Elenius vs. Lehtinen

[PekkaV]

   Eteenkutsumisen merkitys on sama kuin ehtoolliselle meneminen: Jumalan katsominen lähempää. Kun sen on kokenut, jyvät seuloutuu. Ratkaisun hetki konkretisoituu. Otan tai jätän. Jos on otillaan, ottaa. Jos on jätillään, jättää.

Pyhä Henki on Yhteys, yhteinen kokemus, yhteisöllisyyden ehto. Kaipuu nousee sisimmästä, kohtaa toisen kaipuun, kolmannen... Se on ajan henki. Ilmassa oleva tarve, yksisuuntainen ajatus. Se on yksituumaisuutta.
   Yhteiskunnassa vallitseva juopa synnyttää epärealistisen kaipuun, joka luo maaperän yliluonnolliselle. Suomessa se on sanoitettu "Telppäsniityn tapahtumaksi" tässä yhteydessä.

[luterilainen]

   Eteenkutsumisen merkitys on sama kuin ehtoolliselle meneminen: Jumalan katsominen lähempää. Kun sen on kokenut, jyvät seuloutuu. Ratkaisun hetki konkretisoituu. Otan tai jätän. Jos on otillaan, ottaa. Jos on jätillään, jättää.

Pyhä Henki on Yhteys, yhteinen kokemus, yhteisöllisyyden ehto. Kaipuu nousee sisimmästä, kohtaa toisen kaipuun, kolmannen... Se on ajan henki. Ilmassa oleva tarve, yksisuuntainen ajatus. Se on yksituumaisuutta.
   Yhteiskunnassa vallitseva juopa synnyttää epärealistisen kaipuun, joka luo maaperän yliluonnolliselle. Suomessa se on sanoitettu "Telppäsniityn tapahtumaksi" tässä yhteydessä.

Eihän Jumalan eteen voida mennä, koska siinä jo ollaan.

[Pena]

Eihän Jumalan eteen voida mennä, koska siinä jo ollaan.

Kyseessä on on ihmisen ele, joka on hänelle itselleen tärkeä. Sen avulla hän tunnistaa itsessään kaipauksen olla lähellä Jumalaa. Samalla hän tunnustaa kaipauksen toisille.

Eteenkutsumista noudattavien laskeminen on toinen juttu. Lukumääriä ilmoitetaan usein sanoilla 'näin monta sielua voitettiin Kristukselle'. Tämä on mielestäni sellaisen mittaamista, joka ei pohjimmaltaan ole mitattavissa. En pidä sitä sopivana.

[jannevuo1]

Ilahduttavaa, että aloitukseni on saanut tämänkin verran kommentteja. Osa niistä on jopa avartanut ja syventänyt näkemystäni herännäisyydestä ja kristillisyydestä ylipäätään.

Nyt varoituksen sana: Arvostelen kaikkea vain omien kokemusteni ja oman vaistoni varassa. Jotkin kommentit toivat mieleeni sen tunkkaisen savunhajuisen ahtaan pimeähkön huoneen, jossa nyt jälkeenpäin ajatellen vietin elämäni alkuaikoja. Nuo tuollaiset kliseiset ilmaukset kuten "murhehuone", "syntisäkki", "armon vilaus" jne. Joskus jopa tekisi mieleni sanoa, että älkää nyt viitsikö, aikuiset ihmiset! Nuo ilmaukset ovat luultavasti täysin käsittämättömiä muille kuin aivan körttiläisyyden sisäpiiriläisille. Mutta tämähän ei tietenkään ole mikään absoluuttinen totuus asioista, vaan oma kokemukseni. Joten ehkä se vielä menee läpi, jotta minua ei potkaista täältä ulos herännäisyyden morkkaamisesta.

[Pena]

Älä ole huolissasi, jannevuo1! Kyselemisesi on asiallista ja siihen vastaaminen varmasti terveellistäkin. Minulle ei sinun kokemasi körttiläisyys ole tuttua, mutta uskon sen olevan todellista - jossakin päin maatamme vieläkin. Oma taustani on herätysliikkeiden kannalta kovin kirjava, Suomen Lähetysseurassa oli 50-70 -luvuilla kaikenlaista kristillisyyttä. Herännäisyys tuli läheiseksi lämpimien ihmissuhteiden kautta, keskeisenä rakas körttiläinen kummitätini.

[jannevuo1]

Älä ole huolissasi, jannevuo1! Kyselemisesi on asiallista ja siihen vastaaminen varmasti terveellistäkin. Minulle ei sinun kokemasi körttiläisyys ole tuttua, mutta uskon sen olevan todellista - jossakin päin maatamme vieläkin. Oma taustani on herätysliikkeiden kannalta kovin kirjava, Suomen Lähetysseurassa oli 50-70 -luvuilla kaikenlaista kristillisyyttä. Herännäisyys tuli läheiseksi lämpimien ihmissuhteiden kautta, keskeisenä rakas körttiläinen kummitätini.

