Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: AKUANKKA313 - 07.04.12 - klo:16:01
-
Minkälainen on mielestäsi hyvä saarna?
Mikä on hyvä teema saarnalle?
Pidätkö eniten a)koskettavista
b) informatiivisista
c)pohdiskelevista
d)raamatullisista
e) kaunokirjallisista
f) maailmoja syleilisivistä
g) yhteiskunta kriittisistä
saarnoista?
-
Saarnatekstithän voivat olla näitä kaikkia. Minusta on tärkeää, että saarnaaja rakentaa puheensa päivän tekstin pohjalle. Koskettavahan saarnan pitää olla, mutta ei välttämättä liikuttava tai kuohuttava.
-
Saarna on aina hyvä, kuulija joskus huono.
-
Olen huono kuulija. En opi kuuntelemalla yhtään mitään enkä muista kuulemastani jälkeenpäin mitään. Sen vuoksi en myöskään opiskellessani käynyt luennoilla. Saarnoistakaan en yleensä saa paljon mitään, mitä nyt pahan mielen toisinaan. Olisi helpompaa jos uskontunnustus olisi entisellä paikallaan ennen saarnaa, sillä saarnan jälkeen on yleensä vaikeampi uskoa. Tulisin mainiosti toimeen ilman saarnoja.
Hyvä saarna on lyhyt ja siinä sanotaan että saat olla täällä vaikka olisit kuinka hirveä ihminen.
Jos saarna on opetusta niin tarkastellaanko sitä samanlaisin didaktisin kriteerein kuin opetusta yleensä? Miksei enempää oteta huomioon meitä, joille kuuntelu ei sovi oppimismuodoksi, esimerkiksi tarjoamalla saarnat myös kirjallisina ja antamalla mahdollisuus sisällöstä ja päivän teksteistä keskusteluun seurakunnan verkkosivuilla? Miksi opetuksen ja ehtoollisen nauttimisen pitäisi tapahtua samassa tilanteessa? Ymmärrän että se on ollut kätevää lukutaidottomien maajussien parissa satoja vuosia sitten, mutta voisiko jokin muu systeemi viedä opetusta paremmin perille nykyään?
Joskus isoa katekismusta lukiessa olen miettinyt, voisiko sitä lukea suoraan saarnatekstiksi. Ehkä pahimmat paavilaisten haukkumiset skipaten.
-
Mie valkkaisin noista vaihtoehdoista a-d.
En nyt muista kuka kertoi ja kenestä saarnaajasta, joka saarnaa kirjoittaessaan jo merkitsi paperin reunaan, missä vaiheessa liikuttuu saarnaaja, missä vaiheessa itkee kuulijat. Se kuulostaa jo vähän liian laskelmoivalta.
Meillä oli pitkäperjantaina saarna, josta pidin. Siinä ikäänkuin märehdittiin evankeliumiteksti. Se käytiin läpi kohta kohdalta syvennellen. Ei mitään ylimääräistä, ei vitesjä (eipä ne päivän teemaan muutenkaan olisi sopineet), eikä vanhoja tarinoita kuinka kerran eräs...jne.
-
Saarna on myös _puhetta_-
Olennaista on siis myös se, että saarnaaja osaa puhua niin, että sitä on hyvä kuunnella. Vaikka saarna olisi kuinka hyvin kirjoitettu, mutta puhetekniikaltaan puhuja papattaa tasaista monotonista nuottia, on homma mennyt jo reisille.
-
Viimeksi kuuulemani saarna pitkäperjantaina muistutti teologista esitelmää, niin että ajatukseni lähtivät harhailemaan ja hetkellisesti luulin olevani systemaaattisen teologian luennolla. Kiirastorstain saarnassa taas oli paljon omakohtaisuutta, sekä saarnamiehen omia kokemuksia että kuulijoiden elämään liittyvää, ja ainakin näiden perusteella sanoisin, että hyvä saarna on sellainen, jonka kuunteleminen ei vaadi erinomaista keskittymiskykyä ja vireystilaa vaan joka ottaa vaivattomasti mukaansa. Paras on sellainen, joka herättää ajatuksia ja siivittää pohdiskelemaan myös jälkeenpäin.
Öppiäinen: Meidän seurakunnassa on ainakin kirkkoherran saarnat usein saatavana kirjallisessa muodossa kirkon eteisessä. Jotkut julkaisevat omansa nettiblogissa.
