Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: vaivattu sielu - 01.01.10 - klo:17:18
-
(http://koti.mbnet.fi/lanivala/SV%2024%201.jpg)
(http://koti.mbnet.fi/lanivala/SV%2024%2010.jpg)
Sionin virret 1836
Näillä sanoilla isomummoni lauloi "vanhaa siionia".
1. Ken huonompi ja kylmempi Kuin minä olla voisi?
Kenenkä rinnass' syvempi Synneillä juuri oisi?
Ah, usein minä unhotan Ja kauheasti halvennan Jeesuksen raskaan piinan.
9. Mua rakastuta ristihin. Jot' en saa pakoon juosta.
Ja kukkulalle Siionin Mun toivon' silmä nosta!
Tee minut niistä yhdeksi, Jotk' ovat sulle iloksi ja taivaan enkeleille!
Siionin virsien nuottipainos (1960) SV 22
Näillä sanoilla minä lauloin tätä virttä vuosikymmeniä
1.Kenenkä sydän kylmempi Kuin minun olla voisi
Ja syvyyksistään alati Vain pahaa esiin toisi?
Unhoitan usein Jeesuksen Ja ristin kärsimyksien Syyn siirrän mielestäni.
6. Minulle risti rakkaaksi Tee, etten pakoon juokse.
Taluta, ohjaa kulkuni Siionin vuoren luokse.
Mua auta ahdingoissa maan Iloa sulle tuottamaan ja taivaan enkeleille
Näillä sanoilla veisaan Siionin virren 145 ensimmäistä ja viimeistä säkeistöä tänä päivänä.
Huom! Säkeitöjä on otettu pois joka uudistuksessa.
Hengellinen kuukausilehti 1/2010 kertoi Siionin virsien uudistuksesta:
Uudistusta ei tarvita, mikäli halutaan pelkästään lämmitellä tutulla nuotiotulella. Sen sijaan ilmaisun uudistaminen on välttämätöntä, jos herännäisyydellä ajatellaan olevan merkitystä ajassa ja kasvavien sukupolvien keskuudessa (Jukka Hautala).
Arvioikaa itse hyvät ystävät, onko uudistuksilla ollut paikkansa ajanvirrassa?
-
Tässä Johan Kahl'in virressä körttiläisyys tulee esiin parhaalla mahdollisella tavalla - minä en siihen kykene.
-
Minä en kamalasti uudistuksista perusta. Edellisessä virsikirjauudistuksessa tapettiin monta virttä uudistamalla ne, vaikka toisaalta moni unohdettu virsi ehkä heräsikin uudestaan henkiin. "Enkeli taivaan", "Suvivirsi" ja muutama muu taisi pelastua uudistukselta sen vuoksi, että ihmiset eivät tykänneet uudistuksista vaan halusivat laulaa niin kuin on aina laulettu. Nuo virret ovat tuttuja ajasta aikaan ja juuri siksi suosittuja, vaikka nykykieliopillisesti niissä onkin huonoja kohtia. Tuhotusta säkeestä on esimerkki "he veisaa virttä uutta" (=huonoa suomea) joka on muokattu "veisaamme virttä uutta" (=nykysuomea). Ymmärrettävyys ei tässä mielestäni ole mitenkään muuttunut, mutta siitä huolimatta esim. kuolinilmoituksissa ja vanhojen ihmisten (=virren ylläpitäjien) veisuussa elää edelleen vanha asu, joka ehkä kielii siitä monen mielestä oikeasti tyylistä. Ihan suotta on muokattu säe ja sen ansiosta saatu ihmiset sekaisin. Minusta olisi syytä säilyttää edes muutama virsi ennallaan, jotta olisi yhtymäkohtia vanhaan ja perinteeseen. Samoin on sääli, kun virren numerosta ei kohta tiedä taas mitään. Kestää aina pitkään uudistuksen jälkeen, että ihmiset oppivat, että "hoosianna on 1", "enkeli taivaan 21", "ei mikään niin voi virvoittaa 299" (vai oliko se nyt 298) jne. Samoin ulkomuistista sanojen osaaminen pitää virsiä