Yle radio 1 haluaa mukautua maailmanajan mukaan: kuuntelin tänään Deitä autossa ja siellä kerrottiin että radion ilta- ja aamuhartauksia pitämään halutaan muitakin kuin kristittyjä. mm. muslimit ovat olleet asiasta kiinnostuneita. Iso joukko ylen toimittajia kannattaa asiaa.
(Ilmankos viimeyönä näin unta että jouduin pukeutumaan musliminaisen kaapuun ja esiintymään muslimina ja hätäilin miten huonosti olen rooliini valmistautunut jos vaikka nimeäni kysytään...)
Luulisin että silloin aamuhartaudet menevät sellaisiksi ettei niistä oikein heti tiedä sanoa kumpiako ovat, kristillisiä vaiko muun uskoisia. Radioon nimittäin helpostikin kelpuutetaan vain tasapaksua mautonta mössöä, puhetta hyväntekemisestä ja sen sellaista. Yleistä humanismia jne.
Mutta kristillisyys on olemukseltaan radikalismia. Ei sellaista radikalismia joka on ajavinaan yleistä hyvää ja humanistisia aatteita että "tehkää hyvää toinen toisillenne" tai "olkaa läsnä" tai muuta mitäänsanomatonta mössöä jolle kaikki nyökyttelevät hyväksyvästi. Kristillisyys on puhetta synnin raadollisuudesta ja Kristuksen verestä. Synnin hädästä, helvetistä ja armon autuudesta sekä Jumalan teosta Pojassaan.
Hyväntekeminen ja hymistely kuuluu kyllä kristityllekin mutta olemukseltaan kristitty on vastavirran kala jolle ei kelpaa muu kuin Kristus paljaaltaan. Muuta autuutta ei ole!
Todellisuudessa radion hartauslähetykset ovat jo nyt puhetta sosiaalisesta tasavertaisuudesta, humanismista ja yleisestä hyvästä. Hyvä lisä muttei kelpaa pääappeeksi! Nälkäkuolema tulee jollei lue Lutherin saarnoja ja katkismusta lisäksi. On tullut aika että ravinnon saamisesta pitää huolehtia itsekin ja olisi tärkeää ymmärtää millaisella lähteellä käy janoaan virkistäytymässä.