-
Minulla on vain pari toivomusta
1)puhujan ääni on niin selkeä, että joka kirjaimen erottaa, sillä mitä väliä sanoilla, jos niistä ei saa selvää. Hyvä myönteinen esimerkki Karoliina Vidgren, joka saarnasi televisiossa Pitkänäperjantaina ja Pääsiäisenä
2) se, että puhujalla on jotain omaa sanottavaa. Ei siis kokoelmaa raamatunlauseita, sillä ne tässä iässä osataan jo ulkoa. Jotain pitäisi jäädä pohdittavaa.
-
On aika arvaamatonta milloin hyvä saarna kohtaa kuulijansa. Joskus kokee yllätyksiäkin !
Tiettyjen tuttujen pappien saarnoista pidän aina. Eräs on rohkeudessa ylivertainen. Epäkohdat elämän monissa ilmiöissä saavat huutia.
Toinen taas on lempeydessään, ja rakkauden ja armon sanoman levittäjänä kuin luotu evankelistaksi.
Hyvin valmistettu, mutta ei paperista luettu saarnan kuitenkin ainakin tulee olla.
Ei hymistelyä raamatunlauseilla, kuten täällä sepposkin mainitsi. Pohdiskelua sopii olla.
Ja sitten puheilmaisu. Joillakin nuarilla miähillä diftongien ääntämisen puute on ilmeinen. Se minua kiusaa paljonkin.
Maneeriset mikrofonin hiplaamiset, toistuvat kädenliikkeet. Eikö niitä pappiskoulutuksessa pyritä ohjaamaan ?
-
Saarna, josta jää yksi asia mieleen. Olen kerran kuullut saarnan, joka pökerrytti suorastaan. Sen piti Samuli Korkalainen, ja se ilmaisi seikkoja joita itse asiassa vähän himmeästi epäilin, mutta Samuli ilmaisi suoraan, selkeästi ja perustellen. Olin joks tyrmätty. Siinä on saarnamies! Minussa jokin nitkahti vähän eteenpäin.
Hyvät kuulijat; minä en usko ateismiin.
No sitähän minäkin. Ja oli siinä muutakin. Jukranpujut. Samulihan muistuttaa Dosenttia!!
Seppos, Dosentti ei pääse ruudulle...
-
Vanhana kauppamiehenä minusta sellainen saarna, jossa kuulija pistetään ajattelemaan ja vastaamaan kysymyksiin on hyvä.
Eli sellainen joka on tehty kysymystekniikkaa käyttäen.
Toinen hyvä on joku visuaalinen juttu jolla havainnoidaan puhetta. Se pakottaa kuulijan nostamaan katseen kännykkäpelistä katsomaan mitä saarnanainen tai mies siellä eessä puuhaa.
Ja mielummin liian lujaa kuin liian hiljaa esitettyä. :icon_wink:
-
Muutama viikko sitten pappi keskeytti saarnansa rippikoulupojan haukoteltua saarnatuolin edessä ja huomautti, että nuorison pitäisi nukkua enemmän, kun tuokin poika haukottelee tuossa. Sitten hän muina miehinä jatkoi saarnaansa. Rippikoululaisten herkeämätön huomio oli sen jälkeen taattu!
-
Hyviä saarnoja on erilaisia
Ensiksikin täytyy tyrmätä ajatus siitä, että olisi olemassa yksi tietynlainen hyvä saarna. Sillä saarnaajia on erilaisia persoonia ja hyvän, koskettavan saarnan voi tehdä monella tavalla. Se ei ole kiinni saarnatyypistä, metodista jne. Onneksi, sillä meidän jotka yritämme saarnata, toive on siinä, että jollekulle saarnani voisi välistä olla hyvä, vaikka jollekulle toiselle se ei sitä ole. Saarnan hyvyyttä ei voi sitoa mihinkään muotoon.
Lisäksi on muistettava, että saarnakäsikirjoitus ei ole saarna. Vasta pidetty saarna on saarna. Luther painotti, että evankeliumi on suullinen puhe, viva (Seppo Suokunnas 4.10.2005)).
Hyvän saarnan tuntomerkkejä on mm.
Saarna on raamatullinen. Raamatun tekstin tulee olla saarnassa keskipisteessä. Saarna vastaa ihmisten tarpeisiin (tässä ajassa). Saarna on evankeliumia. Saarna on selkeä ja looginen. (Teema käsitellään johdonmukaisesti). Saarnaa kirkkovuodessa - mutta älä saarnaa kirkkovuodesta. Älä pidä esitelmiä eikä historian oppitunteja. Vältä subjektiivisuus. Saarnaajan tehtävä ei ole puhua itsestään, siten vain karkottaa kuulijoita.
