovat paljastavia.
Valveilla saatamme keksiä selityksiä, oikeutuksia ym. tunteillemme
jopa valehdella itsellemme, mutta uni paljastaa todellisen tuntemuksen.
Minulla ainakain on ihan vakiounet jotka tulevat tiettyjen tunne-elämysten seurauksina.
Enneunista en oikein tiedä. En muista nähneeni.
-
Unien näkeminen ja etenkin niiden tulkinta, olen tietoisesti kieltäytynyt niistä. Siksi on mielenkiintoista , mitä edellä on nähty ja koettu. Täytyisikö ottaa uusi kanta uniin. Yleensä ei aamulla muista mitä unia on nähnyt. Tulee mieleen toinenkin seikka; jospa pääkoppa on niin tyhjä, ettei edes unia nää.
-
Esimerkkejä omista unistani ja tulkinnoista:
Kun näen unta, että olen hukannut lompakon
tai hortoilen vieraassa maassa ilman passia (sekin hävinnyt :roll: )
- olen edellisenä päivänä tai lähiaikoina "teeskennellyt" "myynyt itseni"
tullakseni hyväksytyksi/yrittänyt miellyttää vastoin omaa sisintäni...
- kuinka ahdistavaa :mad: olla "ilman identiteettiä" (=passi)
Kun näen unta että olen kokeissa , koulunpenkillä tms. (hyvin yleinen uni monilla)
- olen joutunut tilanteeseen jossa on pitänyt suorittaa jotain,
saada joku tai itseni vakuuttuneeksi "pätevyydestäni"
tai olen asian ainakin kokenut niin (vaikken oli tunnetta sillä hetkellä tiedostanut=koska liian häpeällistä!)
Voi voi, nuo olivat aika ikävien tunteiden (mistä tulivatkin ensimmäisinä mieleen :-? ) unielokuvia,
mutta on myös
lohtu-unia, varoitus-unia, tai muita ongelmanratkaisu-unia...
(http://www.cosgan.de/images/smilie/muede/a015.gif)
-
Voi tuota rikkautta mitä unimaailma tuo. Tuollaisia kokemuksia itselläni ei ole. Olen kuullut, että joku elää päivän tapahtumat uudelleen unessa. Olisinko liian väsynyt iltaisin levolle mennessä, en tiedä. Luen aina viimeiseen väsymykseen asti joka ilta. Yli puolen yön. Jääkö yöuni liian lyhyeksi? Olen kateellinen uni-ihmisille. Reaalimaailma on niin kovaa. Olisi rikkautta kokea unimaailma. Vieläpä ne enneunet. Ensiyönä "panostan" uniin. Ei taida olla noin helppoa.
-
Olenkohan ainut, jonka mielestä unet on lähinnä reflektiota päivän ja elämän aikana koetuista, nähdyistä ja ajatelluista asioista. Itselläni unet liittyvät useimmiten sellaisiin asioihin, joita olen tehnyt tai ajatellut yleensä edellisenä päivänä, jopa vain ohimennenkin, mutta ovat sitten ne sulassa sekasotkussa muodostaen unen. Ei siis hätää Tiitiäinen, jokaisen unet ovat välillä hyvinkin surrealistisia.
Lienee myös totta se, vaikkakin vaikea uskoa, että pitkältäkin tuntuvat unet kestävät ilmeisesti vain muutamia sekunteja. Tällöin näkökuoreen tulee valtavasti sähköimpulsseja, jotka muodostavat unennäön.
Itselläni ahdistavimpia kokemuksia ovat unet, jotka eivät "etene", kuten joskus raskaiden työpäivien jälkeen olen myynyt olutta unissanikin koko yön, tai sitten ns. unihalvaus, jossa unesta ei meinaa päästä hereille ollenkaan (tapahtuu minulla onneksi harvoin, yleensä liian pitkien päiväunien yhteydessä).
Joskus harvoin, muutaman kerran elämässäni, jos olen unitilassa huomannut, että näen unta, mutten ole herännyt/havahtunut (näinhän yleensä käy), olen voinut hallita untani. Yleensä lentäminen on se mitä silloin unessani teen.
Itse en siis koe unia enteiksi tai muuksikaan, mutta jos joku niin uskoo, niin en minä siitä käy väittelemään.
