Kirjoittaja Aihe: Sanasi annoit.  (Luettu 12251 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

myyrä

  • Vieras
Vs: Sanasi annoit.
« Vastaus #15 : 08.07.13 - klo:12:06 »
Juhlakentällä eilisissä iltaseuroissa puhui maanviljelijä Pekka Pihlajaniemi.

http://www.h-y.fi/1230-pekka-pihlajaniemi


Vaikka en kuulukaan enää Herättäjä-Yhdistykseen, niin kommentoinpa silti.

*

Tässähän se on sanottu - ydin. Varmaan minun korvasyyhyyn sanottua sanaa, mutta tähän olen vanhassa herännäisjulistuksessa tottunut. On vielä kaksi vanhaa maallikkomiestä, Pihlajaniemi ja Toivo Tolppanen, jotka menevät luihin ja ytimiin. On niitä kyllä (täällä) muitakin, mutta eivät ole yleisesti tiedossa.

Sen verran elvistelen, että kuulin eka kerran Pihlajaniemen puhuvan Aholansaaressa ystäväpäivillä, ja siellä puhe säväytti. Muutaman sanan jälkeenpäin vaihdoinkin PP:n kanssa.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33642
Vs: Sanasi annoit.
« Vastaus #16 : 08.07.13 - klo:16:35 »
Kun kysytään, niin sanompa mitä ajattelen.  Olen tottunut luottamaan Eero Huovisen saarnoihin. Niissä on ajatukset kohdallaan ja ajassa olevat ilmiöt esillä.
Tämä puhe ei mielestäni ollut lähelläkään hyvää seurapuhetta, ja olen hieman pettynyt. Tämä oli evankelisten sunnuntaijumalanpalveluksen saarna.
Ja saarnanakin vanhahtava ja liiaksi tunteisiin vetoava.


Eero Huovisella on hyviä kirjoja, mutta nythän oli kysymys seurapuheestaan.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Sanasi annoit.
« Vastaus #17 : 09.07.13 - klo:07:27 »
Jos on emeritus, niin saahan sitä vähän helpottaa omaa osaansa. Periaatteessa ajattelin kanssasi samalla lailla seurapenkissa, mutta ajatus karkasi pois. Mukanaolosta nauttii ja niekkuvetoisesta veisuusta ennenkaikkea.

Poissa sadetta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1504
Vs: Sanasi annoit.
« Vastaus #18 : 09.07.13 - klo:09:08 »
Minusta Huovisen puhe oli hyvä. Kuulijan sen hetken ajatuskarkailuista huolimatta ymmärrettävä ja selkeä ydinajatukseltaan. Eikö seurapuhe ole perinteisesti ollut juuri siinä hetkessä tapahtuva asia eikä niin, että se aukeaa vasta jälkikäteen kun sanotun lukee "paperilta" eli netistä kenties jopa useampaan kertaan?
Jeesus vaivaiset syntiset korjaa

Poissa Pyryharakka

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5094
Vs: Sanasi annoit.
« Vastaus #19 : 10.07.13 - klo:11:29 »
Ajattelen samoin kuin Sadetta, että kyllä puhe pitää ymmärtää kuulemalla, sehän se on puheen tarkoitus.
Minä kun en ole alkuperäinen körtti. Olen tälläinen sekasikiö, niin kuuntelen mielelläni erilaisia seurapuheita juhlilla. En niinkään laittaakseni niitä arvojärjestykseen, vaan saadakseni niistä hengen ravintoa. Usein ajatus karkailee hurmaaviin, leikkiviin lapsiin, suloisiin koiriin, ym. seurojen kannalta joutavuuksiin. Silloin jokin emmavalssi tai viillit lupiinit noukii mielenkiintoni ja terästää ajatukseni kuuntelemaan, miten puhuja saa tämän kiinni seurapuheeseensa.

Tästä sekasiköisyydestäni johtuen mahtuu Heinimäki ja Huovinen mielisiini puhujiin. Johtuuko omasta kovasyyhystäni vai jostakin omituisest omasta ajatusrakennelmastani, että miellän kummankin puheestä rohkaisua käsitykselleni Raamatusta.

Olen ymmärtänyt, että Raamattu on meille ihmisille ilmoitus Jumalasta ja pelastuksesta, Jeesuksesta Kristuksesta. Siksi Raamatun sanaa eikä Sanaa (viittaus Johanneksen evankeliumi) ei tule kieltää, ei hyljätä.
Raamattua lukemalla huomaa, miten samatkin kohdat puhuttelee eri tavalla eri elämän vaiheissa ja tilanteissa. Niistä saa ravintoa, lohdutusta ja synnintuntoakin.

