Tänään kotiuduin rankasta Jukolan viesti ja tapetointihommasta.
Ei minusta ole enää nuorempien vauhdissa pysyjäksi ollenkaan, vanhuus ei tule yksin.
No, Jukolan viestiä vain katselin, mutta auton parkista ruuhka-alueelle aika kävely.
Ja tapetointi kaksi täyttä työpäivää meni osin taistellessa, osin rakentavassa hengessä,
osin ihmetellen, osin repien epäonnistuneita pois, aika ja tapetit loppui kesken.
Uupunut ja tyhjä ja tyhmä olo....
Siis...en viitsinyt etsiä sitä purnausketjua...vai mikä lie oli nimeltään...
Jep, mutta aurinko paistaa kuitennii...on vuoden valoisin päivä...
ja pitkä ajomatka sujui ilman ongelmia....
Kiitosaiheita riittää!
Siunausta ja hyvää kesäiltaa foorumilaisille!
Mitenkähän se yksi laulu menee..."Isä tietää kyllä, pitää voimat yllä"