Em. olivat poimintoja saarnalupatutkintoon liittyvistä opetuksista.
Itse olen pitänyt Aku Rädyn sielunhoidollisista saarnoista ja seurapuheista. Harvan kuulijan silmäkulmat jäivät kuiviksi Akun saarnatessa. Eero Huovisen saarnat ovat olleet myös aina minun mieleeni. Hänellä on taito pysyä aiheen ytimessä koko saarnan ajan.
-
Sellainen saarna on hyvä saarna jossa saarnataan Jumalan sanaa.
Ja toiseksi; -saamme olla kiitollisia siitä että meille saarnataan, tavalla tai toisella. Paljon vakavampi on asianlaita, jos ei enää kuulla lainkaan saarnaa. Siitä tiedämme että vielä on toivoa.
-
Se mikä toiselle on hyvä, voi olla toiselle paha? :-\
-
Se mikä toiselle on hyvä, voi olla toiselle paha? :-\
Tai onko hyvä se, mikä sopii minun mukavuusalueelleni? :017:
-
Tampereen Kirkkosanomien Saarnavuoro-palstalla haastatellaan saarnaa valmistavaa pappia. Muutama viikko sitten vuorossa oli pastori Johanna Porkola, joka kysyttäessä "miksi kirkkoon kannattaa tulla kuuntelemaan saarnaasi" vastasi: "Evankeliumitekstin hengessä kirkkoon pitää aina tulla ehtoolliselle. Ehtoollisella jo unohtuu huonompikin saarna." Minusta tuossa on asennetta! Osaisinpa itsekin ne huonommat saarnakokemukset vain unohtaa!
Mä en vain opi kuulemalla mitään. En koulussakaan oppinut. Kysymällä, lukemalla, kirjoittamalla, kokeilemalla kyllä.
-
Paras tapa oppia on opettaa asia toiselle. Paras saarna on siis itse pidetty.
-
Koska epäonnistumisista oppii. Jos ottaa opikseen.
-
Koska epäonnistumisista oppii. Jos ottaa opikseen.
:023: Kyllä. :icon_sunny:
-
Saarna on aina hyvä, kuulija joskus huono.
Ihanko totta? Kuulinpa semmoisen saarnan, että oikeasti teki mieli huutaa penkistä, että lopeta jo. Alussa oli vähän asiaa tekstistä, mutta kun synninpäästö toistettiin viidennen kerran, niin alkoi jo kyllästyttää. Kaiken huippu oli toteamus: "Ei siellä Raamatussa sanota, että viekää Raamattuja kaikkeen maailmaan, vaan siellä sanotaan, että menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Valitettavasti tiedän, mitä hän sillä tarkoitti.
-
Meidän yksi pastori sai sen loitsun lausuttua ensimmäisen kerran synnintunnustuksessa ja sitten vielä kahdesti saarnan loppuliturgiassa. Reklamoin asiasta esinaiselle. Rajansa kaikella.
-
Meidän yksi pastori sai sen loitsun lausuttua ensimmäisen kerran synnintunnustuksessa ja sitten vielä kahdesti saarnan loppuliturgiassa. Reklamoin asiasta esinaiselle. Rajansa kaikella.
Ohoh. seppoksella asennetta.
Jotenkin joskus tuntuu, että joillekkin synnintunnustukset ja muut on yhdessä lausuttua litaniaa, kun kuuluu sanoa ja sitten körteille jotain syvempää.
Tiedä sitten, mutta vahvasti ilmaistu sepposilta.
-
Ohoh. seppoksella asennetta.
Jotenkin joskus tuntuu, että joillekkin synnintunnustukset ja muut on yhdessä lausuttua litaniaa, kun kuuluu sanoa ja sitten körteille jotain syvempää.
Tiedä sitten, mutta vahvasti ilmaistu sepposilta.
Se siis oli viisi minuuttia pitkä saarnan lopetusosa, jossa synnit saatiin monesti anteeksi. Pitäisi saarnassa olla jotain päivän tekstiinkin liittyvää eikä vain hengellisen kodin hokemia. Saarna oli todella vaatimaton ja tuolla anteeksiantamisella moneen kertaan saatiin minuutit täyteen. Tämä meidän kirkkorouva on samalla myös lääninrovasti ja hänelle kuuluu alueen pastoreiden kaitsenta. Kuten sanoin aiemmin tänään, olen hellä itselleni, mutta kun suutun ja yrmähdän niin kuusesta putoaa kaikki neulaset kerralla ja samalla menee monta oksaakin.