Heinimäen puheessa kuulin varoitusta siitä, ettei Raamatun sanaa tule käyttää lyömäaseena, eikä oman oikeassaolemisen osoituksena.
Minusta oli selkeyttävä muistutus Heinimäeltä se, että jos Jumala olisi ilmittanut itsensä meille suoraan, emme sitä olisi kestäneet. Siitä kai Paavalikin, jos oiken muistan, kertoi verratessaan, että nyt näemme kuin kuvastimesta ja sitten taivaassa kasvoista kasvoihin.
Jeesus puhui vertauksin. Jeesus selittää vertauksia opetuslapsilleen, mutta ei kansalle. Profetia kävi toteen. Kansa kuulemalla kuuli, muttei ymmärtänyt. Syyksi Jeesus mainitsee kansan paatuneen sydämen.
Meidän kai kuuluisi nyt, Jeeskuksen ylösnousemuksen jäkleen ymmärtää näitä vertauksia. Onhan meillä luetavanamme myös Jeesuksen selitykset. Mutta niistäkin kuulee hyvin erilaisia tulkintoja. Kuka sitten tulkitsee oikein, kuka väärin. 

Pyryharakka

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21725
Vs: Sanasi annoit.
« Vastaus #20 : 10.07.13 - klo:11:41 »
Hyvin kerrot.
Oliskohan seurapuheetkin ainakin osittain kuulijan vastuulla.
Ei kai puhujan vika ole jos osa kuulijoista nukahtaa tai muuten intensiivinen kuuntelu herpaantuu.
Ja tosiaan tuo että elämäntilanteet ja avuntarve ovat moninaiset.
Jokainen saa varmasti jotain matkaevästä elämäänsä.
Olen aina halukas tuomaan esille että pääasia että Jumalan sanaa on tarjolla,
Jumala hoitaa ja korjaa puutteellisesti puhutut ja kuullut asiat ja pitää hulluistaan huolen.

Benkku

  • Vieras
Vs: Sanasi annoit.
« Vastaus #21 : 10.07.13 - klo:20:03 »
Kun kysytään, niin sanompa mitä ajattelen.  Olen tottunut luottamaan Eero Huovisen saarnoihin. Niissä on ajatukset kohdallaan ja ajassa olevat ilmiöt esillä.
Tämä puhe ei mielestäni ollut lähelläkään hyvää seurapuhetta, ja olen hieman pettynyt. Tämä oli evankelisten sunnuntaijumalanpalveluksen saarna.
Ja saarnanakin vanhahtava ja liiaksi tunteisiin vetoava.
Eero Huovisella on hyviä kirjoja, mutta nythän oli kysymys seurapuheestaan.

Millainen on Hyvä Saarna?
Hyviä saarnoja on erilaisia
Ensiksikin täytyy tyrmätä ajatus siitä, että olisi olemassa yksi tietynlainen hyvä saarna. Sillä saarnaajia on erilaisia persoonia ja hyvän, koskettavan saarnan voi tehdä monella tavalla. Se ei ole kiinni saarnatyypistä, metodista jne. Onneksi, sillä meidän jotka yritämme saarnata, toive on siinä, että jollekulle saarnani voisi välistä olla hyvä, vaikka jollekulle toiselle se ei sitä ole. Saarnan hyvyyttä ei voi sitoa mihinkään muotoon.
Lisäksi on muistettava, että saarnakäsikirjoitus ei ole saarna. Vasta pidetty saarna on saarna. Luther painotti, että evankeliumi on suullinen puhe, viva (Seppo Suokunnas 4.10.2005)).

Hyvän saarnan tuntomerkkejä on mm.
Saarna on raamatullinen. Raamatun tekstin tulee olla saarnassa keskipisteessä. Saarna vastaa ihmisten tarpeisiin (tässä ajassa). Saarna on evankeliumia. Saarna on selkeä ja looginen. (Teema käsitellään johdonmukaisesti). Saarnaa kirkkovuodessa - mutta älä saarnaa kirkkovuodesta. Älä pidä esitelmiä eikä historian oppitunteja. Vältä subjektiivisuus. Saarnaajan tehtävä ei ole puhua itsestään, siten vain karkottaa kuulijoita.

Em. olivat poimintoja saarnalupatutkintoon liittyvistä opetuksista.

Itse olen pitänyt Aku Rädyn sielunhoidollisista saarnoista ja seurapuheista. Harvan kuulijan silmäkulmat jäivät kuiviksi Akun saarnatessa. Eero Huovisen saarnat ovat olleet myös aina minun mieleeni. Hänellä on taito pysyä aiheen ytimessä koko saarnan ajan.