tunnettuina. Uudistuksissa on jätetty pois aika paljon "liian voimakasta" kieltä. Se on joskus ok, mutta itse en tykkää siitä, että kaikki virret ovat samaa liirum laarumia vaan tykkään itse juuri niistä voimakkaista tunneilmaisuista. Toki pitää olla järki kädessä ja esim. "ei mikään niin voi huvittaa" on nykyisin "ei mikään niin voi virvoittaa", mikä ilman muuta kuvaa paremmin sitä, mitä virressä on alunperin haluttu ilmaista. Kieli kehittyy ja se pitää ottaa huomioon. Liiallinen uudistaminen uudistamisen vuoksi puolestaan on virsien tuhoamista. Ah, oi yms. ilmaisut ovat minusta ihan ok, ja miksi kaiken pitää olla niin oikeakielistä, jos runomitalla ja runokielellä voitaisiin saada virresta kauniimpi, jos vain asia on ymmärrettävä. Sanajärjestys voi minun puolesta olla ihan hyvin esim. "Jeesusta minä rakastan" vaikka äidinkielenopettajien mielestä se pitäisi olla "minä rakastan Jeesusta". Tämä näin esimerkkinä. Virsikirjan puolella uudistus on siis osittain epäonnistunut ja toivoisin siioninvirsien uudistajilta malttia. Mieluummin uusia virsiä mukaan kuin vanhojen virsien sanoman muokkaamista toiseksi kuin se on alunperin ollut. Jos halutaan ympäristönsuojelubiisi, niin siitä vaan uusia virsiä mukaan eikä väkisin väännetä johonkin vanhaan virteen tarvittavaa säettä.
-
... tykkään 1701 virsikirjasta... teologisesti... mutta psykologian ja yhteiskuntaopin jne. virsiä on uudemmissa laitoksissa (sekä VK, SV että muidenkin herätysliikkeiden veisuukirjoissa) esiintynyt... en pidä...
-
Minä en kamalasti uudistuksista perusta... Jos halutaan ympäristönsuojelubiisi, niin siitä vaan uusia virsiä mukaan eikä väkisin väännetä johonkin vanhaan virteen tarvittavaa säettä.
Kyllä, olen Johaneksen kanssa samaa mieltä.
-
Tässä vanhan siis Malmivaaraa vanhemman Siionin virren sanata, mistä näkyy, että joskus uudistus on todella tarpeen.
Mull' olet kaikkein suloisin, mun Jesukseni! täällä; alati katsell' tahtoisin uskossa Sinun päälles. Verinen pukus koria sisällen otti minun. Mull' ompi veres makia, kuin ristill' vuosi sinust'.
2.Hääpäiväs vissist' oli se, mun verisulhaiseni! Joll' kannoit pukuu veristä, ja maksoit edestäni. Kosk' oli veres kallihin jo tullut lasketuksi, joll' Isä lepytettihin' niins tulit haudatuksi.
3. Hämmästyn, Jesus leppiäs! ett' antan' olet Sinä naulita ristill' itseäs. Aut' ymmärtäisin minä, kuink' sydämes meit rakasti, kosk' niin Sun vuosi veres. Halasit sangen hartaasti lunastuksemme perään.
4. Ah! ota nyt siis kiitos täst' mun rakas auttajani, ett' kuoleman viel' sitehest' lunastit sieluani; Ijäti armaan'! olkohon siit' nimes korotettu, ett's otit minun armohon, kun olin kadotettu.
5. Kyll' olen tosin mahdotoin Sinulta armahdettaa ja aivan ansaitsematoin Sinulta rakastettaa: mua ristis kuitenk rohvaisee Sun verees turvaamahan, ja Jesus- nimees kultaiseen yksinäns luottamahan.
6. Ruskeista verihaavoistas aut' että kerskaan aina. Raskaista sielun vaivoist' taas lohdutus minull' lainaa. Se piinas, kuin Sinulta on kärsitty rakkaudess', mull' autuu'n ajass' antakoon ja iankaikkisuudess'.