-
Se siis oli viisi minuuttia pitkä saarnan lopetusosa, jossa synnit saatiin monesti anteeksi. Pitäisi saarnassa olla jotain päivän tekstiinkin liittyvää eikä vain hengellisen kodin hokemia. Saarna oli todella vaatimaton ja tuolla anteeksiantamisella moneen kertaan saatiin minuutit täyteen. Tämä meidän kirkkorouva on samalla myös lääninrovasti ja hänelle kuuluu alueen pastoreiden kaitsenta. Kuten sanoin aiemmin tänään, olen hellä itselleni, mutta kun suutun ja yrmähdän niin kuusesta putoaa kaikki neulaset kerralla ja samalla menee monta oksaakin.
Siinä tapauksessa pysy kaukana ####seuroista, muuten voi kaatua koko kuusimetsä.
-
Koska epäonnistumisista oppii. Jos ottaa opikseen.
Niin kai se on, että niistä asioista kun saarnaa joiden kanssa itse kompastellut tulee parhaat puheet.
Niissä on jotain elettyä ja siksi varmaa takana.
Tälläisellä kaikessa kompastelleellä puhettakin tulee sitten paljon?
Kun sattuu ja mokailee, se tuntuu ikävältä, mutta kuitenkin niissäkin voi olla takana joku isompi tarkoitus?
-
Kahden papinkeskustelusta: Millainen on hyvä saarna? Se on minitytön hame, tarpeeksi pitkä ollakseen kiinnostava: tarpeeksi lyhyt ollakseen kiinnostava.
Hameet ei vie kipuja.
Kevättä kaikille.
vaivainen mato
-
Kahden papinkeskustelusta: Millainen on hyvä saarna? Se on minitytön hame, tarpeeksi pitkä ollakseen kiinnostava: tarpeeksi lyhyt ollakseen kiinnostava.
Hameet ei vie kipuja.
Kevättä kaikille.
vaivainen mato
Kiva kun pystyit osallistumaan. Olemme odottaneet kuulevamme jotain sinulta.
-
Nuorehko pappismies kyseli vanhemmalta virkaveljeltä, että kuinka kauan hyvän saarnan valmistamiseen menee. Tähän vanhempi vastasi että kaksikymmentä vuotta.
-
Jotkut biisit voivat olla hyviä saarnoja
Niin kuin Jukka Pojan biisit:
Jaksat vielä jonkin aikaa, tätä paikkaa, näit ihmisii.
Pystymetsä ja laakeeta peltoo, maisema herättää jumalan pelkoo.
Täällä taivas roikkuu uhkaavana, päittemme yllä.
Oot nuori ja rauhaton sydän, kyllästynyt tähän kuolleeseen kylään.
Kun maltat mielesi pääset maailmaan kyllä.
Taas perinteinen perjantai-ilta, rallin äänet kaikuu kaupungilta.
Frendi kysyy sua mukaan säätämään, mutta säädöt ne jääköön tänään.
Sulla on matkalippu toiseen maailmaan, kunhan tovin maltat olla Focuses.
Hölmö rupeis hankaluuksia haalimaan, tää mesta ei oo sun kokoses.
Pystymetsä ja laakeeta peltoo, maisema herättää jumalan pelkoo.
Täällä taivas roikkuu uhkaavana, päittemme yllä.
Oot nuori ja rauhaton sydän, kyllästynyt tähän kuolleeseen kylään.
Kun maltat mielesi pääset maailmaan kyllä.
Älä tyri nyt, älä lyö yli nyt. Älä antaudu angstin valtaan.
Jengi pykinyt, on huolella leikkinyt kuoleman kanssa jo vuosia nyt.
Käy koulut ja hanki pätevyys, et voi panna sitä päihteiden syyks.
Ettet pystynyt pitämään rotia, vaikket nyt kestä sun kotia mee eteenpäin kuin sotilas.
Mahikset on vähissä täällä, puun ja kuoren välissä päällään.
Valo paistaa tunnelin päässä, nyt sinnittele pysy kii elämässä.
Pystymetsä ja laakeeta peltoo, maisema herättää jumalan pelkoo.
Täällä taivas roikkuu uhkaavana, päittemme yllä.
Oot nuori ja rauhaton sydän, kyllästynyt tähän kuolleeseen kylään.
Kun maltat mielesi pääset maailmaan kyllä.
Pystymetsä ja laakeeta peltoo, maisema herättää jumalan pelkoo.