Lähetysseuran palveluksessa olen minäkin ollut. Ja saanut paljon vaikutteita Taize-liikkeeltä, jonka pääpaikalla luostarissa kävin joskus 1980-luvulla. Vuosi herännäisopistossa oli kaikin puolin antoisa, en keksi siitä mitään kielteistä sanottavaa. Tosin opiskelutoverit olivat pääosassa viihtymiseni kannalta - ensi-ihastumiset ym. Harmittaa vain etten ollut siihen aikaan rohkeampi tarttumaan tilaisuuksiin. Tuossa nimimerkkini alla näkyy lukevan "saapunut Aholansaaren rantaan". Olen kyllä käynyt ihan saaressakin useaan kertaan, jo joskus 1970-luvulla herännäisnuorten viikonlopussa.

[Pena]

Lähetysseuran palveluksessa olen minäkin ollut.

Meinasin kirjoittaa, että en ole ollut Lähetysseuran palveluksessa, mutta muistin sentään toimineeni kesälomasijaisena joskus 70-luvulla. Niin kai voi sanoa, että olen tehnyt seuralle palveluksia. Suhteeni Lähetysseuraan on vähän sama kuin Jänis Vemmelsäären suhde orjantappuroihin.

Silloin Kettu Repolainen huomasi tulleensa pahoin puijatuksi, ja Jänis Vemmelsääri hoilasi:– Syntynyt ja kasvanut orjantappuroissa, Kettu Repo-lainen, syntynyt ja kasvanut orjantappuroissa! Sitten hän lähti juosta livistämään näppärästi kuin pallo.   Anni Swan: Tervapöpö, Jänis Vemmelsäären seikkailuja

[jannevuo1]

Meinasin kirjoittaa, että en ole ollut Lähetysseuran palveluksessa, mutta muistin sentään toimineeni kesälomasijaisena joskus 70-luvulla. Niin kai voi sanoa, että olen tehnyt seuralle palveluksia. Suhteeni Lähetysseuraan on vähän sama kuin Jänis Vemmelsäären suhde orjantappuroihin.

Silloin Kettu Repolainen huomasi tulleensa pahoin puijatuksi, ja Jänis Vemmelsääri hoilasi:– Syntynyt ja kasvanut orjantappuroissa, Kettu Repo-lainen, syntynyt ja kasvanut orjantappuroissa! Sitten hän lähti juosta livistämään näppärästi kuin pallo.   Anni Swan: Tervapöpö, Jänis Vemmelsäären seikkailuja

Tuosta satulainauksestasi en ymmärtänyt mitään kuinka se liittyy suhteeseesi Lähetysseuraan.
Itse tein ison osan työvuosistani siellä.

[Pena]

Olen syntynyt Onandjokwella ja asunut koulu- ja opiskeluaikani Vuorimiehenkatu 17:ssa Sarjakuvani ilmestyi Lähetyssanomissa 80-luvulta viime vuoden loppuun. Siskoni teki pitkän työuran Namibiassa, Angolassa ja Lähetysseuran kotimaantyössä. Eikö siinä ole tarpeeksi orjantappuroita yhdelle Vemmelsäärelle?

[seppos]

Näin on sanoi entinen Akateemisten vapaaehtoistan lähetysliiton jäsen. Muunmuassa edustin em. yhteisöä varjokirkolliskokouksessa 1960 luvun lopuilla.  Lääkärin diagnoosin jälkeen en pystynyt enään ajattelemaan lähetystyötä enkä lisäksi ole teologi.

[jannevuo1]

Olen syntynyt Onandjokwella ja asunut koulu- ja opiskeluaikani Vuorimiehenkatu 17:ssa Sarjakuvani ilmestyi Lähetyssanomissa 80-luvulta viime vuoden loppuun. Siskoni teki pitkän työuran Namibiassa, Angolassa ja Lähetysseuran kotimaantyössä. Eikö siinä ole tarpeeksi orjantappuroita yhdelle Vemmelsäärelle?

Onpa hyvinkin! :eusa_clap:Kaikella kunnioituksella.

[donpate]

Kirjoittanut: Pena« : eilen kello 19:59 »
 
... asunut koulu- ja opiskeluaikani Vuorimiehenkatu 17:ssa

toi on kyllä paha, siskon tekemisistä puhumattakaan. 

Osaan ottoni.

[Pena]

Toi on kyllä paha, siskon tekemisistä puhumattakaan.

Eikä hän ole suinkaan ainoa sisareni! 

[Pyryharakka]

Eikä hän ole suinkaan ainoa sisareni! 

Sen toisen siskosi kanssa juttelin kerran Imatran Päivärannan kurssikeskuksen ruokajonossa sellaisista sormen paksuisista ja pituisista toukista niin innokkaasti, että perässä tulevalta mieheltä meinasi mennä ruokahalut. 

[vn]

Huru-ukko putosi kyydistä kuin eno veneestä, mutta eipä tuo haittaa....
Käsillä oleva tilanne liittynee nuoruuden kultaisiin vuosiin.