-
Vilkaisin tuota Sepon lainaamaa vanhaa virttä, ja kyllä menisi jo kieli solmuun laulaessa. Virsikirjaudistus todella oli aika tyrmäävä, ja vaikka uuteen tottuu, väittävät, en ole tottunut. Lisäksi joissakin kohdissa, joissa yritettiin kai viljellä moitteetonta suomen kieltä, saatiin tulokseksi lauluteknisesti onnetonta jälkeä. "He veisaa virttä uutta" kuulosti laulettuna tolkulliselta, mutta nyt säveltason vaihtelun takia se nyt kuulostaa jokseenkin tältä: " eeee....SAAAMmmm...me..virttä uutta..." En tiedä kysyttiinkö kanttorelta. Kyllä kai? Mutta kun vaikuttaa siltä että ei.
Moni hyvä virsi katosi joks tuntemattomista syistä ja tilalle tuli vähän siirappia. Joku hyväkin kyllä.
-
Niin raamatunkäännöksissä kuin virsissäkin tarvitaan kielellisiä uudistuksia ja hyvä on kun niitä tehdään. Toisaalta ymmärrän niitäkin jotka eivät uudistuksia halua kun usko ja virretkin ovat monelle niin tunnepitoinen asia. Oma paikkansa silläkin!
Kannattaisi kuitenkin muistaa uudistuksia kristitoitasessa, ettei ne vanhat käännökset ole mitään taivaasta tipahtaneita jumalallisia kaanoneita, eikä ihminen ole virsiä, vaan virret ihmistä varten. Mitään itseisarvoja ne eivät siis ole.
Kuuntelen kyllä hyvin mielelläni kaikenlaista musiikkia, enimmäkseen ihan "maallista", mutta makuni hengellisten laulujen ja virsien suhteen on kieltämättä vähän mollivoittoinen, joten en kauheasti pidä esim. Siionin kanteleen kepeistä, iloisista lauluista vaikka niissä hyvä ja tarpeelliinen sanoma onkin. Siionin virret, vanhat virret, halullisten sielujen heng. laulut ja lestadiolaisten siionin matkalaulut ovat niitä joista pidän ja joita mielelläni kuuntelen. Tosin en aina pidä niiden sisältämästä pietistisestä sanomasta. Siinä olisi kyllä vähän sisällöllistäkin siivottavaa jos joku rohkenisi sen tehdä. Jospa voisi kokata mieleisensä keiton, niin olisi siionin kanteleen sanat ja em. kokoelmien sävelet niin olisi jo aika lähellä minun makuani. Ylistys-, ym. liian siirappiset nykyaikaiset hengelliset laulut saavat minut voimaan pahoin. Mutta annettakoon silti niillekin paikkansa... -joku muu voi kokea toisin. Musiikki on ehdonvallan asia, eihän se ole kuin soittimilla tuotettua ääntä! Vastuu on kuulijalla kuten savolaistenkin suhteen!
-
Vilkaisin tuota Sepon lainaamaa vanhaa virttä, ja kyllä menisi jo kieli solmuun laulaessa.
En ihmettele. Kokeilepa veisata.
-
Kirjauduin tänne ihan vaan kiittämään noista siionin virsien sanoista ja sävelistä joita täne H-Y:n sivuille on taltioitu. Ihanaa! Kiitos vaivan nähneelle/nähneille. @)----;----
(Keskustelufoorumia en ole vielä lueskellut. :) )
terkuin Mansi
-
Tervetuloa :039:
Herättäjän sivujen ja sieltä Siionin virsien kautta minäkin tänne eksyin....
-
tervetuloa!... :039:
-
Tervetuloa :039:
Herättäjän sivujen ja sieltä Siionin virsien kautta minäkin tänne eksyin....
Etpä ole pahsti eksynyt.... :039:
-
Tervetuloa minunkin puolestani :039: - kotiin.
-
Kiitosta toivotuksista!
