Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: AKUANKKA313 - 21.06.12 - klo:22:29
-
Kannattaako kaikkien hankkia lapsia?
Onko toisilla lapsilla liian huonot lähtökohdat hyvään elämään?
Miten kohdellaan esim. juopon tai mielisairaan lapsia?
-
Kannattaako kaikkien hankkia lapsia?
Onko toisilla lapsilla liian huonot lähtökohdat hyvään elämään?
Miten kohdellaan esim. juopon tai mielisairaan lapsia?
Jos vanhemmat ovat pysyvästi kykenemättömiä hoitamaan lastaan lapsi huostaanotetaan ja sijoitetaan ensin lastenkotiin ja jos on kysymys perheen ainoasta lapsesta se pyritään sijoittamaan kasvatuskotiin. Sisarussarjoja ei hajoteta, koska he ovat tottuneet hakemaan turvaa toisistaan ja heidät sijoitetaan samaan lasten/perhekotiin tai mikäli mahdollista samaan kasvatuskotiin.
Tunnen yhden kasvatusperheen ja nyt aikuisikään ehtineen kasvattipojan. Poika on nyt aviossa ja vaikuttaa tasapainoiselta. Isä oli hukassa ja äiti alkoholisti.
-
Älkää tasapäistäkö lapsia.
-
Älkää tasapäistäkö lapsia.
Emme. Tämä tuntemani kasvoi kahden perheen biologisen pojan veljenä. Hän myös tapasi äitiään merkkipäivinään ja äiti yritti olla silloin suht. selvä. Viimeksi tapasin hänet kuukausi sitten kasvatti-isänsä hautajaisissa, jossa kantoi arkkua.
-
Minä arvostan arvomaailmaa, jossa ihmisiä pyritään kohtelemaan tasa-arvoisesti ja
jossa ollaan pienimmän puolella. :eusa_angel:
-
Olen pyrkinyt auttamaan ja tukemaan jälkikasvuni ongelmapaikoissa. Autettuina monet vähemmän priimatkin pärjäävät.
-
Isäni on sen kaltaisista lähtökohdista, että hänen isänsä oli
vankilasta vapautettu itsepuolustuksekseen tappanut äitinsä talon perijä
ja äiti yksinkertainen karjalaismummo, jotka viljelivät kurkkua ja tomaattia
ja myivät niitä torilla. Kahdella hänen veljistään oli skitsofrenia, heitä kiusattiin
nuorena tappajan poikina kyläkoulussa. Hänen sisarensa on terve, naimisissa oleva
isoäiti, joka on käynyt koko ikänsä merkonomina töissä.
Isäni on insinöörinä toiminut jo yli 30 vuotta.
Äitini isä oli körtti-pappi ja äiti on perushoitaja.
-
Minä arvostan arvomaailmaa, jossa ihmisiä pyritään kohtelemaan tasa-arvoisesti ja
jossa ollaan pienimmän puolella. :eusa_angel:
Sellaista maailmaa ei ole olemassakaan, muuta kuin mielikuvituksellisissa kirkonmiesten juhlapuheissa. Nuo sosiaalitapaukset ovat äärimmäisyyksiä ja niitä on verraten vähän. Se ihmisryhmä jonka en toivoisi tekevän lapsia, on ne (suurin osa) nykynuoret ja nuoret aikuiset jotka ovat kaverivanhempia eli kasvattavat kakaransa sillä tavalla että ne luulevat olevansa jo lapsina aikuisia ja aikuiset lapsia. Sitten kun hirviökakarat kasvavat, ne syövät vanhempansa elävältä. Sellaiset lapset saisi ampua tykillä kuuhun ja vanhemmat pitäisi steriloida.
-
Kannattaako kaikkien hankkia lapsia?
Tuohon on mahdotonta vastata.
Onko toisilla lapsilla liian huonot lähtökohdat hyvään elämään?
Kyllä joidenkin kohdalla näyttää siltä. Toisaalta vaikuttaa, että todella ankeista lähtökohdista voi tulla todella esimerkillisiä ihmisiä.
Miten kohdellaan esim. juopon tai mielisairaan lapsia?
Tekisi mieli kääntää kysymys niin, että kuinka juopot tai mielisairaat kohtelevat omia lapsiaan.
-
Vaikeista lähtökohdista elämä voi kääntyä hyväksi, ja päinvastoin hyvistä lähtökohdista huonoksi.
Kasvatuksella lienee varsin merkittävä osa lasten kasvamisessa.
Vanhemmat ovat usein liian herkkiä syyttämään itseään huonosta / riittämättömästä kasvatuksesta.
Meillä vaimoni on tehnyt parhaansa poikiemme suhteen, itse olen ollut liikaa pois, en ole ollut läsnä.
Nyt poikamme ovat 3-kymppisiä, hienoja miehiä, luonteeltaan ja olemukseltaan aivan erilaisia, tähän
erilaisuuteen ei kasvatuksemme ole tainnut vaikuttaa, kyllä tässä vaikuttaa muut asiat...
toinen on tarkka, tunnellinen, arka, empaattinen...toinen on rohkea, reipas, puolensa pitävä, seurallinen.