-
Niin unethan taitaa virallisesti olla elimistön tapa käsitellä ja jäsentää päivän tapahtumia. Itse olen ainakin huomannut, että yleensä unet liittyvät jollain tavalla päivän tapahtumiin, yhdisteltynä vain hyvin...omalaatuisella tavalla.
Joskus oikein ärsyttää, kun jokin asia vaivaa illalla, niin varmasti se sama jatkuu vielä yöllä ja jos joku ahdistaa, niin varmasti on unissa se sama teema ja heräilen monta kertaa. Onneksi yleensä on aamulla hiukan parempi olo eli jotain järjestelyä on ilmeisesti tapahtunut.
Enneuniin ei kai tieteellistä selitystä ole, eikä tosin pysty olemaankaan. Joillakin ihmisillä kai on niihin kyky. Itse en tiedä, haluaisinkin nähdä sellaisia, ehkä en. Mielenkiintoista on kuitenkin kuunnella, kun muut kertovat niistä. Se aiemmin mainitsemani tuttu on ainoa, jonka enneuniin olen tähän mennessä täydesti uskonut, koska hän kertoi ne ennen kuin unien ennustamat asiat tapahtuivat. Itselläni on ollut vain sellaisia heräämisiä merkityksellisinä kellonaikoina, unissa tapahtuneita kohtaamisia tms. jotka pystyy periaatteessa selittämään jälkikäteen sattumallakin ja tunnetiloilla, mutta itse kyllä uskon niihin, että jotain muutakin niiden takana on.
-
An-nalle ( ja toki myös muille): Unissa on toisinaan edellispäiväistä ja jopa samanaikaista tapahtumaa - ohueen uneen voi kuulla vaikkapa ääniä televisiosta, pää muokkaa äänet kuviksi. Mutta on unissa useammin kuin toisinaan myös mennyttä, vaikkapa menneiden päivien koulutilanteita, ja kouluajan aikaisia ihmisiä ja rakennuksia. Sitten: hyvin monet ihmiset ovat nähneet ja näkevät kirkkaasti myös tulevaa. Tiedän ihmisen, joka ei enää olisi fyysisesti keskuudessamme, jos hän ei olisi nähnyt tulevaa unessa tai unen rajamailla, ja toiminut myöhemmin näkemänsä mukaan! :roll:
-
Kyllä unissa toistuvat omalla tavallaan meitä kulloinkin askarruttavat asiat.
Pari yötä sitten näin lyhyen unen mummosta ( ei minä ,vaan vielä vanhempi )
jolle sähkölaitoksen nainen kävi laittamassa tolpassa olevaan pistokkeeseen
roikan kiinni.Mummo otti sähköä vain pumpatakseen vettä säiliöihinsä.Tämä
sähköä antava nainen sitä minulle naureskeli,että onpa mummo nuuka.
Ei ollu mielestäni vaan pienen ekologisen jalanjäjen jättäjä.
Viime yönä näin seurakunta-asia unta.Kirkko oli melkein täysi.Paljon myös
nuorempaa väkeä.Kaunis laulaja-soittajapariskunta oli alttarilla kun yhtäkkiä
alkoi kuulua kuin ukkosenjyrinää.Väki ryntäili ulos melkein pakokauhussa.
Kirkko oli sortumassa.
-
Unet ovat kuonaa.
-
Mää näin viime yönä unta ilkeästä kirjastoautosta, joka kerkes lähtiä pysäkiltä just ennen ko tulin siihen ja ko viimein sain sen kiinni, sielei ollu ko ikivanhoja nuhjusia Aku Ankkoja. :-?
-
Unet ovat kukkia, jotka rehottavat alitajunnan kompostissa muhivasta mielen kuonasta.
-
nuhjuiset AA:t ovat kaikkein parasta... mutta siellä ei ole kirkkoa...
-
pena on lukenut pystysiä... hienoa
-
Unet ovat kuonaa.
Kuona oli ennen apulantaa :D
Erään tärkeän unen seuraus.
Työmaalla oli vaikea probleema. Näin seuraavana yönä unen, joka sai minut heti aamulla herätessäni ja virastojen autessa soittamaan Helsinkiin Vesihallitukseen. Ilmoitin sihteeristölle, että lennän Helsinkiin ja toivon, että saatte herrat kokoon n. 13 aikoihin. Kysymyksessä on Pitkämönaltaan rakentaminen ja siinä on suunnitelmissa suuri moka.