Vähän on ollut aikeita osallistua körttikuoroonkiin, kunhan (ja -jos) ehdin. Sitä ennen voin harjoitella vaikka noiden sivustojen avustuksella. :)
-
Minulle se ei ole teologinen kysymys vaan tykkään lähinnä vanhojen sanojen kauneudesta ja runollisuudesta. Hyvää suomea voin lukea äidinkielen oppikirjasta, jos haluan joka paikassa seurata pilkkua ja sanajärjestystä. Uudistus on ok, jos sitä ei tehdä uudistamisen vuoksi ja korjataan vaan kielen kehittymisestä johtuvat räikeät ristiriidat, jotka nykyisin tarkoittavat ihan muuta, minkä vuoksi sanoma hämärtyy tai siitä ei saa selvää.
Näyttää siltä, että Siionin virsiä uudistetaan jatkumona. Tehdäänkö nyt sitten kieliopillinen ja onomatopoeettinen uudistus, että kaikki sanat on nykysuomea (what ever it is)? Tarkistellaan jokaisen sanan alkuperäistä merkitystä ja pohditaan sille nykysuomenkielinen vastine?
-
Minua pelottaa tämä uudistus, toivottavasti ei mene lapsi pesuveden mukana :107:
-
olen mielestäni ymmärtänyt, että teologinenkin uudistus on tässä...
-
Ihmettelenpä mitä varten se niin on että samaan aikaan kun maailma puhekielistyy, virsikirja kirjakielistyy? Jos itse normaalissa puheessaan (tai rukouksessaan!!!) sanoo "sun nimees", miksi se pitää väkisin vääntää muotoon "nimeesi"? Kyllä paljon aidommalta tuntuu veisata semmosella kielellä mitä muutenki käyttää... Ehkä joku taivainen enkelkuoro voi laulaa kunniaa Jumalalle kauniilla kirjakielellä, mutta minä kyllä mieluiten veisaisin sitä kieltä, mikä suuhun parhaiten sopii... :icon_confused:
-
joku taivainen enkelkuoro voi laulaa kunniaa Jumalalle kauniilla kirjakielellä, mutta minä kyllä mieluiten veisaisin...
Virsikirjauudistus oli kyllä tosi omituinen. Monet virret maistuvat niin komitean säveltämiltä ja sanoittamilta ja sitähän ne ovatkin. Pikkusievää säesorvailua siitä miten "olen hämmentynyt ja turvassa jumalan kämmenellä". Toisaalta esim. A-M. Raittilan runoissa "liehuu viiri kuninkaan" kummallinen kompromissi poliittista korrektiutta ja keskiaikaisia kielikuvia. Virsitekstien perusteella Raittila ehdottomasti on monarkisti? Kun katsoo uusien virsien tekjöiden nimiä, tuntuu että kysymys oli siitä että ko. henkilö oli sopiva, että oli 'sosiaalinen tilaus' ja sitten otettiin se henkilö joka sattui olemaan käytettävissä - kysymyksessä eivät olleet monen virren kohdalla kuolemattomiksi havaitut sävelmät ja sanoitukset.
Sitten oli se hassu juttu, että ensin tehtiin kriteerit ja sitten ne vesitettiin säilyttämällä "tuttujen" virsien sanat vanhassa muodossa ihmisten pelosta. (Täytyy myöntää etten oikein itsekään tiedä mitä virsikirjauudistuksesta sanoisin.) Ehkä yhteenvetona, että prosessi oli luvattoman sisäisesti ristiriitainen ja tuloksena taso kirjavaa. Vanhojen koraalimelodioiden restaurointi mukamas alkuperäiseen asuun ei oikein myöskään vakuuttanut perusteluna.
Siionin virsien lisäosa tehtiin tosi hienosti! Murinoita on kuulunt työryhmän ronskeista otteista joidekin runojen suhteen. Kokonaisuutena minusta kuitenkin lisäys on osoitus körttiläisen uskonnäkemyksen elinvimasta. Minusta on pieni ihme, että inoitti niin paljon ihmisiä tekemään hienoa ja koskettavaa runoutta ja sävellyksiä. Kokoelmaan saatiin myös hienoja aarteita eri aikakausilta, joten historian taju oli hienosti mukana.
