Äskeisen kauppareissun yhteydessä kävin hakemassa kirjastosta varaamani Serafim Seppälän Taivaalliset voimat-teoksen.
Ne voimat olivat vahvasti läsnä koko horjuvan käyntini ajan.
Ensimmäinen kerta oli että kävin itsepalvelu-lainaamossa. Ovikoodin( lainauskoodi ) muistan, mutta näkövammani takia oli hankalaa hämärällä ulko-ovella.
Siinä portaikossa istuivat päiväkoti-lapset ohjaajineen. Ohjaaja auttoi minut sisään ulko-ovesta.
Tuulikaapissa oli siivooja, mutta sisäovi ei vetämällä auennut. Ystävällinen siivooja-enkeli yritti omilla avaimillaan, mutta e i auennut.
Sitten sisällä ollut lainaaja päästi tullessaan minutkin ja neuvoi sisä-eteisessä olevan toisen viivakoodilla avattavan lukijan jolla ovi avautuu.
Sain kirjani, ja kepittelin oikopolkua jossa oli miehet viereisestä koivusta isoja oksia sahaamassa . Antoivat tilaa nätisti.
Viimeinen enkelini oli viereisessä palvelutalossa asuva kehitysvammainen. Hän köpötteli kävelysauvoin, minä oikean käden kepillä tukien. Kohdatessa hiukan hänelle hymyikin, ja hänkin paljasti lähes hampaattoman hymynsa ja sanoi: Moi !
Pari sanaakin vaihdettiin. Olin hyvin tyytyväinen tällaiseen ' aamun-avaukseen' !
" Ylistäkää Herraa, te hänen enkelinsä, te voimaööiset sankarit, jotka hänen sanansa kuulette ja hänen käskynsä täytätte."
Psalmi 103:20