This is Rock`n Roll.  :icon_cool:

Poissa sadetta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1504
Vs: Sanasi annoit.
« Vastaus #22 : 11.07.13 - klo:23:03 »
SV 268

1. Seisomme ovellasi,
oi Herra, Auttaja.
Armahda lapsiasi
ja ovi raota.
Huomaatko kolkutusta
köyhistä köyhimmän,
kuuletko anomusta
myös armon kerjääjän!

2. Sanasi annoit meille:
Pyytäjä avun saa;
luoksesi pyrkineille
myös ovi aukeaa.
Luotamme lupaukseen
ja armoon valtavaan,
kätesi johdatukseen
me jäämme kulkemaan.

3. Olemme vajavaiset
kuin tyhjä astia,
puutteemme moninaiset
alati kiusana.
Armahda, Isä, meitä
ja päästä pahasta,
sylisi lämpöön peitä,
ravitse toivolla.
Jeesus vaivaiset syntiset korjaa

Poissa Liina

  • pienellä paikalla
  • Viestejä: 543
Vs: Sanasi annoit.
« Vastaus #23 : 11.07.13 - klo:23:30 »
Mielipiteitä ja tarpeita on monia. Minä pidän saarnoista, joissa käsitellään Raamatun ja kirkon historiaa, mieluiten mahdollisimman asiantuntevasti, johdomukaisesti ja taustoja valottaen. En siedä huutamista enkä lässytystä. Huutaminen on huutamista, lässytyksellä tarkoitan kuulijoita aliarvioivaa ja huonosti muotoiltua, ajatuksesta toiseen epäjohdonmukaisesti harhailevaa hurskastelua. 

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6310
Vs: Sanasi annoit.
« Vastaus #24 : 12.07.13 - klo:00:30 »
Mielipiteitä ja tarpeita on monia. Minä pidän saarnoista, joissa käsitellään Raamatun ja kirkon historiaa, mieluiten mahdollisimman asiantuntevasti, johdomukaisesti ja taustoja valottaen. En siedä huutamista enkä lässytystä. Huutaminen on huutamista, lässytyksellä tarkoitan kuulijoita aliarvioivaa ja huonosti muotoiltua, ajatuksesta toiseen epäjohdonmukaisesti harhailevaa hurskastelua. 

Joo. Minä mieluummin luen kuin kuuntelen. Ja minulle saarnan sopisi olla oppinut esitelmä, jossa kerrotaan jotain mitä en tiennyt. Tällaisen kuulin viime kiirastorstaina, mutta koska vain kuulin, en valitettavasti muista enää juuri mitään. Pitääkin kysyä, olisiko pastorilla siitä kirjallista versiota tallessa, tai vinkkejä lähdekirjallisuudesta.

Huovisen puhe (luettuna) tuntui tiivistyvän lauseeseen "tuskaisille, vaivaisille ja eksyville Jumalan sana on turva, lohtu ja valo". Muuta ei olisi tarvinnut sanoa, ja minulle tuokaan ei anna mitään, ei vastaa mihinkään kysymkseeni. En tiedä, olenko nykyaikainen, mutta ainakin Huovisen puhe sitä on, sillä tuollaisiahan saarnat tapaavat olla, aina omasta elämästä kertovaa johdantoa myöten. Saiko joku muu Huovisen puheesta jotain uutta oivallusta, tai sitten lohtua, rohkaisua tms?

Heinimäen raamattutunti on minulle paremmin sopiva oppinut esitelmä, joskin sekin aika pitkälle toistaa muualta (etenkin katolisilta teologeilta) lukemaani. Siis vaikka tuo kysymys "miksi Jumala syntyi ihmiseksi", ja se, että siihen on annettu kaksi eri vastausta, siis maksaakseen syntivelkamme vs. ilmaistakseen millainen on. Nämä jälkimmäisenkaltaisen näkökulmat, ts. ts. ettei sovitus-tulkinta ole ainoa mahdollisuus, ovat itselleni tärkeitä, ts. että on helpottavaa tietää että toisinkin on ajateltu. (Tästä samasta oli hylkääminen-ketjussa taannoin puhe.) -Tuntuu, että Heinimäki kyllä vähän väkisin koettaa vääntää körttiläistä ajattelua jälkimmäisen tulkinnan edustajaksi; eiköhän se pitkälti protestanttisen perinteen mukaisen syntivelan sovitus -kaavan mukaan enimmäkseen mene.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33642
Vs: Sanasi annoit.
« Vastaus #25 : 12.07.13 - klo:07:03 »
Minä  olin sitä mieltä että Heinimäen puhe kuultuna oli se merkittävä, suuri puhe. Luettuani sen pariin kertaan sisälöstä avautui yhä lisää. Lieneekö edes tarvetta, sillä pian kaikki unohtuu. Vaikutuksetta hyvät puheet eivät kuitenkaan jää. Ne muuttavat asenteita hiljalleen.