Kokous alkoi aikanaan. Puheenjohtaja oli yli-ins. Runo Savisaari. Ilmoitin asianiani ja samalla ehdotukseni, joka maksaisi Vesihallitukselle X-satatuhatta mk. Asia sovittiin ja lyötiin kättä päälle.
Siinä Savisaari kysyi minulta - tapaammeko kuukauden kuluttua (1968)Ylistarossa.
Kahvipöydässä Ylistaron herättäjäjuhlilla Savisaari kysyi minulta- mistä sinä huomasit, että meidän laskelmissa oli virhe :?:
Sanoin, että näin unen, jossa ilmoitettiin mitä tarkoittaa desimaali laskelmassa -m/sek. Savisaari , vaikka olikin huumorimies katsoi minua vakavan näköisenä ja nyökkäsi.
Siitä lähtien tapasimme hyvää perheystäväämme jokaisilla herättäjäjuhlilla vuosittain. Viimeiset taisivat olla Sievissä .
-
An-na, juu lähinnä oudot uneni miuta viihdyttävät.
Pena, en valitettavasti päässyt Mulanjelle, mutta Zomba Plateaussa kävin istutettuja männiköitä katselemassa. Lisäksi pääsin tutustumaan sahoihin ja kumipuuviljelmiin. Ja pääsin tutustumaan kyläläisten metsävarojen käyttöön ja siitä aiheesta pitäis opinnäytekin vääntää...
Jostain olen lukenut, että jotkut saattavat nähdä hyvinkin rentouttavia ja hyviä unia silloin kun valveilla ei suju hyvin, esim. on stressiä ja ahdistaa. Toki useilla stressin ensimmäisiin oireisiin kuuluu unettomuus/ahdistavat unet. Itse uskon myös tähän, että aivot yrittävät tasapainottaa päivää unilla...eli kun arki on sitä tasaista harmaata ja metsäkoneiden sielunelämästä on puhuttu puutumiseen asti, niin yöllä nään psykedeelisiä unia, jotka selkeästi yrittävät saada miut piristymään... :D
Uskon enneuniin ja siihen, että varsinkin osa enneunista liittyy siihen, että alitajunta havainnoi ympäristöämme ihan eri tahtia kuin muu päämme, joten kaikkia asioita emme ympärillämme tiedosta, mutta ne jäävät alitajuntaan viesteiksi jotka tulevat uniin. Esimerkki omasta elämästä:Olin hukannut itselleni rakkaan sormuksen ja vaikka kuinka etsin, en sitä löytänyt. Seuraavana yönä näin unta, että etsin edelleen sormusta ja se löytyi sänkyni alta laatikoiden takaa. Aamulla könysin ensimmäiseksi ropaamaan sänkyni aluset ja kas..sormushan se siellä. Myöhemmin päivällä tajusin, että sormus oli aiemmin ollut yöpöydälläni ja tipahtanut niin, että olin kyllä kuullut kilahduksen, mutta koska en löytänyt lattialta mitään (sormus oli vierinyt suht etäs) olin unohtanut koko asian.
-
Luin läpi tämän yli neljä vuotta sitten katkenneen ketjun. Vaikuttaisi siltä että nuorten ihmisten unet kertovat niistä moninaisista vaikutteista joita he vilkkaassa elämässään päivittäin kokevat. Siihen tuovat lisäväriä viihde, kaveripiiri ja harrastukset.
Minäkin näin nuorena sekalaisia unia. Tosin yksi joka toistui oli putoaminen. Olin usein putoamassa mutta lopulta sain käsivarsiini voimaa, ne toimivat kuin siivet. En murskaantunut.
Ikimuistoisen unen toiseen laivaan pääsemisestä olenkin ketjussa kertonut.
Pitkään uneni olivat kamalaa kassantarkistusta. Istuin pankissa jossa kaikki oli sekaisin. Kassassa saattoi olla esim. jalokiviä, arvopapereita ja tietysti paljon rahaa. Kolikoita oli ämpäreittäin. En koskaan saanut kassaa täsmäämään vaikka istuin pankissa yksin pitkät illat.
Nyt vanhetessa uneni vaikuttavat opetusunilta. Niissä esiin tulevat kaikki vääryydet joihin olen syyllistynyt, itsekkyys, kielen pahat sanat ja paljon muuta joista on herättyä mentävä itseen ja käydä asia perinpohjin läpi ja rukoilla armoa ja anteeksiantamusta.
Nykyään elän unissani uskoani läpi.