Entäs sitten siionon virret? Kokonaisuutena kokoelma on ollut vähän yksipuolisesti henkilökohtaisen uskonnäkemyksen kysymyksiä käsittelevä a viime uudistuksen ja lisävihkon lisäykset ovat muuttaneet sen luonnetta melkoisesti? Kun en ole kantakirjakörttiläiusiä, voin häpeämätömästi sanoa, että siellä on paljon virsiä, jotka eivät minua puhuttele lainkaan. Ehkä karsinta ei oe pahitteeksi. Sitten on ne todelliset aarteet, joita ei ole vielä virsikirjassakaan ja jotka säilyvät kokoelmassa.
-
Eilisessä seurapuheessani käsittelin Siionin virsien uudistusta. Totesin, että minun puolestani uudistus on ok. Raamattu kehottaa meitä uudistumaan uskossakin joka päivä, kait virsienkin uudistus on silloin tällöin paikallaan. Harmittelin vain sitä, että oppimani "niekut" jätettiin jo nykyisen painoksen sävelkuvioissa useiden virsien kohdalla pois. Vaikka mikä minua estää veisaamasta niitä niekkuja edelleenkin ja niin olen tehnytkin tähän saakka useiden virsien kohdalla...No rehellisesti, tottakai yksinkertaisuus sävelkulussakin on paikallaan ja uudistus oikean suuntaista!
Luotan niiden henkilöiden arviointikykyyn, jotka toteuttavat käytännössä virsein uudistusta. Kaikki uudistukset ovat aina aiheuttaneet vastarintaa, poikkeusta ei tule olemaan tälläkään kertaa. Työtä on paljon, annetaan siis Siionin virsien uudistamiseen valituille henkilöille työskentelyrauha. Meidän on lupa odottaa hyvää lopputulosta.
-
Eivätkö niekut ole oikeastaan alunperin maakunta-, pitäjä- ja jopa laulajakohtaisia? Ne taitavat olla paljon vanhempaa perinnettä kuin koraalivirsikirjat. 'Koraalitoisinto Takahikiältä' on kirjoitettu muistiin sikäläisen seuraväen veisuusta ja kertoo, millaiseksi joku muualta kulkeutunut sävelmä on kansan korvakuulolta ja ulkomuistista toistamalla muovautunut. Niekutetaan edelleen. Se on karun nuottimerkinnän värittämistä ja elävöittämistä.
-
'Koraalitoisinto Takahikiältä' on kirjoitettu muistiin sikäläisen seuraväen veisuusta ja kertoo, millaiseksi joku muualta kulkeutunut sävelmä on kansan korvakuulolta ja ulkomuistista toistamalla muovautunut. Niekutetaan edelleen. Se on karun nuottimerkinnän värittämistä ja elävöittämistä.
Asin -77-79 Takahikijällä, mutta en ollut yksissäkään seuroissa mukana. En siis tiedä miten siellä oli tapana veisata.
Hausjärven päätaajama on Oitti ja pienempi taajama on Hikiä. Jos Oitin suunnasta katsotaan Hikiän suuntaan, niin Erkylän kartano on Takahikiällä. Siellä oli siihen aikaan kauppapuutarha, jossa työskentelin ja asuin kartanon entisessä väentuvassa. :icon_cool:
-
No... sanotaan sitten 'koraalitoisinto Pengerharjulta'. Sen paikan tunnen paremmin.
-
Minulla oli Hausjärven Yhteiskoulussa luokkakavereita niin Hikiältä kuin "Takahikiältä".
Kuumolan Marja kertoi joskus Erkylän kartanosta tarinoita Ruth Munckin ajoilta.
R.M oli tunnettu jääkäripataljoonan sairaahoitaja. Löytyy Wikipediasta.
Muuten olen sitä mieltä että niekutellen lauletut W.Malmivaaran wirret 1800-luvun lopulta olivat minulle elämys jota olin Siionin virsiltä odottanut. Tunnelma taukoineen ja
ihmisen raadollisuutta puhuvine sanoineen oli sitä alkuperäisempää.
Eikö näitä kaikkia, vanhoja ja tulevia voisi käyttää vuorotellen. Että perinnettä vietäisiin tulevillekin weisaajille.
-
Eivätkö niekut ole oikeastaan alunperin maakunta-, pitäjä- ja jopa laulajakohtaisia? Ne taitavat olla paljon vanhempaa perinnettä kuin koraalivirsikirjat.