Täällä taivas roikkuu uhkaavana, päittemme yllä.
Oot nuori ja rauhaton sydän, kyllästynyt tähän kuolleeseen kylään.
Kun maltat mielesi pääset maailmaan kyllä.
Älä tyri nyt, älä lyö yli nyt. Älä antaudu angstin valtaan.
Jengi pykinyt, on huolella leikkinyt kuoleman kanssa jo vuosia nyt.
Käy koulut ja hanki pätevyys, et voi panna sitä päihteiden syyks.
Ettet pystynyt pitämään rotia, vaikket nyt kestä sun kotia mee eteenpäin kuin sotilas.
-
Saarna on aina hyvä, kuulija joskus huono.
ja lisäksi ajattelen, että Jumalalla on varaa puhua yhdellekin kuulijalle. ts ei kaikkien saarnojen tarvitse vaikuttaa minuun syvästi. ja jos joku saarna ei vaikuta minuun syvästi, niin ei se tosiaan aina/useimmiten ole saarnan vika. Toivottavasti ko. saarna vaikuttaa johonkin toiseen.
Olisi aikalailla itsekästä ajatella, että jokaisen puheen pitäisi olla sellainen, joka vaikuttaa juuri minuun jotenkin kolahtavasti. Toivottavasti jokaiselle jotakin, niin saarnoissa kuin kesäjuhlapuheissakin!
-
Olisi aikalailla itsekästä ajatella, että jokaisen puheen pitäisi olla sellainen, joka vaikuttaa juuri minuun jotenkin kolahtavasti.
Kirjoitit juuri sen, mitä olen mielessäni monta kertaa ajatellut.
Mt
-
Olisi aikalailla itsekästä ajatella, että jokaisen puheen pitäisi olla sellainen, joka vaikuttaa juuri minuun jotenkin kolahtavasti. Toivottavasti jokaiselle jotakin, niin saarnoissa kuin kesäjuhlapuheissakin!
En ole koskaan ajatellut - nyt ajattelin ja kiitän tosi viisaasta ajatuksesta. Relaan pingottamasta sen osalta että saarnahenkilö vastaa juuri minun kysymyksiini. :icon_biggrin:
-
ja lisäksi ajattelen, että Jumalalla on varaa puhua yhdellekin kuulijalle. ts ei kaikkien saarnojen tarvitse vaikuttaa minuun syvästi. ja jos joku saarna ei vaikuta minuun syvästi, niin ei se tosiaan aina/useimmiten ole saarnan vika. Toivottavasti ko. saarna vaikuttaa johonkin toiseen.
Olisi aikalailla itsekästä ajatella, että jokaisen puheen pitäisi olla sellainen, joka vaikuttaa juuri minuun jotenkin kolahtavasti. Toivottavasti jokaiselle jotakin, niin saarnoissa kuin kesäjuhlapuheissakin!
Toisaalta, jossain SV:ssä rukoillaan, että puhujalla olisi sanat sattuvat...
eli ei saisi passivoitua siihenkään, että "ei tuo minua kosketa". Olisi hyvä kuunnella erilaisia, esim eri herätysliiketaustaisten puheita, jottei ala arvioimaan puheita niiden tuttujen sananparsien "...armon kerjäläinen...", "...alatien kulkija..." lukumäärien mukaan. Joskus ne sopivat saarnaan, joskus ei.
ja kunpa osaisi lukea/kuunnella puheita ilman että jo etukäteen arvioi niitä puhujan/kirjoittajan perusteella. itse ainakin syyllistyn tähän välillä. Toki jos tietää jonkun esim tosi oppipainotteiseksi, niin sitten en vain yleensä jaksa lukea.
-
Tuli mieleen semmoinen ajatus, että jos saarnaaja on tehnyt senhetkisen parhaansa saarnaa valmistellessaan, niin aina joku kuulija saa siitä jotain. Eihän kaikkia voi ikinä miellyttää.
En oikein pidä mihinkään kaavaan väkisin rakennetusta saarnasta, erityisesti on jäänyt mieleen täälläkin mainittu asia "viittaus nykyhetkeen tai -yhteiskunnalliseen tilanteeseen" tai jotain sinnesuuntaan se oli. Vaikka saarnaajaihmisellä olisi kuinka surkea ulosanti noin yleisesti arvioiden, joku voi silti saada sen aidon, ehkä sillä hetkellä ainoan elämää kannattelevan kultajyväsen juuri siitä saarnasta.
Antaa kaikkien kukkien kukkia vaan, näin kesän kunniaksi.