Käyköhän näin muillekin vanhetessa ?
Mitään maailmanlopun unia en ole nähnyt vaikka seuraan huolestuneena sitä valtavaa pahuutta mistä media tiedotta jatkuvasti.
Kolmekymmentä vuotta sitten näin suuren kellon jonka viisarit näyttivät aikaa viittä vaille keskiyö. Osa vaeltajista oli kauhun kangistamia, osa valesi rauhassa kohti kellotaulua.
-
Meni pitkään etten unia nähnyt.
Nyt vanhetessa taas näen, varsin sekavia, joskus painajaismaisia.
Välillä ihan esillä olleisiin ajatuksiin liittyviä, välillä opetusta, kehoitusta, minkä toivon muistavani aamulla.
-
Näen unia varmaan joka yö, mutta lähes aina unohdan ne saman tien herättyäni. Kuulin jostain, että unet ovat lyhytkestoisessa muistissa ja ellei niitä mieti heti herättyään, niin eivät ne palaa mieleen. Painajaisia en muista nähneeni vuosikausiin, mutta joskus olen nähnyt, että tiedän mitä ne ovat.
Enneunia en ole nähnyt koskaan. Viikko sitten näin unen, jossa sukulaisnainen Y vietti kolmansia häitään. Kun kysyin, kuka on sulhanen, niin hän oli sama mies, jonka kanssa Y on ollut naimisissa yli 30 vuotta.
-
Viime yönä näin unta, jossa olin Pasilassa entisessä kotitalossani. Olin siis vain käymässä siellä pitkästä aikaa ja katselin, että juu tälläinenhän tämä rappukäytävä tosiaankin oli. Nyt valveilla kun ajattelen, niin ei siis todellakaan ollut. Unessa raput oli tosi omituiset, lähes kulkukelvottomat.
Olen usein miettinyt, että minkäpä tähden minun unissani en juuri koskaan näe paikkoja sellaisena kuin ne oikeasti on. Siis koti on unessa olevinaan aivan oikeasti koti. Hereillä ajatellen siinä ei välttämättä ole mitään oikean kodin oloista. Samoin entinen koti tai mikä tahansa tuttu paikka. Niillä ei ole koskaan oikeaa vastinetta.
Toinen juttu on ihmiset. Ne saattavat kesken unen muuttua toiseksi. Siis olen unessa tekemisissä ystäväni Raijan kanssa ja juuri kun olen sanomassa häenlle jotain, hän onkin ehtinyt muuttua Seijaksi. Eikä se siinä unessa ole ollenkaan merkillistä. Voi vain harmittaa, että ehtipä se vaihtua juuri kun olin sanomassa jotain tärkeää. :003:
-
Näin erikoisen unen muutama yö sitten. Kirjaan sen tähän että voin itsekin joskus tämän lukea.
Oli kuin piirustuspaperi, mutta ohutta, läpikuultavaa materiaalia. Se oli tiheästi vaaleanharmaa-keskiharmaa-pohjalle viivoitettu kaartelevin toisiaan seuraavin tummin, ohuin viivoin. Kuin sormenjäljet seuraten toisiaan.
Kuvassa vasemmalla oli maapallon tai omenan näköinen pyöreä pallo jonka päällä kohosi suuri risti (ei puuta) vaan esim. pronssia. Siitä alempana ja oikealla oli kaksi syvyyksiin ulottuvaa tummaa aukkoa, kraateria.
Oli joku muukin yksityiskohta mutta sitä en enää muista. Ymmärsin sanottavan (Jumala): Käsieni ihoon olen piirtänyt sinut. Se ei ollut ääntä, vaan ymmärrystä.
Koko uni oli merkillinen, ei pelottava. Ihmettelen tässä....
p.s. Se yksi esine taisi olla kello ( taas).
-
Ajannäyttäjä vai soiva kello?
-
Todella suuri kellotaulu. Kuin tornikellon, roomalaisin numeroin.
Onko tulkitsijaa ?
-
Olin viime yönä unessa Aholansaaressa. Saari oli aivan erilainen kuin mitä se on. Rakennus lienee ollut ent. koulu, isohko sellainen. Kerroksia oli kolme, huoneita isoja ja pieniä. Saavuin sinne avaran niityn poikki, puiden siimeksessä olevaan tiilirakennukseen, hyväkuntoiseen, ei aivan uuteen.