Juuri näin. Muistan pappani Lapualla vierailleena moittineen, etteivät Lapualaiset osaa veisata "körttivirsiä". Pappani veisasi Keski-Pohjanmaan niekutukset oppineena.
Niin...eihän körttivirsiä opittu nuotteja seuraamalla, vaan seuroissa mukana olemalla ja veisaamalla. Monet osasivat virsien sanatkin ulkomuistista. Muistan joskus jonkun "kantakirjakörtin" harmittelevan, ettei enää muistanut jonkun virren sanoja ulkoa, vaan joutui turvautumaan kirjaan.
-
Tunnustan kyllä, että enemmän kuin sanoituksia pelkään uusia sävelmiä. Minusta noiden kansantoisintojen joukkoon sopii kourallinen muunkin tyyppisiä melodioita, mutta olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että se Siionin virsille tunnusomainen sävy ja valtava voima kyllä pitkälle tulee tuosta perinteisestä sävelasusta. Tätä voi kokeilla veisaamalla peräkkäin a- ja b-vaihtoehtoja lisävirsissä, jossa on alunperin tekstille tarkoitettu vanha kansantoisinto ja sitten ihan uusi, "moderni" sävelasu. Muistaakseni nuorten valtakunnallinen kuoro teki levynkin näistä kansantoisinto-vaihtoehdoista, ja miten komeasti ja sattuvasti soivat uudet sanat vanhassa sävelessä... Ja pliisulta ja särmättömältä kuulostaa suurin osa noista uusista, tilaustyönä tehdyistä sävelmistä. Toivottavasti ei menetetä kokoelman identiteettiä uudistusinnossa.
-
Nyt tarvittaisiin apua vanhojen Siionin virsien tuntijalta. Meillä on kuorosovitus virrestä, joka nykyisessä Siionin virsien laitoksessa on numero 166. Tämä sovitus pohjautuu johonkin vanhempaan laitokseen: se alkaa sanoilla "Waiwainen walitan waikiast". Nuotti on kirjoitettu käsin, ja emme ole ihan varmoja kaikista sanoista. Voisiko joku lähettää virren sanat tähän ketjuun tai minulle yksityisviestinä?
-
Auttaisko jos googlaat 1701 virsikirja ja virsi 256. En osaa laittaa linkkiä, mut sieltä se löytyy.
-
Auttaisko jos googlaat 1701 virsikirja ja virsi 256. En osaa laittaa linkkiä, mut sieltä se löytyy.
Tämä auttoi, kiitos. Tosin tuo vuoden 1701 versio on vielä vähän erilainen kuin tämä kyseessä oleva, mutta se on hyvin lähellä.
-
Nyt tarvittaisiin apua vanhojen Siionin virsien tuntijalta. Meillä on kuorosovitus virrestä, joka nykyisessä Siionin virsien laitoksessa on numero 166. Tämä sovitus pohjautuu johonkin vanhempaan laitokseen: se alkaa sanoilla "Waiwainen walitan waikiast". Nuotti on kirjoitettu käsin, ja emme ole ihan varmoja kaikista sanoista. Voisiko joku lähettää virren sanat tähän ketjuun tai minulle yksityisviestinä?
Se löytyy Youtubesta http://www.youtube.com/watch?v=AittZpOmtl4
Raudaskylän kamarikuoro on levyttänyt sen 1964 levyllä H-Y3
Ja tuosta löytyi sanat
256
1. Vaivainen valitan vaikiast', / Ett' olen syntinen suur', /
Vaivoill' väsytett' yliaikaa, / Jo joutumall' multaan olen juur', /
En itseen' voi synnist' pois pitää, / Jos ei Jumal' armollans' auta, /
Suo Jumal' viel' vähä mull' ikää, / Parat' pyydän apus kautta.
2. Ehk' meno on ain' minull' kova, / Monet murheet ja tuskat tuimat, /
Kaikilt' kurilt' kiusaukset ovat, / Minun päällän' juur' puuttumat', /
Kuitenk' en epäel' sentähden, / Sinä Jumal' olet tuskis' turva, /
Tykös tuskis' turvata tahdon, / Olep's apu vaivois' vahva.