Kuten aiemmin sanoin, se mitä hän puhui Raamatusta kirjana, kansina ja lehtinä oli  minulle uutta AHAA!-elämystä ja sellaisena juuri sitä muuttavaa.

Jumalan olemuksesta on Pauli Annala seurapuhunut niin viisaasti että en käy Jumalaa tutieeraamaan, semminkin kun Hän ilmoittaa ajoittain itse Itsestään. Koko maailman pitäisi huomata kun Hän puhuu, minä luulen joskus huomaavani, etenkin omissa asioissani.

Jeesuksen sovitustyö oli se Jumalan rakkaudellisen puolen järisyttävin ilmentymä. Koko maailman synnit anteeksi niille joille tämä verinen uhrityö kelpaa.
Jumala on muutakin, mutta ei se ukko joka pudottaa kuuman kiven päähän.


Eero Huovinen aloitti jotenkin: Muistan isäni veisaaman virren, ja siitä jatkoi. Eräät lukemani ja kuulemani puhujat ja kirjoittajat käyttävät samaa tyyliä, enkä niistä juuri saa. Mutta esim. Pelastusarmeijassa on paljon tällaisista väkeä joka tarvitsee toistoa toiston jälkeen. Hempeilyä.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Sanasi annoit.
« Vastaus #26 : 12.07.13 - klo:11:33 »
Luen näitä viestejä kykenemättä itse kirjoittamaan mitään. En ole ns uutta luova persoona. Ristivetokentässä en saa kiinni mistään. Lisäksi on niin, että H-järven isojen juhlien jälkeen purjehdin kaikilla tavoin myötätuulessa. Se minua yllättää, että kristikansa pystyy sanomaan mielipiteensä aika lailla vasten toisen mielipidettä, mutta siistiä on ollut.

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15518
Vs: Sanasi annoit.
« Vastaus #27 : 12.07.13 - klo:11:52 »
Kiitos Jumalalle että antoi sanansa johon voi luottaa.

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21725
Vs: Sanasi annoit.
« Vastaus #28 : 12.07.13 - klo:12:25 »
Kuten aiemmin sanoin, se mitä hän puhui Raamatusta kirjana, kansina ja lehtinä oli  minulle uutta AHAA!-elämystä ja sellaisena juuri sitä muuttavaa.
Tämä minuakin erityisesti puhutteli kun rmt-tuntia kuuntelin.
Ja oli muitakin kohtia, täytyy kohtapuoliin kuunnella uudestaan.

Jumalan Sana on ELÄVÄ, valtava voima, pelastava, uutta luova.

Poissa sadetta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1504
Vs: Sanasi annoit.
« Vastaus #29 : 12.07.13 - klo:19:19 »
Jeesuksen sovitustyö oli se Jumalan rakkaudellisen puolen järisyttävin ilmentymä. Koko maailman synnit anteeksi niille joille tämä verinen uhrityö kelpaa.
Jumala on muutakin, mutta ei se ukko joka pudottaa kuuman kiven päähän.


Eero Huovinen aloitti jotenkin: Muistan isäni veisaaman virren, ja siitä jatkoi. Eräät lukemani ja kuulemani puhujat ja kirjoittajat käyttävät samaa tyyliä, enkä niistä juuri saa. Mutta esim. Pelastusarmeijassa on paljon tällaisista väkeä joka tarvitsee toistoa toiston jälkeen. Hempeilyä.

Kiusallaan Jumala ei varmaan kiveä päähän pudota, mutta jos aika on "poistua maisemista", kivi putoaa. Tai jos kovapäinen opikseen sen kiven tarvitsee, niin Jumala sen sallii putoavan.

Jos se vanhojen muistelu sitten on toistoa.. Minua nostalgikkoa, kaupunkilaistunutta maalaista, tällaiset asiat puhuttelevat. Se on paluuta juurille, perusasioihin. Samoin käynti maaseudulla muistuttaa siitä, että ruoka tulee pellosta, ei kivasti kaupan hyllyltä. Tarvitsen mokomia muistutuksia.
Jeesus vaivaiset syntiset korjaa