Erilaista körttikansaa istui eri huoneissa, samoissakin. Omana ryhmänään oli mustiin leninkeihin ja mustiin huiveihin pukeutunutta naisväkeä. Liekö surupukuja olleet. Sitten oli farkkukansaa, nuoria ja vanhojakin.
Joku mies oli oppaani, eräänlainen sekoitus mieheksi, täältä foorumilta tutuista. Istuttiin vieretyksin veisaamaan. Laskeuduimme portaita kellarikerrokseen. Siellä nukkui paljon väkeä. Olivatko vain syvässä unessa vaiko kuolleita ? SE jäi tietämättä.
-
Olin viime yönä unessa Aholansaaressa. Saari oli aivan erilainen kuin mitä se on. Rakennus lienee ollut ent. koulu, isohko sellainen. Kerroksia oli kolme, huoneita isoja ja pieniä. Saavuin sinne avaran niityn poikki, puiden siimeksessä olevaan tiilirakennukseen, hyväkuntoiseen, ei aivan uuteen.
Erilaista körttikansaa istui eri huoneissa, samoissakin. Omana ryhmänään oli mustiin leninkeihin ja mustiin huiveihin pukeutunutta naisväkeä. Liekö surupukuja olleet. Sitten oli farkkukansaa, nuoria ja vanhojakin.
Joku mies oli oppaani, eräänlainen sekoitus mieheksi, täältä foorumilta tutuista. Istuttiin vieretyksin veisaamaan. Laskeuduimme portaita kellarikerrokseen. Siellä nukkui paljon väkeä. Olivatko vain syvässä unessa vaiko kuolleita ? SE jäi tietämättä.
Uskon, että tämä uni juontaa juurensa Körttifoorumin nykyisistä keskusteluista.
Itse näin viime viikolla unen, jonka muistin kyllä hyvin seuraavana päivänä, mutta enää muistan siitä vain, että siinä oli aika paljon käärmeitä.
-
Viime yön unessani käveli ohitseni kuollut nainen - siis tiesin, että hän oli kuollut jonkin aikaa sitten. Hän oli laiha ja hänellä oli mustat vaatteet. Mietin, tällainenko on zombi! :icon_eek:
-
Vain kerran aikuisiällä olen nähnyt hyvin selkeitä unia, joilla oli johdonmukainen yhä mieleen palautuva juoni, oman analyysiin ajalla, ja niissä oli yleensä analyytikkoni, toinen hänen analyysissaan käyvä Hesperian apulaislääkäri, itse asiassa seuraavan kerroksen lääkäri tornista tai muuta.
Poikkeus oli aika, jona tutkin Bonhoefferia. Silloin näin toistuvaa unta Eberhardt Bethgestä joka etsii Bonhoefferin veljeksiä ja Rudiger Schleicheria hävitetyn Berliinin raunioista. Bethgestä valokuvan olin nähnyt useissakin biografioissa. Oikeastaan uni tarjosi selityksen sille etten löydä etsimääni, sillä tiedot siis henkilökohtainen kokemusmaailmaa koskeva jäisuurelta osin hänen taakseen. Meille oli olemassa pitkään vain Bethgen Bonhoeffer. Hän oli Bonhoefferin sielunhoitaja, vaikken minä sitä tiennyt, olisi tosin pitänyt älytä siitä, kenelle vankilakirjeet osoitettiin. Kun maa alkoi polttaa, Bonhoeffer jätti testamenttinsa Bethgen haltuun, jotta ei olisi pelästyttänyt omaisiaan. Siinä varmaan vielä viimeiseksi sovittiin, mistä sitten ei puhuta jos ja kun.
-
Mielenkiintoista kyllä, en kertaakaan nähnyt unta Bonhoefferista, mutta kerran sen penkomisen lopetettuani siltä erää Mariasta. Olin laulavinani Marian aariaa kirkko-oopperassa Tikkurilan kirkossa, kuoro oli puettu körttipukuihin, se lauloi jotain hidastempoista Sinuhun turvaan, Jumala, kun Maria saapuu ja laulaa loppuaarian dissonanssissa sen kanssa, ja sellaista oopperaa ei tietääkseni siis ole. Mutta Marian laulun muistan sanoineen ja melodioineen yhä, en edes ole viitsinyt kirjoittaa ylös, vaikka yleensä kirjoitan jos jokin juttu jää pysyvästi mieleeni. Heräsin omaan itkuuni.