3. Minua pelvosas pyhäs' pidä, / Käännä kaikk' parhaaksen', /
Olem' oudot, kulkuvieraat, / Anna armoos, jota tarvitsen, /
Est', etten rippuis' katoovas' kunnias', / Muus' mailman menos' turhas', /
Kust' suutun sinun sanois ja saarnois; / Jost' Jumal' minua varjel' vahvast'.
4. En apuu löydä lääkärten luvuist', / Kirjoist', konsteist' kaikist', /
Vastaan vaivoi, suurii surui, / Paits' sinua, Jesu Christ'! /
Sinä paras lääkär' lääkitset / Sekä sielun ett' ruumiin ruvet. /
Meit' itse loit, lunastit kalliist', / Mun elon' hillits', holho, hallits'.
5. Huudan tykös, Isä Jumal', / Poika, Pyhä Henki paras! /
Minua pelast' peikolt' rumalt', / Vahingost' varjel' vaaras', /
Ettän pääsisin pois pahoist' / Mailman ja pirun pauloist', /
Christe mua autuuteen auta, / Pyhän piinas voiman kautta!
http://koti.mbnet.fi/tapiok1/virret2/17vk270.htm
Etköhän noilla pärjaa
-
Pääosin varovaisen myönteisiä oli ne muutamat puheenvuorot, joita Jukka Hautalan alustuksen jälkeen käytettiin Siionin virsien uudistuksesta. Kuitenkin se tuli ilmi, että kielen uudistuessa ja kehittyessä monet vanhat, osuvat sanonnat jäävät pois. Tosin ei nykynuori niitä enää ymmärtäisikään.
SV 66 toivottiin ainakin jätettävän entiselleen. Perustelut oli mielestäni hyvät, mutta kun en vaan niitä enää muista. :icon_sad:
Vaikutti, ettei Veisuissa kukaan oikein halunnut ilmaista kipakampia mielipiteitä, koska se mahdollisesti olisi rikkonut tunnelmaa. Tällainen mielikuva jäi.
-
Pääosin varovaisen myönteisiä oli ne muutamat puheenvuorot, joita Jukka Hautalan alustuksen jälkeen käytettiin Siionin virsien uudistuksesta. Kuitenkin se tuli ilmi, että kielen uudistuessa ja kehittyessä monet vanhat, osuvat sanonnat jäävät pois. Tosin ei nykynuori niitä enää ymmärtäisikään.
SV 66 toivottiin ainakin jätettävän entiselleen. Perustelut oli mielestäni hyvät, mutta kun en vaan niitä enää muista. :icon_sad:
Vaikutti, ettei Veisuissa kukaan oikein halunnut ilmaista kipakampia mielipiteitä, koska se mahdollisesti olisi rikkonut tunnelmaa. Tällainen mielikuva jäi.
Jos virsistä tehdään liian selkokielisiä, steriilejä ja kliinisiä niistä häviää olennainen: mysteeri. Vähän tähän suuntaan, mutta paljon paremmin, ilmaistiin yksi mielipide. Se oli mielestäni paras kannanotto.
-
Jos virsistä tehdään liian selkokielisiä, steriilejä ja kliinisiä niistä häviää olennainen: mysteeri. Vähän tähän suuntaan, mutta paljon paremmin, ilmaistiin yksi mielipide. Se oli mielestäni paras kannanotto.
Totta. Esitelmästä jäi hiukan sellainen maku, että "ekspertit ja asiantuntijat" kannattavat eniten tätä uudistusta.
Totta on toisaalta sekin, että jos nuoret eivät yksinkertaisesti ymmärrä kieltä, ei niitä kukaan jaksa tulevaisuudessa veisata. Kieli ei kyllä ole ihan niin paljon muuttunut viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana, että tarve olisi siksi akuutti. Lisävihkon virret taas vastaavat melko hyvin puuttuvien aiheiden tarpeisiin.
Yksi Hautalan näkökulma oli, että virret ovat jääneet "jälkeen" Raamatun uudesta käännöksestä ja virsikirjauudituksesta. Jokainen voi lukea SV "Tuon tästä päivästä kiitoksen" ja vastaavan virren virsikirjasta. Parhaat kielikuvat on mielestäni todellakin "vesitetty" virsikirjauudistuksessa. Samaa tosin sanottiin jo Haavion tekemästä uudistuksesta. Liika kliinisyys todellakin tappaa ajatuksen.
-
Laitanpa ensimmäisen postauksen foorumille.
Lienee tuo uudistaminen aika ajoin tarpeen? Jääkö vanha versio vielä käyttöön kun uudistettu versio tulee? Tietääkö kuka miten 70-luvulla edellinen versio jäi pois? Ajatusleikkiä uudesta versiosta voisi jatkaa vaikka SV-seurat ja SV2-seurat...
Sopisiko SV-uudistukseen lainaus W. Malmivaaralta "Lasten kasvattaminen täytyy aloittaa sata vuotta ennen heidän syntymäänsä"?
Esitelmässä oli hauska viittaus SV 248 4. säkeistön "ylen kurjaan viiihteeseen sielulle". Veikkaan, että YLE:llä on vielä hitusen parempaa viihdettä sielulle kuin kaupallisilla.
http://www.h-y.fi/sv/sv_241-250.html#248
-
Laitanpa ensimmäisen postauksen foorumille.
Lienee tuo uudistaminen aika ajoin tarpeen? Jääkö vanha versio vielä käyttöön kun uudistettu versio tulee? Tietääkö kuka miten 70-luvulla edellinen versio jäi pois? Ajatusleikkiä uudesta versiosta voisi jatkaa vaikka SV-seurat ja SV2-seurat...
Sopisiko SV-uudistukseen lainaus W. Malmivaaralta "Lasten kasvattaminen täytyy aloittaa sata vuotta ennen heidän syntymäänsä"?
Esitelmässä oli hauska viittaus SV 248 4. säkeistön "ylen kurjaan viiihteeseen sielulle". Veikkaan, että YLE:llä on vielä hitusen parempaa viihdettä sielulle kuin kaupallisilla.
http://www.h-y.fi/sv/sv_241-250.html#248
Kirja vaihtuu periaatteessa kerralla, mutta kuten edellisellä kerralla, niin kyllä niitä vanhoja veisataan vielä erillisissä seuroissa, mutta vain yhtä kirjaa per seurat. Meillä oli tammikuussa vanhan Siionin seurat ja väkeä oli ihan kivasti. Siitä on kohta 40 vuotta.
-
Toivotaan, ettei uudistuksessa käy kuten virsikirjan. Minä poloinen, joka lapsuudessani kävin uutteraan kirkossa ja siioninvirsiseuroissa menin viimeisen virsikirjauudistuksen (ja taisipa siinä uudistua jumalanpalveluskaavakin) jälkeen kirkkoon: käynyt sen jälkeen satunnaisesti... enkä enää tunne sellaista tuttua ja turvallista tunnelmaa. Näin meidät hieman jo kirkosta etääntyneet saadaan yhä enemmän vieraantumaan. Pari vuotta sitten menin pitkästä aikaa siioninvirsiseuroihin ja tuli hyvä ja lämmin olo - tunsin tulleeni kuin kotiin. Vaikka siionin virret olivatkin tätä uudempaa (lapsuudessa vanhempi versio seuroissa) niin silti tunsin itseni kotoisaksi. Nyt olenkin käynyt seuroissa mahdollisuuksien mukaan. Minnehän me vanhoihin kaavoihin kangistuneet reppanat voidaan sitten tulevaisuudessa mennä ja tuntea olomme kotoisiksi? =)
-
Kokoonnutaan me reppanat keskenämme vaan kangistelemaan.
-
Kokoonnutaan me reppanat keskenämme vaan kangistelemaan.
Eikä siinä mitään, kun ikä ja sairaudetkin tekevat jo kankeaksi.
-
Körttifoorumi Aholansaaressa: Siionin virsien sävelmät https://www.youtube.com/watch?v=ivtWnOwJxEo